Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Terve!
Kyselisin täältä näin uuden otsikon alla jos jollain olisi mahdollisesti viisaampana/kokeneempana tietoa ongelmistani uuden lämmitysmuodon kera.
Rintamamiestaloa remontoiden, ei vakituiseen asuen tässä vaiheessa oli viime kesänä/ syksynä myös edessä lämmitysmuodon vaihto vanhasta jämän öljylämmitteisestä kattilasta varajaa+puu yhdistelmään.
Ongelmaa tuottaa tässä se että mielestäni en saa toimimaan millään muotoa kunnolla tuota pannua, enkä myöskään varaajaa, putkimiehiltä, valmistajalta hieman kysellen en ole ongelmaa saanut ratkeamaan. Kyseessä olisi asuintilaltaan n. 100m2 talo. Lämmityslähteinä jäspin ypv40 sekä jäspin ovali varajaa 1800L.
ouman on varaajan kyljessä, tällä hetkellä menee n 30m pitkän kanaalin kautta taloon 0/40c vesi -10/60. Talossa n 19-20c.
Mutta vaivaa herättää se että pannuhuoneessa saa tällä hetkellä asua, lämmöt tippuu varaajassa luvattoman nopeaan tahtiin, eikä sitä saa lämmitettyä "täyteen" kun noin 7 pesällisen jälkeen, joka mielestäni aivan liikaa.
Varaajan ja pannun välissä paluuputkessa termovat latauspaketti, 80c termostaatilla. 1 nopeudella pysyy pannussa lämmöt kohdillaan, 2 tippuu n10c ja sama 3 nopeudella.Mielestäni pannuunkaan ei saa kunnon lämpöjä silloin kun siinä on kiehunnanestoventtiili kiinni, joka siis puskee 97c jälkeen kylmää vettä pannuun.Pannun mittarin näyttäessä veden lämmöksi tässä vaiheessa 90c, joka siis saavutetaan vain latauspumpun 1 nopeudella. Vedonsäädin koitettu säätää niin tarkaksi kuin mahdollista, sekään ei aivan mahdollista kun ilmaluukku niin väljä joka suunnasta, vai olisiko siihenkin jollain paremmat vinkit millä saa muutaman asteen tarkkuudella kohdilleen?
Jos pannua pitänyt koko päivän tulilla, saa varaajaan ylhäältä alas kolmeen mittariin lukemat 78/70/65. nämä n -10c keleillä 12h jälkeen 45/30/26. mielestäni tyhjenee aivan liian nopeaan tahtiin, mitattuna varsinkin lämmitysmäärän suuruuteen. Talo pitää lämmöt sisällään ihan normaalisti eikä ns vuoda pahemmin mistään. Joten kaikki mahdolliset vinkit otettaisiin avosylin vastaan niin saisin pähkäilyyn jotain tolkkua. Tai jos ei muu auta niin tarvii tehtaalta soitella katsastamaan. Mutta esim tuo latauspumpun nopeus ihmetyttää, jos siis täysillä niin kattilaa ei saa millään muotoa yli 78 lämpöihin, eikä myös siis varaajaa. Toivottavasti jollekkin avautui edes jollain muotoa ongelma, eli lyhyesti, ei lämpene mutta jäähtyy.
Kyselisin täältä näin uuden otsikon alla jos jollain olisi mahdollisesti viisaampana/kokeneempana tietoa ongelmistani uuden lämmitysmuodon kera.
Rintamamiestaloa remontoiden, ei vakituiseen asuen tässä vaiheessa oli viime kesänä/ syksynä myös edessä lämmitysmuodon vaihto vanhasta jämän öljylämmitteisestä kattilasta varajaa+puu yhdistelmään.
Ongelmaa tuottaa tässä se että mielestäni en saa toimimaan millään muotoa kunnolla tuota pannua, enkä myöskään varaajaa, putkimiehiltä, valmistajalta hieman kysellen en ole ongelmaa saanut ratkeamaan. Kyseessä olisi asuintilaltaan n. 100m2 talo. Lämmityslähteinä jäspin ypv40 sekä jäspin ovali varajaa 1800L.
ouman on varaajan kyljessä, tällä hetkellä menee n 30m pitkän kanaalin kautta taloon 0/40c vesi -10/60. Talossa n 19-20c.
Mutta vaivaa herättää se että pannuhuoneessa saa tällä hetkellä asua, lämmöt tippuu varaajassa luvattoman nopeaan tahtiin, eikä sitä saa lämmitettyä "täyteen" kun noin 7 pesällisen jälkeen, joka mielestäni aivan liikaa.
Varaajan ja pannun välissä paluuputkessa termovat latauspaketti, 80c termostaatilla. 1 nopeudella pysyy pannussa lämmöt kohdillaan, 2 tippuu n10c ja sama 3 nopeudella.Mielestäni pannuunkaan ei saa kunnon lämpöjä silloin kun siinä on kiehunnanestoventtiili kiinni, joka siis puskee 97c jälkeen kylmää vettä pannuun.Pannun mittarin näyttäessä veden lämmöksi tässä vaiheessa 90c, joka siis saavutetaan vain latauspumpun 1 nopeudella. Vedonsäädin koitettu säätää niin tarkaksi kuin mahdollista, sekään ei aivan mahdollista kun ilmaluukku niin väljä joka suunnasta, vai olisiko siihenkin jollain paremmat vinkit millä saa muutaman asteen tarkkuudella kohdilleen?
