Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?

[han_mies]

pesällinen on noin 12-15kg.
Ja kyllähän se muuten kuulostaisi suhtkoht oikeelta touhulta, kunhan ei kävisi ihan työstä tuo lämmittely...

nyt on oikeasti joku vialla, vaikkei kattila olekaan parasta A ryhmää 7-9 pesällistä 84-135 kg puuta vuorokauteen... Kokeile ensin vaikka puolittaa lisäysmäärä kerralla että siellä on riittävästi tilaa puilla palaa, noin täysillä pesällisillä alussa suurin osa kaasutetusta puusta karkaa palamattomana taivaalle.

Näin maalaisjärjellä ajateltuna ei tuossa puumäärässä ole mitään järkeä, verrattuna varaajan lämpöihin jne. Tarvii koittaa lisäillä vähemmän, jos vaikutusta olisi. Luulisi että olisi jotain muutakin hämärää kun pelkkä puumäärän lisäys?

[korppi]

Terveisiä naapurikunnasta!

Jotain täytyy olla pahasti vialla. Itse kun olen kuvitellut että meillä on tehoton systeemi. Högfors Ergi 2-yläpalokattila vm. 81 liitettynä vapaakiertoputkin Akvantin 2000 litran ovaalivaraajaan, Termovarin latauspumppu 72 asteen termostaatilla ja Ouman EH-800 lämpöä säätämässä. Talo erittäin hatara, tosin viime aikoina yläpohja eristetty. Talvikaudella lämmitys aloitetaan joka ilta n. 17.30, tunnin päästä varaajan keskellä ja alhaalla olevissa mittareissa ei voi havaita muutosta mutta yläosa jo lämminnyt, silloin toisen pesän täyttö jonka jälkeen keski- ja alalämpö noin 80/40, kolmas täyttö 80/80 ja jos on aikaa ja jaksamista, neljäs täyttö jolla lämmöt 90/90. Joskus menee ylikin, mikä laukaisee vastuksen ylikuumenemissuojan ikävästi. Latauspumppu on aina ollut 3-asennossa, kerran putkimies jostain syystä jätti sen 2-asentoon ja silloin ei meinannut tapahtua pitkään aikaan mitään. Kattilakierron lämpötila noudattelee pitkään 70 astetta, mutta lämmityksen edetessä se nousee 80 asteeseen, joskus ylikin. Pakkasista riippuen seuraavan lämmityksen alkaessa esimerkkejä varaajan lämpötiloista: ylälämpö 80 astetta (nollakeli) tai 40 astetta (kovat pakkaset, saattaa mennä joksikin aikaa vastukselle) , alalämpö poikkeuksitta 40 astetta. Tosiaan jos jaksaa tuon neljännen pesän lämmittää niin aamulla ei kyllä tarvitse vaivautua, paitsi nyt ehkä 30 asteen pakkasilla. Töissäkäynti estää kuitenkin aamulämmitykset joten sähköllä mennään siinä vaiheessa. Lämmitysvaiheessa suntti saattaa jonkun aikaa päästää kuumempaa vettä pattereille mutta suurimman osan lämmitysaikaa enin hyöty menee varaajan lataukseen.

Muokkaus: kyllä siis meillä varaajan lämpötila nousee korkeammaksikin kuin kattilakierron ja latauspumpun lämpötilamittarit näyttävät.

Löytyisikö viisastenkiveä jos joku muu kuin asennuksen tehnyt putkimies kävisi paikalla?

T. Mustakorppi

[han_mies]

Terveisiä naapurikunnasta!

