Kapilaarikatkon riittävyys

[Jarkia]

Moi,

Meillä on kellarin remontti menossa ja nyt alkoi epäilyttää olemmeko tehneet kaikki oikein.

Eli teime salaoja remontin, jossa kellarin seinää tuli isodrän-levyistä eristys heidän ohjeiden mukaan.

Purimme kellerin lattian ja kaivoimme maata noin 20cm alaspäin. Anturaa ei suoranaisesti ole, vaan talo seisoo suoraan savikerroksen päällä. Tämän takia jätimme kaikkien seinien vierustalle noin 10cm reunan ja kaivoimme sen minkä pystyimme.

Kuvat kertoo ehkä ennemän kuin sanat.
Ja kyllä vanharautaputki on jo vaihdettu.

Korkeus on noin 250cm kaivetun maan pinnasta kattoon. Ajattelimme että noin 7cm valu(lattialämmitysputket), 200mm Finnfoam, 200mm Märkäseulottu kalliosepeli 5–16 mm, suodatinkangas N1. Tällä laskukaavalla huonekorkeus on noin 205cm.

Nyt tulee se kysymys:
Joissakin kohdissa maata ei pystytty kaivamaan enempää joten kapilaarikatkon syvyydeksi jää vain 150mm eli, riittääkö tou 150mm-200mm kalliosepeli kapilaarikatkoksi vai pitääkö tässä alkaa harkitsemaan isodrän/fuktisol tuonne kellariinkin?

[48tönö]

Kyllä tuollaisena toimii. Onhan se jo aivan toista maata kuin alkuperäinen rakenne.
Lattiaan vielä jokin hengittävä laasti tai laattaa riittävillä saumoilla, niin hengittää myös.

[PetteriKivimäki]

^Mutta jos kylppärin haluaa kellariin, niin raksamääräysviranomaiset mokomat haluaa ehdottomasti sen vedeneristyksen..ja jos sitä ei asenna niin auta armias myydä sellaista kylppäriä, jonka lattiassa ei ole vedeneristystä. Onneksi minä saan tehdä vanhan pihasaunani lattian vastaavalla rakenteella uusiksi, enkä laita vedeneristyksiä ja laattoja, betonilla ja ralleilla mennään. Itse olen sitä koulukuntaa, että vanhojen talojen kellareihin ei mitään tiiviitä pintoja.

Aloittajalle nimimerkki Jarkialle, että tervetuloa vaan forumille, mutta mitäs tuonne kellariin meinataan ja minkälainen lattia on tiedossa sitten valusta ylöspäin? Huonekorkeushan ei määräysten mukaan - jos niistä välittää - riitä mihinkään asuinkäyttöön alkuunkaan:

2.2 Vähimmäiskorkeus
2.2.1 Määräys
Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2500 mm. Pientalossa mainittu vähimmäiskorkeus on 2400
mm. Asuinhuoneen vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä sanottua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2200
mm.

[Jarkia]

Kyllä sinne vedeneritys pitäis pistää kun sinne kylppäri ja sauna pitäisi tulla. Samoim kodinhoitohuone olisi tarkoitus laatoittaa.

Eli savimaa, suojakangas, kapilaarikatko sora, raudoitus ja lattilämmitysputket, betonivalu, tasoite, vedeneritys, laatta.

Ei sillä huonekorkeudella ole väliä, kun ne on merkattu askastelutiloiksi.

[warixenjalka]

Vaihda se kapilaarikatkosora kunnon eristeeseen, joka hoitaa sekä kapillaarikatkon että lämmöneristämisen. Eikös jäsen Alanderilla ollu joku tuote tuohon tarkoitukseen?
Ei kannata ainaakaan turhan päiten sitä maapohjaa lämmitellä kalliilla energialla.
Muutoinhan olen edelleen sitä mieltä, ettei taloja kannata kellarikylpylöillä pilata, vaan saunat kuuluu piharakennuksiin.

[lmfmis]

Sepelillä minimi on 300 kapillarikatkoksi.

Finfoam taas on vesihöyrytiivis ja estää tehokkaasti betonilaatan kuivimisen alaspäin, eli pinnoittamiseen menee vuosia. Vesieristystä et voi laittaa ja laattakin käyristelee kivasti .

Parempia ratkaisuja on ja en itse tekisi noilla.

Käytä Isodräniä/fuktisolia tms.

[Matti Alander]

Valitettavasti korjausrakentamiseen on huonohkosti yhteiskunnan ohjeita olemassa ja uudisrakentamisen ohjeet pätevät monasti huonosti korjausrakentamiseen.
Lattiarakentamisessa on saatava aikaiseksi: Hyvä kapillaarikatko, riittävä lämmöneristys ,jotta maaperä ei lämpiä haitallisesti, eikä energiaa kulu tuhottomasti.
Kapillaarikatkon oltava vähintään pestyä sepeliä 300 mm ja saatava myös paikoilleen pestynä, joka ei onnistu kuin hihna-autolla. Salaojittava lämmöneriste säilyy hyvin puhtaana muovipaketeissaan ja kapillaarisuus maksimissaan 5 mm, joka on erittäin vähän. Lämmöneristyskykykin on lähes samaa luokkaa lattia eps eristeen ja suulakepuristettujen eristeiden kanssa. Lamdat ovat välillä 0.037 ja 0.039.
Suositeltava eristyspaksuus lattialämmityksen alla on 200 mm ja miniminä pidän 2 x 70 mm, eli 140 mm. Eriste voidaan asentaa puskusaumaan ilmatiiviin lattian alle, millin parin raot vaikuttavat vain pinta-alansa verran, eli promille luokkaa.
Vedeneristystä kannattaa käyttää aina, eikä betonirakennetta tule kastella turhanpäiten. Nykyaikaiset vedeneristeet ovat kohtuullisesti höyryäkin läpäiseviä ja muutenkin hyvin turvallisia käyttää. Muovikalvoja betonilaatan alla ei ole suositeltu käytettäväksi enää vuosiin, suodatinkangas eristekerroksen päällä on riittävä ja toimiva. Käytettäessä salaojittavia ja hengittäviä eristeitä, kuivuu betonilaatta nopeammin, eikä pelkän ylöspäin kuivumisen ongelmaa reuna-alueiden käyristymistä tapahdu.
Salaojittavan eristeen lujuus pitää sitten mittoittaa betonilaatan painon ja kuormituksen mukaan 60 - 200 kpa versioiden välillä.
Kokonaisrakenne saadaan näin myös merkittävästi matalammaksi ja työmääräkin laskee huomattavasti. Lopputulos on mataluutensa vuoksi myös turvallisempi, kun seinien alta ei oteta maata pois.

[wiltzu]

Eikös Ardexilla ole valikoimissa jokin "hengittävä" vesieriste?

[J.R.]

Ardex 8+9. Sitä käytin itsekkin sauna/pesuhuoneeseen. On hengittävä ja markkinoiden paras tuote. Näin olen kuullut monesta suusta. Kiillon sinisiä kumisohjokelmuja en kellariin laittaisi.

[lmfmis]

Juu, ardex sallii vesihöyryn vaeltamisen vaikka on vesieriste. Aikamoinem vesihöyrynvastus noilla on, mutta tiivistä kalvoa parempi.

Jos kuitenkin aikoo betonilaatan kuivattaa Ardexin läpi voi aika tulla pitkäksi.