Jos pannua pitänyt koko päivän tulilla, saa varaajaan ylhäältä alas kolmeen mittariin lukemat 78/70/65. nämä n -10c keleillä 12h jälkeen 45/30/26. mielestäni tyhjenee aivan liian nopeaan tahtiin, mitattuna varsinkin lämmitysmäärän suuruuteen. Talo pitää lämmöt sisällään ihan normaalisti eikä ns vuoda pahemmin mistään. Joten kaikki mahdolliset vinkit otettaisiin avosylin vastaan niin saisin pähkäilyyn jotain tolkkua. Tai jos ei muu auta niin tarvii tehtaalta soitella katsastamaan. Mutta esim tuo latauspumpun nopeus ihmetyttää, jos siis täysillä niin kattilaa ei saa millään muotoa yli 78 lämpöihin, eikä myös siis varaajaa. Toivottavasti jollekkin avautui edes jollain muotoa ongelma, eli lyhyesti, ei lämpene mutta jäähtyy.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
YPV40 on yläpalokattila ja tuollaisen hyötysuhde on selvästi huonompi kuin ala- tai käänteispalokattilan. Jos vain mahdollista niin mieti pannun vaihtamista käänteispaloiseen. Itselläni on Orlan Super 40kW ja perässä Akvatermin 2400EK. Tämän talven pakkasilla, täällä ollut hieman päälle 20 astetta, riittää lämpö vuorokaudeksi. Tämä on tietenkin hyvin käyttöpaikkakohtaista. Varaajan lämmittämiseen riittää illalla yksi pesällinen, aivan täyttä pesällistä en ole vielä edes uskaltanut laittaa palamaan (kattilan varastopesän tilavuus on 185 litraa), täytöt ovat olleet täyttöluukun alareunaan saakka. Nämä täyttöni ovat palaneet noin 4-5 tuntia. Muita vaihtoehtoisia keski-eurooppalaisia valmistajia on Atmos ja Attack. Kotimaisista (ainakin periaattessa kotimaisista) on Ariterm (Arimax 25+) ja Kaukora (Econature 40). Kummastakin kotimaisesta on jossain määrin värikkäitä kokemuksia eri palstoilla nähty: lue itse ja päättele näistä oma kantasi.
Tuo kattilan lämpötilan alentuminen Termovarin suuremmilla nopeuksilla viittaa siihen, että lämmöntuotanto kattilassa ei riitä vaan latausautomatiikka jäähdyttää kattilaa. Sinänsä 78 astetta on ihan ok jos termostaatti on 80-asteen; ei se vielä liian kylmä ole. Itselläni on Laddomat ja siinä 83 asteen termostaatti. Tavallisen lämmityksen aikana kattilan mittarin lämpötila on 86-87 astetta. Kerran on koko paketti ajettu 89 asteeseen ja seurauksena oli kattilan puhaltimen sammuminen kun asetettu kattilaveden lämpötila saavutettiin. Ihmettelin kun menin käymään pannuhuoneessa ja oli niin hiljaista.. ei puhaltimen ääntä..
puulammitys.info -palstalta löytyy käyttäjäkokemuksia YPV40:stä.
Tuo kattilan lämpötilan alentuminen Termovarin suuremmilla nopeuksilla viittaa siihen, että lämmöntuotanto kattilassa ei riitä vaan latausautomatiikka jäähdyttää kattilaa. Sinänsä 78 astetta on ihan ok jos termostaatti on 80-asteen; ei se vielä liian kylmä ole. Itselläni on Laddomat ja siinä 83 asteen termostaatti. Tavallisen lämmityksen aikana kattilan mittarin lämpötila on 86-87 astetta. Kerran on koko paketti ajettu 89 asteeseen ja seurauksena oli kattilan puhaltimen sammuminen kun asetettu kattilaveden lämpötila saavutettiin. Ihmettelin kun menin käymään pannuhuoneessa ja oli niin hiljaista.. ei puhaltimen ääntä..
puulammitys.info -palstalta löytyy käyttäjäkokemuksia YPV40:stä.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Ei oikein ole neuvoja tarjota. Mitään en lämpökanaaleista ymmärrä, mutta 30m tuntuu aika paljolta. Ainakin suhteessa pienehköön varaajaan ja ei-niin-hirveen-hyvään kattilaan (itsellä sama).
Ketjuun tulenee päteviäkin mielipiteitä, mutta jos ongelman purkamisen aloittaisi sieltä helpoimmasta päästä eli tuleeko nuohottua kattilaa kuin usein ja millaisia puita poltat?
Ketjuun tulenee päteviäkin mielipiteitä, mutta jos ongelman purkamisen aloittaisi sieltä helpoimmasta päästä eli tuleeko nuohottua kattilaa kuin usein ja millaisia puita poltat?
-
yksinkertaistaja
- Jäsen

- Viestit: 86
- Liittynyt: Ke Tammi 13, 2010 15:14
- Paikkakunta: nurmijärvi
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Tollanenko sulla on?
http://kauppa.satalampo.fi/esitteet/ter ... toohje.pdf
http://kauppa.satalampo.fi/esitteet/ter ... toohje.pdf
lähes kaiken voi tehdä itse...
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
vmj kirjoitti:YPV40 on yläpalokattila ja tuollaisen hyötysuhde on selvästi huonompi kuin ala- tai käänteispalokattilan. Jos vain mahdollista niin mieti pannun vaihtamista käänteispaloiseen. Itselläni on Orlan Super 40kW ja perässä Akvatermin 2400EK. Tämän talven pakkasilla, täällä ollut hieman päälle 20 astetta, riittää lämpö vuorokaudeksi. Tämä on tietenkin hyvin käyttöpaikkakohtaista. Varaajan lämmittämiseen riittää illalla yksi pesällinen, aivan täyttä pesällistä en ole vielä edes uskaltanut laittaa palamaan (kattilan varastopesän tilavuus on 185 litraa), täytöt ovat olleet täyttöluukun alareunaan saakka. Nämä täyttöni ovat palaneet noin 4-5 tuntia. Muita vaihtoehtoisia keski-eurooppalaisia valmistajia on Atmos ja Attack. Kotimaisista (ainakin periaattessa kotimaisista) on Ariterm (Arimax 25+) ja Kaukora (Econature 40). Kummastakin kotimaisesta on jossain määrin värikkäitä kokemuksia eri palstoilla nähty: lue itse ja päättele näistä oma kantasi.