Jotain täytyy olla pahasti vialla. Itse kun olen kuvitellut että meillä on tehoton systeemi. Högfors Ergi 2-yläpalokattila vm. 81 liitettynä vapaakiertoputkin Akvantin 2000 litran ovaalivaraajaan, Termovarin latauspumppu 72 asteen termostaatilla ja Ouman EH-800 lämpöä säätämässä. Talo erittäin hatara, tosin viime aikoina yläpohja eristetty. Talvikaudella lämmitys aloitetaan joka ilta n. 17.30, tunnin päästä varaajan keskellä ja alhaalla olevissa mittareissa ei voi havaita muutosta mutta yläosa jo lämminnyt, silloin toisen pesän täyttö jonka jälkeen keski- ja alalämpö noin 80/40, kolmas täyttö 80/80 ja jos on aikaa ja jaksamista, neljäs täyttö jolla lämmöt 90/90. Joskus menee ylikin, mikä laukaisee vastuksen ylikuumenemissuojan ikävästi. Latauspumppu on aina ollut 3-asennossa, kerran putkimies jostain syystä jätti sen 2-asentoon ja silloin ei meinannut tapahtua pitkään aikaan mitään. Kattilakierron lämpötila noudattelee pitkään 70 astetta, mutta lämmityksen edetessä se nousee 80 asteeseen, joskus ylikin. Pakkasista riippuen seuraavan lämmityksen alkaessa esimerkkejä varaajan lämpötiloista: ylälämpö 80 astetta (nollakeli) tai 40 astetta (kovat pakkaset, saattaa mennä joksikin aikaa vastukselle) , alalämpö poikkeuksitta 40 astetta. Tosiaan jos jaksaa tuon neljännen pesän lämmittää niin aamulla ei kyllä tarvitse vaivautua, paitsi nyt ehkä 30 asteen pakkasilla. Töissäkäynti estää kuitenkin aamulämmitykset joten sähköllä mennään siinä vaiheessa. Lämmitysvaiheessa suntti saattaa jonkun aikaa päästää kuumempaa vettä pattereille mutta suurimman osan lämmitysaikaa enin hyöty menee varaajan lataukseen.

Muokkaus: kyllä siis meillä varaajan lämpötila nousee korkeammaksikin kuin kattilakierron ja latauspumpun lämpötilamittarit näyttävät.

Löytyisikö viisastenkiveä jos joku muu kuin asennuksen tehnyt putkimies kävisi paikalla?

T. Mustakorppi

No terveppä terve! Noniin, kuulostaa täältä käsin aikas ankealta kun vm-81 kattilalla pyyhitään mennen tullen ohi! Joku todella mättää jossain ja pahasti. Esimerkiksi juuri se on paha itsellä kun kattilan lämpöjä ei saa missään vaiheessa nostettua, ellei pumppu ole 1 asennossa. Mitä tässä lukee niin porukalla 72c termarillakin huomattavasti paremmat lämmöt ja kohoaa käytännössä joka pesän jälkeen,toisin kun täällä!

Nyt tänäänkin koittanut noin neljä tuntia ja suunnilleen neljä pesällistä lämmittää kovemmalla vedolla. Pannun lämmöt 74-78. Varaaja 74-26-22.eikä missään kohtaa ole tapahtunut muutosta näiden neljän pesän aikana, joka mielestäni tuskallisen naurettavaa jo. Ei vaan tunnu toimivan vaikka miten päin asiaa ajattelee.ouman laittaa talolle 41c. Enpä tiedä paljonko kustantaisi jos jäspiltä tulisi joku kattelemaan?

[han_mies]

Sellainen tuli tässä vielä mieleen, vaikkakkaan savukaasut ei tolkuttoman kovat ole, vetoa silti riittää reippaasti piipussa, voisiko olla mahdollista että aivan käsittämättömän paljon liikaa?
Piippu ei sisällä hattua, pituutta n 6m. Mietin vaan kun joskus sattunut paloprosessin aikana katsastamaan luukusta sisään, vetoluukun ollessa minimillään auki, on täyttöluukusta heittänyt liekit lähestulkoon naamalle, voisiko siinä vaiheessa jo palaa piipussa asti? Välillä ollut siis tälläinen ilmiö.

Ongelma on se ettei piipussa ole peltiä jne, voisikos tuota koittaa hillitä jotenkin piipun yläkautta laskemalla esim narun varaan jonkun pellin palan tai vastaavia?

Onko kukaan koskaan joutunut tai koittanu savusolaan tehdä aukkoa johon laittaa peltiä hillitsemään vetoa tai vastaavaa?

Se nyt vaan taas tuli kuitenkin mieleen että jos ja jos olisi kuitenkin tälläisellakin asialla jotenkin osuutta asiaan. Voisi varaaja mahdollisesti latautua paremmin.

[pähkäilijä]

http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

tuossa aiheeseen liittyen hyvä video varaajan lataamisesta ja purkamisesta jossa erottuu hyvin kerrostuminen ja samalla voi kuvitella omat harvat mittauspisteet varaajan matkalle ja miksi niissä niin nopeasti lukemat vaihtuu

[han_mies]

http://www.youtube.com/watch?v=Ttj-t6q5czk

tuossa aiheeseen liittyen hyvä video varaajan lataamisesta ja purkamisesta jossa erottuu hyvin kerrostuminen ja samalla voi kuvitella omat harvat mittauspisteet varaajan matkalle ja miksi niissä niin nopeasti lukemat vaihtuu

Tuohon on tullut joskus törmättyä, enpä tiedä mikä pätkässä oli lämmitysaika jne, mutta itsellä ei kyllä punaiseksi juuri tuota varaajaa ole saanut. Kerrostumista kyllä esiintyy, mutta matalien lämpöjen kera ja sillä tolkuttoman pitkällä latausajalla.