Tuo kattilan lämpötilan alentuminen Termovarin suuremmilla nopeuksilla viittaa siihen, että lämmöntuotanto kattilassa ei riitä vaan latausautomatiikka jäähdyttää kattilaa. Sinänsä 78 astetta on ihan ok jos termostaatti on 80-asteen; ei se vielä liian kylmä ole. Itselläni on Laddomat ja siinä 83 asteen termostaatti. Tavallisen lämmityksen aikana kattilan mittarin lämpötila on 86-87 astetta. Kerran on koko paketti ajettu 89 asteeseen ja seurauksena oli kattilan puhaltimen sammuminen kun asetettu kattilaveden lämpötila saavutettiin. Ihmettelin kun menin käymään pannuhuoneessa ja oli niin hiljaista.. ei puhaltimen ääntä..
puulammitys.info -palstalta löytyy käyttäjäkokemuksia YPV40:stä.
Vastikään tuli uusittua kaikki putket, kanaalia myöden valmiiksi eristettyyn pakettiin. Tuo perinteinen yläpalo tuli hommattua lähinnä tilanahtauden takia, olisi joutunut uusimaan ja laajentamaan koko pannuhuoneen jotta käänteispalon olisi järkevästi saanut mahdutettua, oletus myös oli että yläpalo hoitaisi asiansa suhteellisen ok, mutta en arvioinut että näin isotöinen voi olla. Käytännössä viikonloppuisin kattilassa tuli kumpanakin päivänä aamusta iltaan, jotta saisi edes sen varaajan ladattua täyteen, mikä ei mielestäni iso ole, myös kokeillut ladata sitä taloon menevät sulut kiinni jne, lopputulos sama. Mielestäni talo ei siis syö niin paljoa lämmityksensä kautta varaajan lämmöistä. Tässä vaiheessa myöskään käyttövettä ei juuri käytetä eikä kiertovesipumppu edes päällä, mitäköhän siinä vaiheessa kun esim suihkut suorittaa...
Kovin olen koittanut lukea useemmaltakin palstalta varaajan ja pannun ongelmista (käyttötaidon puutteesta) mutta selkeää vastausta en ole löytänyt, muutamia vastaavia tilanteita on ollut, niihin ratkaisukin löytynyt mutta ei ole tekstin muodossa vaan kirjoiteltu mikä asiaan auttoi vaan tyytyväisinä jatkettu lämmityksiä kun homma alkanut toimimaan. Toki esim täällä olisi ratkaisujen valaiseminen avain asemassa niin saisi itsekkin homman paremmin ainakin toimimaan.Tuo 87 astetta kuulostaisi paljon paremmalta kattilämmöltä kuin 78. Mutta en tiedä sitä mikä on järkevin latauspumpun nopeus, ajaako sitten täysillä sinne varaajaan vai hitaammalla mutta korkeammalla lämmöllä, sitä ei valmistajan manuaalista ainakaan minulle selväksi käy mikä on ajateltu käyttönopeus. Mutta kiitoksia vastauksista jo etukäteen!
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
En millään jaksaisi uskoa että kanaalikaan niin paljoa varaajasta energiaa veisi, mahdollista toki voi olla. Mutta kun jo pelkkä varaajan latauskin kauttaaltaan hyvään lämpöön vie paljon aikaa ja puuta, on se aika huono lähtöyhtälö. Tai sitten vaan pannu ei yksinkertaisesti jaksa tarjota tehoa enempää, siinä suhteessa hyötysuhde varmaankin jää aika vajaavaiseksi.Kattilan nuohonnut nyt kauttaaltaan noin kerran viikkoon siinä samalla kun ihmetellyt kattilan monia eri vaihtoehtoja lämmityksen kannalta ja naputellut varaajan mittareita jos nousisi nopeammin. Koivua lähinnä palaa, joskus seka puuta.Harri68 kirjoitti:Ei oikein ole neuvoja tarjota. Mitään en lämpökanaaleista ymmärrä, mutta 30m tuntuu aika paljolta. Ainakin suhteessa pienehköön varaajaan ja ei-niin-hirveen-hyvään kattilaan (itsellä sama).
Ketjuun tulenee päteviäkin mielipiteitä, mutta jos ongelman purkamisen aloittaisi sieltä helpoimmasta päästä eli tuleeko nuohottua kattilaa kuin usein ja millaisia puita poltat?
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Juurikin kyseinen pumppupaketti, takaiskuventtiilin kera. termostaatin vaihtanut isompaan, 72c ei pannun lämmöt ollut edes 70c pumpun ollessa 3 nopeudella.yksinkertaistaja kirjoitti:Tollanenko sulla on?
http://kauppa.satalampo.fi/esitteet/ter ... toohje.pdf
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Jos tosiaan menee 7 pesällistä niin hyötysuhde jää todella onnettomaksi, katsoin että menisi n. 0,1pm3 täyteen pesälliseen. Mutta yläpaloahan ei pitäisi latoa täyteen ikinä, eli jos menisikin vain 0,05pm3 pesälliseen niin tekisi se silti 0,35pm3 halkoa, aika reipas kulutus
Nimittäin kun mulla on tilalla n. 100 metriä, vanhaa Fiskars kanaalia jossa kierrätetään 300m2 talolle jatkuvasti käyttövesi 70/50 ja lämmitysvesi kovalla pakkasella 90/60 niin palaa n. 0,6pm3 vuorokaudessa sekapuuta. Talossa kuitenkin lämmintä niin että hellerajat paukkuu kirkkaasti ja ilmanvaihtona koneellinen poisto ja hukkalämpöjä riittää joka välissä:-D
Varaaja 4m3 ja Kespes kattila. Jos kattilaa vaihdat niin sitä täytyy suositella, pirun hyvä pannu, tosin hintaahan sillä on
Ei tarvitse miettiä varaajan lämpöjä eikä pannuhuoneessa asua, kattila on jatkuvapaloinen ja kattilatermostaatti ohjaa paloilmapuhallinta, piipun pituudellakaan ei ole niin merkitystä.
Sopii hyvin juuri tuollaiseen erilliseen kattilahuoneeseen, täytön yhteydessä kun saattaa pölähtää savua sisälle, siihen tietysti auttaa hyvävetoinen pitkä piippu, mutta palamiseen sitä ei tarvitse kun ylipaine kattilassa.
Mutta tuohon nykyiseen, onko sitä nuohottu tarpeeksi usein, pitäisi kerran viikossa nuohota. Sitten tosiaan onko ensiö/toisioilman suhteet kunnossa ja liekin väri valkoisenkeltainen? Savukaasujen lämmötkin saisi olla aisoissa, vaikka yläpalolla ne helposti karkaa taivaisiin, jos nyt alle 300 saisi
Kiehunnanestoventtiiliin kannattaa vähintään sulku laittaa että sen saa pois käytöstä, yksiä paholaisen keksintöjä mokomat. Varoventtiili ja vedonsäädin riittää, tuo kiehunnanestoventtiili kun aukeaa yleensä tosiaan jossain alle sadassa niin ihan turha vehje. Jos se vaikka jossain 115 aukeaisi niin sittenhän se olisi hyvä, mutta näin alhaisilla lämmöillä surkea laitos.
Vedonsäädintä ei asteen tarkkuudella saa säädettyä, itselläni kun on tässä toisessa talossa Eneka 35 alapalo niin yhden talven sen kanssa leikin ja n. 10-15 astetta siinä muistaakseni oli se "tarkkuus", sen verran hitaat liikkeet sillä on, ja sitten kun se kultainen keskitie lopulta löytyi siitä että luukku on millinpari auki niin voi tsiisus sitä savun ja pikeentymisen määrää, ja toisioilmaahan se ei säätänyt ollenkaan.
Nykyään on käytössä sähkömoottoreilla toteutettu luukkujen säätö, joko täysin kiinni tai oikean määrän auki termostaattien ohjauksen mukaan.
Kattilaveden lämpö olisi hyvä olla siellä 90c tuntumassa vähintään, eli kuumempaa termostaattia latauspakettiin. Itselläni on molemmissa taloissa Danfoss AVTA venttiili ja sekoitus linjasäätöventtiilillä, pystyy nupista säätämään missä lämmössä lataus alkaa, huomattavasti parempi kuin uudet systeemit.

Nimittäin kun mulla on tilalla n. 100 metriä, vanhaa Fiskars kanaalia jossa kierrätetään 300m2 talolle jatkuvasti käyttövesi 70/50 ja lämmitysvesi kovalla pakkasella 90/60 niin palaa n. 0,6pm3 vuorokaudessa sekapuuta. Talossa kuitenkin lämmintä niin että hellerajat paukkuu kirkkaasti ja ilmanvaihtona koneellinen poisto ja hukkalämpöjä riittää joka välissä:-D
Varaaja 4m3 ja Kespes kattila. Jos kattilaa vaihdat niin sitä täytyy suositella, pirun hyvä pannu, tosin hintaahan sillä on
Sopii hyvin juuri tuollaiseen erilliseen kattilahuoneeseen, täytön yhteydessä kun saattaa pölähtää savua sisälle, siihen tietysti auttaa hyvävetoinen pitkä piippu, mutta palamiseen sitä ei tarvitse kun ylipaine kattilassa.
Mutta tuohon nykyiseen, onko sitä nuohottu tarpeeksi usein, pitäisi kerran viikossa nuohota. Sitten tosiaan onko ensiö/toisioilman suhteet kunnossa ja liekin väri valkoisenkeltainen? Savukaasujen lämmötkin saisi olla aisoissa, vaikka yläpalolla ne helposti karkaa taivaisiin, jos nyt alle 300 saisi
Kiehunnanestoventtiiliin kannattaa vähintään sulku laittaa että sen saa pois käytöstä, yksiä paholaisen keksintöjä mokomat. Varoventtiili ja vedonsäädin riittää, tuo kiehunnanestoventtiili kun aukeaa yleensä tosiaan jossain alle sadassa niin ihan turha vehje. Jos se vaikka jossain 115 aukeaisi niin sittenhän se olisi hyvä, mutta näin alhaisilla lämmöillä surkea laitos.
Vedonsäädintä ei asteen tarkkuudella saa säädettyä, itselläni kun on tässä toisessa talossa Eneka 35 alapalo niin yhden talven sen kanssa leikin ja n. 10-15 astetta siinä muistaakseni oli se "tarkkuus", sen verran hitaat liikkeet sillä on, ja sitten kun se kultainen keskitie lopulta löytyi siitä että luukku on millinpari auki niin voi tsiisus sitä savun ja pikeentymisen määrää, ja toisioilmaahan se ei säätänyt ollenkaan.
Nykyään on käytössä sähkömoottoreilla toteutettu luukkujen säätö, joko täysin kiinni tai oikean määrän auki termostaattien ohjauksen mukaan.