[markokoo]

Piippu ei sisällä hattua, pituutta n 6m.

Minkä kokoinen, siis sisähalkaisija? Puolen vai kokokiven

Meillä on kokokiven piippu pienennetty sisäpiipulla kattilan suosituksen mukaiseksi, olisikohan koko jotain 12x12 cm neliöputki.

Ei ne lämmöt oikein mihinkään muualle enää voi päästä kuin harakoiden iloksi, ei tuo mitenkään luonnolliselta tilanteelta kuulosta. Tai sitten palamattomana läpi.

[korppi]

Muutama todella perus, mutta silti omalle kohdalle sattunut juttu tuli mieleen. Asiantuntemus ei riitä oikeasti auttamaan, mutta nämä jutut haluan kirjoittaa kuitenkin.

Ovatko polttopuut säällisiä ja kuivia? Itse sain joskus vihtiläisestä isosta firmasta sellaisia pystykuivia "tukkeja" ettei edes 72 asteen termostaatti tahtonut aueta kun lämpötilat olivat niin alhaisia. Ettei vesi vaan jää kiertämään kattilakiertoon ikuista luuppia?

Termovarin käyttöohjeesta en löytänyt mitään mainintaa, mutta vahva muistikuva on että normaalitilanne latauspumpulle olisi nimenomaan III-asento ja I-asento ei ole suositeltujen joukossa lainkaan. Tähän I-asento-asiaan on toisesta nettikeskustelusta osviittaa, sikäli kuin se jotain merkitsee:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=135.0

Onko sinulla latauspumpun sammutus savukaasutermostaatin vai manuaalikytkimen kautta? Minulla manuaalikytkin koska savukaasutermostaatti ei kerta kaikkiaan toiminut tässä yhdistelmässä, ja pumpun päälle unohtaminen jäähdyttää kattilan ylälämpöä tosi tehokkaasti. Tämä liittyen varaajan nopeaan jäähtymiseen.

T. Mustakorppi

[Jeepster]

Mäkin melkeen lottoan märkien puiden puolesta. jos puumäärä on kuitenkin tuollaista, että muutamassa päivässä menee se pinokuutio.
Ja kyllä se ongelma sielä kattilan suunnalla on, puita palaa kolmen varaajallisen verran, eikä lämpöä tule.

[han_mies]

Piippu ei sisällä hattua, pituutta n 6m.

Minkä kokoinen, siis sisähalkaisija? Puolen vai kokokiven

Meillä on kokokiven piippu pienennetty sisäpiipulla kattilan suosituksen mukaiseksi, olisikohan koko jotain 12x12 cm neliöputki.

Ei ne lämmöt oikein mihinkään muualle enää voi päästä kuin harakoiden iloksi, ei tuo mitenkään luonnolliselta tilanteelta kuulosta. Tai sitten palamattomana läpi.

Puolenkiven piippu löytyy tuosta, vetoa kyllä siinäkin tuntuu riittävän, ehkä juuri liikaakin?

[han_mies]

Muutama todella perus, mutta silti omalle kohdalle sattunut juttu tuli mieleen. Asiantuntemus ei riitä oikeasti auttamaan, mutta nämä jutut haluan kirjoittaa kuitenkin.

Ovatko polttopuut säällisiä ja kuivia? Itse sain joskus vihtiläisestä isosta firmasta sellaisia pystykuivia "tukkeja" ettei edes 72 asteen termostaatti tahtonut aueta kun lämpötilat olivat niin alhaisia. Ettei vesi vaan jää kiertämään kattilakiertoon ikuista luuppia?