Kattilaveden lämpö olisi hyvä olla siellä 90c tuntumassa vähintään, eli kuumempaa termostaattia latauspakettiin. Itselläni on molemmissa taloissa Danfoss AVTA venttiili ja sekoitus linjasäätöventtiilillä, pystyy nupista säätämään missä lämmössä lataus alkaa, huomattavasti parempi kuin uudet systeemit.

-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
pala kerrallaan purkua. 1800 litran varaajassa 1 aste ~2.1 kWh jahan_mies kirjoitti: Jos pannua pitänyt koko päivän tulilla, saa varaajaan ylhäältä alas kolmeen mittariin lukemat 78/70/65. nämä n -10c keleillä 12h jälkeen 45/30/26. mielestäni tyhjenee aivan liian nopeaan tahtiin, mitattuna varsinkin lämmitysmäärän suuruuteen. Talo pitää lämmöt sisällään ihan normaalisti eikä ns vuoda pahemmin mistään.
Loppulämpö 78+70+65/3= 71c
12 tunnin jälkeen 45+30+26/3=33.7c
Varaajan jäähtyminen 71-33.7= 37.3c x 2.1 kWh -> 78.3 kWh, jaetaan summa 12 tunnilla ja asuntosi ottaa 6.5 kW keskiteholla lämmitysenergiaa + lämmintä käyttövettä.
Toivottavasti et ole uskonut tarinoita "pesällinen päivässä riittää" - ne on okt asujan kalavaleita...
6.5 kW teskiteholla menee vuorokauteen 156 kWh edestä energiaa. Yläpalokattilat ovat huonoja hyötysuhteeltaan mutta edelleen niitä on myynnissä kun täällä ei ole päästödirektiivejä puunpolttoon niinkun keskeisemmässä osassa eurooppaa on ollut jo 13 vuotta... Joten jos kattilasta saat 2/3 energiaa talteen 156-> tarvitset 234 kWh edestä polttopuuta ~58 kg.
Jäspi YPV 40 ei ole kokemuksia mutta samanlainen Arimax 240 on täällä. Puun poltossa vähiten savuttamalla pärjää kun ei pidä pesässä yli 1/3 enempää puuta kerralla palamassa. 40 kW lukemiin en ole koskaan kotimittauilussa päässyt, lähempänä 20-25 kW tulokset pyörivät. Silloin 156 kWh lataamiseen menee 6-8 tuntia. 40 kW teholla tuo lataantuisi 4 tunnissa mutta 156 kWh kerralla 1800 litran varaajaan
156 kWh/ 2.1 (kWh/aste varaajassa) => 74 astetta eli 6 kW asunnon ottoteholla ei pysty tekemään vuorokaudeksi "kertalatausta" varaajaan vaan on lämmitettävä aamuin illoin - kovemmalla pakkasella aamusta iltaan...
Jollain nykykattilalla 156 kWh energiamäärän saa tuotettua suunnilleen 44 kg puumäärällä ja uuniin mahtuu kerrallaan yli 20 kiloa puuta jolloin lataus aamulla toinen illalla riittää -10c kelissä tuolla kulutuksella.
Toki polton aikana on syytä muistaa että noilla kulutukilla kokoajan lähtee myös se 6 kW käyttöön. Jos asunto on päässyt jäähtymään niin lähtee alussa vielä reippaammin.
Täällä menee 6 kW noin -15c paikkeilla. Laskeskelin tulevaa kattilanvaihtoa ajatellen kuinka pitkät lämmitysajat on missäkin kelissä tässä torpassa kun lämmityksen tarpeen tietää ja osaa mitoittaa seuraavaa kattilaa sopivan tehoiseksi.
- Liitteet
-
- vrk_lämmitysaika_rmtmodi.gif (48.08 KiB) Katsottu 14292 kertaa
-
tessu
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Itte kanssa epäilisin sitä kiehunnanestoventtiliä eyyä lykkää kylmää sekaan eikä kerkiä lämmitä,myös automaatiosäädöissä voi olla jotain? tietäs vaan mitä?
Mulla ainaskin tuo Arimaxin 520 nostaa lämpöä että pitäis kans olla se varaaja? ovaalivarajaa miehet ehdottikin,kunhan vaan sais öljysäiliön tyhjäks ja en tilalle varaajan,mitenkähän lie sen sitten toimimaan sais kun toisillakijn ollu ongelmia kun näitä lukee?
Ja jos kanaali on hyvin eristetty niin ei se lämpöä hukkaa,kun lämmöt saa ylös niin pitäs olla kauttaaltaan jokapaikassa.
Semmonenkin juttu tuli mieleen että ettei vaan jää joku vetoluukku kattilasta hormiin auki kun pitäis kiinni mennä? kun en tuota tekniikkaa tunne? mulla ainakin kun vetää pellit auki ja yläluukunkin auki niin saa äkkiä ylilämmöt pois,ja viel kun juoksuttaa kuumakäyttövettä pois niin jopa laskeekin!
Kyllähän se varaajakin pitäis kuumentua kun tarpeeksi puu palaa?kumma juttu?
Mulla ainaskin tuo Arimaxin 520 nostaa lämpöä että pitäis kans olla se varaaja? ovaalivarajaa miehet ehdottikin,kunhan vaan sais öljysäiliön tyhjäks ja en tilalle varaajan,mitenkähän lie sen sitten toimimaan sais kun toisillakijn ollu ongelmia kun näitä lukee?
Ja jos kanaali on hyvin eristetty niin ei se lämpöä hukkaa,kun lämmöt saa ylös niin pitäs olla kauttaaltaan jokapaikassa.
Semmonenkin juttu tuli mieleen että ettei vaan jää joku vetoluukku kattilasta hormiin auki kun pitäis kiinni mennä? kun en tuota tekniikkaa tunne? mulla ainakin kun vetää pellit auki ja yläluukunkin auki niin saa äkkiä ylilämmöt pois,ja viel kun juoksuttaa kuumakäyttövettä pois niin jopa laskeekin!
Kyllähän se varaajakin pitäis kuumentua kun tarpeeksi puu palaa?kumma juttu?
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Kyllähän tuo tuntuilee aivan turhan paljolta puumäärältä mitä siihen saa latailla, ainakin näin omasta näkökannasta, eipä siinä oikein muulle aikaa jääkkään kun pannun kanssa pelleilyyn. Luulisi että n. -10 keleillä riittäisi vielä se aamulla ja illalla pesällinen meininki, jotta varaajassa olisi edes jonkinmoiset lämmöt, eikä sähkövastukset napsahtaisi päälle ennen aikojaan.Maatilallinen kirjoitti:Jos tosiaan menee 7 pesällistä niin hyötysuhde jää todella onnettomaksi, katsoin että menisi n. 0,1pm3 täyteen pesälliseen. Mutta yläpaloahan ei pitäisi latoa täyteen ikinä, eli jos menisikin vain 0,05pm3 pesälliseen niin tekisi se silti 0,35pm3 halkoa, aika reipas kulutus![]()
Nimittäin kun mulla on tilalla n. 100 metriä, vanhaa Fiskars kanaalia jossa kierrätetään 300m2 talolle jatkuvasti käyttövesi 70/50 ja lämmitysvesi kovalla pakkasella 90/60 niin palaa n. 0,6pm3 vuorokaudessa sekapuuta. Talossa kuitenkin lämmintä niin että hellerajat paukkuu kirkkaasti ja ilmanvaihtona koneellinen poisto ja hukkalämpöjä riittää joka välissä:-D
Varaaja 4m3 ja Kespes kattila. Jos kattilaa vaihdat niin sitä täytyy suositella, pirun hyvä pannu, tosin hintaahan sillä onEi tarvitse miettiä varaajan lämpöjä eikä pannuhuoneessa asua, kattila on jatkuvapaloinen ja kattilatermostaatti ohjaa paloilmapuhallinta, piipun pituudellakaan ei ole niin merkitystä.
Sopii hyvin juuri tuollaiseen erilliseen kattilahuoneeseen, täytön yhteydessä kun saattaa pölähtää savua sisälle, siihen tietysti auttaa hyvävetoinen pitkä piippu, mutta palamiseen sitä ei tarvitse kun ylipaine kattilassa.
Mutta tuohon nykyiseen, onko sitä nuohottu tarpeeksi usein, pitäisi kerran viikossa nuohota. Sitten tosiaan onko ensiö/toisioilman suhteet kunnossa ja liekin väri valkoisenkeltainen? Savukaasujen lämmötkin saisi olla aisoissa, vaikka yläpalolla ne helposti karkaa taivaisiin, jos nyt alle 300 saisi![]()
Kiehunnanestoventtiiliin kannattaa vähintään sulku laittaa että sen saa pois käytöstä, yksiä paholaisen keksintöjä mokomat. Varoventtiili ja vedonsäädin riittää, tuo kiehunnanestoventtiili kun aukeaa yleensä tosiaan jossain alle sadassa niin ihan turha vehje. Jos se vaikka jossain 115 aukeaisi niin sittenhän se olisi hyvä, mutta näin alhaisilla lämmöillä surkea laitos.
Vedonsäädintä ei asteen tarkkuudella saa säädettyä, itselläni kun on tässä toisessa talossa Eneka 35 alapalo niin yhden talven sen kanssa leikin ja n. 10-15 astetta siinä muistaakseni oli se "tarkkuus", sen verran hitaat liikkeet sillä on, ja sitten kun se kultainen keskitie lopulta löytyi siitä että luukku on millinpari auki niin voi tsiisus sitä savun ja pikeentymisen määrää, ja toisioilmaahan se ei säätänyt ollenkaan.
Nykyään on käytössä sähkömoottoreilla toteutettu luukkujen säätö, joko täysin kiinni tai oikean määrän auki termostaattien ohjauksen mukaan.
Kattilaveden lämpö olisi hyvä olla siellä 90c tuntumassa vähintään, eli kuumempaa termostaattia latauspakettiin. Itselläni on molemmissa taloissa Danfoss AVTA venttiili ja sekoitus linjasäätöventtiilillä, pystyy nupista säätämään missä lämmössä lataus alkaa, huomattavasti parempi kuin uudet systeemit.
Kuulostaa aikasmoiselta pannulta tuo jo, verrattuna millainen täälläkin puhaltaa... Mutta ei viitsisi nyt samointein olla vaihtamassakaan, kun vasta ostettu pannu. Tosin jos menee ihan jatkuvaksi puunlatomiseksi pesään niin voi olla asia hieman eri.
Ensiö/toisioilmoista, en tarkalleen ottaen ole selvyyttä saanut mikä on se systeemi kuinka tämä ypv40 toisioilman ottaa käyttöönsä, avautuvia "läppiä" on vaan tuo yksi tuolla tuhkaluukussa, ennen tässä mallissa mielestäni myös täyttöluukussa on ollut avattava läppä mistä toisiot ovat tulleet? ainakin jäspin ohjekirjassakin oli vielä kuva, jossa näin oli. Liekkikään ei ihan valkokeltaista mielestäni ole. Savukaasut huitelee jossain siellä 250-300 tiennoilla kuumimilla liekeillä.
Nuohouksen olen pyrkinyt suorittamaan kerran viikkoon.