Termovarin käyttöohjeesta en löytänyt mitään mainintaa, mutta vahva muistikuva on että normaalitilanne latauspumpulle olisi nimenomaan III-asento ja I-asento ei ole suositeltujen joukossa lainkaan. Tähän I-asento-asiaan on toisesta nettikeskustelusta osviittaa, sikäli kuin se jotain merkitsee:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=135.0

Onko sinulla latauspumpun sammutus savukaasutermostaatin vai manuaalikytkimen kautta? Minulla manuaalikytkin koska savukaasutermostaatti ei kerta kaikkiaan toiminut tässä yhdistelmässä, ja pumpun päälle unohtaminen jäähdyttää kattilan ylälämpöä tosi tehokkaasti. Tämä liittyen varaajan nopeaan jäähtymiseen.

T. Mustakorppi

Puut on ollut nelisen vuotta kuivassa liiterissä, josta noin viikkoa ennen siirto sisätiloihin, eli ei pitäisi puun kosteudesta johtua?

Termovar on nyt pyörinyt 3 asennolla, mutta lämmöt tosiaan samat varaajassa, en keksi muuta kuin lämpö karkaisi liikaa piippuun?

Savutermostaatti alkusäätöjen jälkeen toiminut ihan ok, loppuhiilloksella pannun lämpö noin 80 ja kohoaa jonkun verran vielä siitä.

[Harri68]

Otahan kuvaa järjestelmästä ja vetoluukun asennosta ja, jos voit, tulipesästäkin tulet päällä. Kuvat kertoo enempi kuin jne. Jospa kuvat auttas asiassa hieman etiäpäin.

Onks siula savukaasutermostaatin lisäksi kattilatermostaattia siellä varmistamassa?

[han_mies]

Otahan kuvaa järjestelmästä ja vetoluukun asennosta ja, jos voit, tulipesästäkin tulet päällä. Kuvat kertoo enempi kuin jne. Jospa kuvat auttas asiassa hieman etiäpäin.

Onks siula savukaasutermostaatin lisäksi kattilatermostaattia siellä varmistamassa?

Tarvii varmaan otella kuvia, jos asiaa jotenkin päin selkeyttäisi.

Ei ole tällä hetkellä kuin savukaasutermostaatti käytössä, ei olisi varmaan yhtään huono idea laittaa vesikin tosiaan varalle ettei pääse vahingossakaan lämpö kattilassa liikaa kohoamaan.

[Juppe]

Mitäs jos laittaisit energiamittarit sekä lämmitys- että latauskiertoihin? Ja jos käyttövesi lämpiää tuossa samassa varaajassa, niin siihenkin. Niistä näkisi minkä verran lämpöenergiaa kulutetaan ja mitä kattila tuottaa. Ei tarvis arvailla ihan niin paljon.

Käytetyt kaukolämpömittarit soveltuu tarkoitukseen erinomaisesti, paitsi käyttövesipuolelle. Siihenkin suuntaa antavasti ihan hyvin, kun käytössä on LKV-kierto. Saksasta saa uudenkarheita (5 vuotiaita) mittareita puoli-ilmaiseksi. Siellä kun moiset pitää kalibroida tai uusia 5v-välein, ja tän kokoluokan mittarit käytännössä uusitaan. Wärmezähler Googleen kertoo lisää. Asentaminen tietty maksaa jotain: ellei paikat ihan mahdottomia ole, niin ei siinä kauan nokka tuhise ammattiputkarilla.

Meillä oli hieman samantapainen ongelma, tosin lämpöpumpun kanssa. Kiinteiden muutakin kuin hetkellistä tehoa mittaavien mittareiden kanssa alkoi sitten selvitä, että pumppu on rikki ja toisaalta että talon kulutus on ihan normaali.

[han_mies]

Otahan kuvaa järjestelmästä ja vetoluukun asennosta ja, jos voit, tulipesästäkin tulet päällä. Kuvat kertoo enempi kuin jne. Jospa kuvat auttas asiassa hieman etiäpäin.

Onks siula savukaasutermostaatin lisäksi kattilatermostaattia siellä varmistamassa?

Tuossapa kuvaa ensimmäisen pesällisen palotapahtumasta, vetoluukun asennosta, sekä varaajan putkituksia (älkää ihmetelkö keskeneräisiä eristyshommia sekä johtorykelmiä, valmistunee aikanaan, jos ja kun saisi tuon paketin kunnolla ensin toimimaan)

http://imageshack.us/photo/my-images/706/wp0003420.gif/
http://imageshack.us/photo/my-images/842/wp000340g.jpg/
http://imageshack.us/photo/my-images/27/wp000349n.jpg/

tuossa vielä varaajakuvaa tekstitettynä hieman.

http://imageshack.us/photo/my-images/26 ... 49txt.jpg/