Kyllä tuo kiehunnanestoventtiili tuntuu todella tuskaiselta laitokselta! Eilen kun koitin ottaa anturin irti ja lämmittä, sain tosiaan pannun palamaan (latauspumpun ollessa 1 nopeudella) 94-98c lämmöissä. Kattilallehan on luvattu ohjeiden mukaan 100c, kuten varaajallekkin, tiedä sitten kuinka tarkkoja ovat max lämmöt.
Mutta kun kiehunnanesto kiinni, savutermostaatti kun napsauttaa pumpun normaalisti poikki kun tulet hiipuu, niin pannun vesi automaattisesti kohoaa hiilloksen lämmöstä n90 ja kylmää vettä puskee kattilaan tämän venttiilin ansiosta. Tuon pannun hiilloslämmönhän pitäisi mennä vapaasti varaajaan, mutta hieman epäilen.
Hommaisin pumppuun kyllä jäykemmän termostaatin, mutta valmistajan mukaan ei ainakaan saatavilla, en tiedä saisiko tarvikkeena samanmoisia jäykempiä jostain, luulisi näin?
Tuntuu että ennen ollut puulämmitys hieman helpompaa, laitteet turhan tarkkoja huomioonottaen lämmönvaihtelut jne...
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
No aloittelevan puulämmittäjän kokemuksia tältä talvelta on myös se, että tuo 2000l varaaja on liian pieni. (isonpaa ei sopinut järkevästi tuonne kellariin)
viimeviikollakin ei meinannut koko vuorokaudeksi riittää, kun yöllä kovia pakkasia.
Tosin vastaavasti tuli liian pieni atmoskin itselle laitettua. ~6-7 tuntia tuota varaajaa saa tyhjästä täyteen polttaa. Yli -20 pakkasilla joutuu siis aamulla sytyttään toiset tulet, ja sitten illalla kun kotiin tulee.
Kai sitä on omassakin järjestelmässä vielä korjattavaa, putkien eristyksiä ja säätöjä.
viimeviikollakin ei meinannut koko vuorokaudeksi riittää, kun yöllä kovia pakkasia.
Tosin vastaavasti tuli liian pieni atmoskin itselle laitettua. ~6-7 tuntia tuota varaajaa saa tyhjästä täyteen polttaa. Yli -20 pakkasilla joutuu siis aamulla sytyttään toiset tulet, ja sitten illalla kun kotiin tulee.
Kai sitä on omassakin järjestelmässä vielä korjattavaa, putkien eristyksiä ja säätöjä.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Varmaan nämä tiedätkin, mutta vielä nuohouksesta että kattila ei yhtään tykkää, jos on konvektiopinnoille pikikerrosta päässyt tulemaan. Se syö hyötyjä nopsaan. Jäspi ei myöskään kovin paksusta puusta pidä. Ja tosiaan ei pesää täyteen puita.
Ei minullakaan 78 asteen termostaatin kanssa lämmöt nouse kuin 80 asteeseen. Vähän kun laitoin vedonsäädintä isommalle, niin nousi 82 asteeseen. Täällä on Jäspin kyljessä Laddomatin latauspaketti ja se lienee vastaava kuin Termovar. Ainakin ton laddon käyttöohjeissa pumpun nopeutta vaaditaan pitämään kolmosella.
Sinänsä varaajan jäähtyminen ei niin ihmeelliseltä omissa korvissani kuulosta, mutta varaajan latautuminen kyllä. Jopa Jäspille
Mites kattilan ja varaajan väliset latausputket? Onko riittävän paksut? Ja vaikka ne olis putkimies kytkenyt, ei se ole sanottu niiden oikein menneen. Ainakin mitä on saanut esimerkkejä lukea.
Se toisioilma kulkee, tai ainakin pitäisi kulkea, kattilan luukun alapuolella olevan ohjaimen kautta. Siis siellä sisäpuolella oleva pelti. Vedonsäädinluukun kautta tulevan ilman pitäisi osittain ohjautua sitä kautta. Sitä ei saa mitenkään säädettyä.
Ei minullakaan 78 asteen termostaatin kanssa lämmöt nouse kuin 80 asteeseen. Vähän kun laitoin vedonsäädintä isommalle, niin nousi 82 asteeseen. Täällä on Jäspin kyljessä Laddomatin latauspaketti ja se lienee vastaava kuin Termovar. Ainakin ton laddon käyttöohjeissa pumpun nopeutta vaaditaan pitämään kolmosella.
Sinänsä varaajan jäähtyminen ei niin ihmeelliseltä omissa korvissani kuulosta, mutta varaajan latautuminen kyllä. Jopa Jäspille
Se toisioilma kulkee, tai ainakin pitäisi kulkea, kattilan luukun alapuolella olevan ohjaimen kautta. Siis siellä sisäpuolella oleva pelti. Vedonsäädinluukun kautta tulevan ilman pitäisi osittain ohjautua sitä kautta. Sitä ei saa mitenkään säädettyä.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Noilla laskukaavoilla kun asiaa ynnäisi niin palaisi tosiaan päivässä suhteettoman paljon puuta, ainakin omasta mielestäni. sehän on lähes sama kun välissä ei olisi varaajaa lainkaan kun oikein asiaa miettii.Enkä nyt niin ajatellutkaan että ainakaan pesällisellä päivässä pääsee, kyllä siihen aamu-ilta meininkiin ajattelin. Mutta kun ei sekään riitä oikein mihinkään.En tosiaan tiedä jos latauspumppuun saisi jostain hommattua isomman termostaatin, "ohittaisi" kiehunnanestoventtiilin, silloin pumppua voisi pitää 3 asennossa ja vesi liikkuisi kunnolla kattilan ja varaajan välissä, myös pannun lämpöjen ollessa n 90-96c luokkaa, ainakin teoriassa. Voisiko se helpottaa lämmitystä esimerkiksi, mene ja tiedä?pähkäilijä kirjoitti:pala kerrallaan purkua. 1800 litran varaajassa 1 aste ~2.1 kWh jahan_mies kirjoitti: Jos pannua pitänyt koko päivän tulilla, saa varaajaan ylhäältä alas kolmeen mittariin lukemat 78/70/65. nämä n -10c keleillä 12h jälkeen 45/30/26. mielestäni tyhjenee aivan liian nopeaan tahtiin, mitattuna varsinkin lämmitysmäärän suuruuteen. Talo pitää lämmöt sisällään ihan normaalisti eikä ns vuoda pahemmin mistään.
Loppulämpö 78+70+65/3= 71c
12 tunnin jälkeen 45+30+26/3=33.7c
Varaajan jäähtyminen 71-33.7= 37.3c x 2.1 kWh -> 78.3 kWh, jaetaan summa 12 tunnilla ja asuntosi ottaa 6.5 kW keskiteholla lämmitysenergiaa + lämmintä käyttövettä.
Toivottavasti et ole uskonut tarinoita "pesällinen päivässä riittää" - ne on okt asujan kalavaleita...
6.5 kW teskiteholla menee vuorokauteen 156 kWh edestä energiaa. Yläpalokattilat ovat huonoja hyötysuhteeltaan mutta edelleen niitä on myynnissä kun täällä ei ole päästödirektiivejä puunpolttoon niinkun keskeisemmässä osassa eurooppaa on ollut jo 13 vuotta... Joten jos kattilasta saat 2/3 energiaa talteen 156-> tarvitset 234 kWh edestä polttopuuta ~58 kg.
Jäspi YPV 40 ei ole kokemuksia mutta samanlainen Arimax 240 on täällä. Puun poltossa vähiten savuttamalla pärjää kun ei pidä pesässä yli 1/3 enempää puuta kerralla palamassa. 40 kW lukemiin en ole koskaan kotimittauilussa päässyt, lähempänä 20-25 kW tulokset pyörivät. Silloin 156 kWh lataamiseen menee 6-8 tuntia. 40 kW teholla tuo lataantuisi 4 tunnissa mutta 156 kWh kerralla 1800 litran varaajaan
156 kWh/ 2.1 (kWh/aste varaajassa) => 74 astetta eli 6 kW asunnon ottoteholla ei pysty tekemään vuorokaudeksi "kertalatausta" varaajaan vaan on lämmitettävä aamuin illoin - kovemmalla pakkasella aamusta iltaan...
Jollain nykykattilalla 156 kWh energiamäärän saa tuotettua suunnilleen 44 kg puumäärällä ja uuniin mahtuu kerrallaan yli 20 kiloa puuta jolloin lataus aamulla toinen illalla riittää -10c kelissä tuolla kulutuksella.
Toki polton aikana on syytä muistaa että noilla kulutukilla kokoajan lähtee myös se 6 kW käyttöön. Jos asunto on päässyt jäähtymään niin lähtee alussa vielä reippaammin.
Täällä menee 6 kW noin -15c paikkeilla. Laskeskelin tulevaa kattilanvaihtoa ajatellen kuinka pitkät lämmitysajat on missäkin kelissä tässä torpassa kun lämmityksen tarpeen tietää ja osaa mitoittaa seuraavaa kattilaa sopivan tehoiseksi.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
No se kiehunnanesto häiritsee ainakin polttoprosessia luvattoman paljon, mielestäni napsahtaa kyllä aivan liian aikaisin päälle, niinkun näyttäisi olevan monen muunkin mielestä sama lopputulos sen asian suhteen.tessu kirjoitti:Itte kanssa epäilisin sitä kiehunnanestoventtiliä eyyä lykkää kylmää sekaan eikä kerkiä lämmitä,myös automaatiosäädöissä voi olla jotain? tietäs vaan mitä?
Mulla ainaskin tuo Arimaxin 520 nostaa lämpöä että pitäis kans olla se varaaja? ovaalivarajaa miehet ehdottikin,kunhan vaan sais öljysäiliön tyhjäks ja en tilalle varaajan,mitenkähän lie sen sitten toimimaan sais kun toisillakijn ollu ongelmia kun näitä lukee?
Ja jos kanaali on hyvin eristetty niin ei se lämpöä hukkaa,kun lämmöt saa ylös niin pitäs olla kauttaaltaan jokapaikassa.
Semmonenkin juttu tuli mieleen että ettei vaan jää joku vetoluukku kattilasta hormiin auki kun pitäis kiinni mennä? kun en tuota tekniikkaa tunne? mulla ainakin kun vetää pellit auki ja yläluukunkin auki niin saa äkkiä ylilämmöt pois,ja viel kun juoksuttaa kuumakäyttövettä pois niin jopa laskeekin!
Kyllähän se varaajakin pitäis kuumentua kun tarpeeksi puu palaa?kumma juttu?
Kyllä niitä ongelmia juu tuntunee yhdellä sun toisella alkuun ainakin olevan, mutta eiköhän ne kaikki aikanaan siitä selviä? Tämän foorumin kautta ainakin saanut paljon apuja hommaan kun hommaan, uskon että tähänkin löytyy ratkaisu ainakin järkevämpään suuntaan!
Olen koittanut lämmityksen jälkeen yöksi sulkea venttiilit pannun ja varaajan välistä, kattila ei siis pääse jäähdyttämään mielestäni varaajaa, vaikka ilman hormipeltiä onkin ja alaluukku avautuu kylmetessään.
