Muistaakseni täällä ollut joskus puhetta jos tekisi tiiviin, vettä pitävän kerroksen sokkelin juureen bentoniitistä, tällä kertaa kissanhiekasta ..
Meillä menossa pintamaiden kallistuksien korjaus (hyvällä mallilla jo) ja nyt olen laittanut 50cm suodatinkankaan palan sokkelin viereen ja mietin mitä siihen päälle ?
Bentoniittimattoa hankalasti saatavilla ja pihisti mennään muutenkin, joten mieleeni tuli bentoniitti kissanhiekka jota kävin hakemassa ja vatkasin veden kanssa mössöksi ja sitä äsken iskin sokkelin juureen kankaan päälle, saas nähdä miten toimii kunhan kuivahtaa. Vettähän tuo bentoniitti vetää hullun lailla, ainakin 50/50 suhteessa sai laittaa kissanhiekan sekaan. Jos tuo kokeellinen kerros osoittautuu hyväksi niin siihen päälle olen ajatellut vielä kivituhkaa tai soraa.
Joten jos jollain kokemuksia kissanhiekasta veden kuljettajana niin otan mielellään viisaita sanoja nyt vastaan Tai saa sitä laittaa ei niin viisaitakin höpötyksiä, jos aiheesta kokemusta, kun ei täälläkään ihan totisia olla
Itse laitoin mahdollisimman savipitoista multaa/sekalaista kaivuupintamaaata, haeskelin lapiolla savea muualta ja sekoittelin liian höttösiin kohtiin. Tämä sitten kutistuu kuivuessaan, saattaa vetäytyä seinästä hieman, varsinkin jos kietaseen kankaan liian kireälle, jolloin syntyneeseen rakoon tippuu soraa (jota meillä pinnassa savimullan ja kankaan päällä seinän vierustalla).
Rehellistä savea? Ei mene tämän rehellisemmäksi kuin kissanhiekka, joka on valmistettu 100% bentoniitista, joka on luonnonsavea.
Ja sanoit että savi lähemmäs pintaa, nythän savi on tulossa toiseksi viimeiseksi kerrokseksi ennen soraa/kivetystä. Ei kai sitä viimeiseksi pinnaksikkaan viitsi jättää
lauri.l kirjoitti:Rehellistä savea? Ei mene tämän rehellisemmäksi kuin kissanhiekka, joka on valmistettu 100% bentoniitista, joka on luonnonsavea.
Ja sanoit että savi lähemmäs pintaa, nythän savi on tulossa toiseksi viimeiseksi kerrokseksi ennen soraa/kivetystä. Ei kai sitä viimeiseksi pinnaksikkaan viitsi jättää
...tuontikamaahan se on. Luonnonsavea saa suomessa helposti. Puhuit sokkelista, mutta voihan se olla pinnassakin juu.
Pari vuotta sitten laitoin tuota kamaa anturan juureen + tukimuurin takana olevan ojan pohjaksi suodatinkankaiden väliin.
Ei aavistustakaan toimiiko, mutta siellä on. Ojaan menevästä kamasta ripottelin osan pintaan kivituhkan sekaan -> venyvää ja tarttuvaa purkkaa jos astui taikinan päälle. Eli pintaan oli aivan turha laittaa, piti olla mielellään 20cm maata päällä.
Se on kolme kertaa kalliimpaa kuin lecasora K-raudassa - mutta halpaa menekkiin nähden.
Mietin semmosta, että jos laittais hengittävää aluskatetta maahan sokkelin viereen. Poispäin kallistettuna ja sitten jotain mursketta tms. päälle. Onko ihan älytöntä? Turhaa rahankulua varmaan ainakin :) Savea on niin hankala laittaa, paitsi jos sitä just olis kuivattuna jauheena niinkuin kissanhiekka. Nyt on perusmaiden lisäksi muotoiltu jotenkuten vaan 0-8 murskeella, eihän se oikein vettä pidä. Ehkä vähän paremmin kuitenkin kuin isompi murske.
Kirjoittelussa ollaan oikeilla jäljillä, maakallistukset ulospäin talosta vähintään kolmen metrin matkalle, on tehokasta pintavesien ohjailua, pois päin kuormittamasta rakenteita.
Pintavesien valuminen kohti perustusta ja imeytyminen siihen on haitallista ja riski pahempiinkin ongelmiin lisääntyy.
Savi on erityisen vesitiivis materiaali ja sitä yleensä löytyy helposti jopa omalta tontiltakin. Mitään katastrofia ei synny vaikka käyttäisi tiivistä tuhkasepeliäkin, maaperään tuskin kovinkaan paljon vettä kallistusten vuoksi enää silloinkaan imeytyy. Pääasia että kohtuullisen vesitiivistä materiaalia on noin 20 cm ja maakallistukset oikeaan suuntaan.
Aivan pinnassa voi käyttää myös laatoituksia ym. Tehostamassa veden ohjautumista. Rännivesijärjestelmä vesitiivein putkituksin ja vuotamattomin suppiloin tai kaivoin on tietysti myös asiaa ja vähintään betonikourut syöksytorvien alla.
Suoraan maahan liruttavat syöksytorvet ovat aiheuttaneet laajoja remontteja aivan liikaa. Jos vielä kellari on eristetty sisäpuolelta, tulee ongelma näkyviin vasta kun mitään ei ole tehtävissä.
Rintamamiestaloissa kuitenkin suurimman ongelman aiheuttaa yleisesti kapillaarinen kosteudennousu, eikä se tokene edes salaojaputkituksella. Aikoinaan talot rakennettiin suoraan maahan kiinni, jopa kallioon ja siitä on riesaa riittänyt vuosikymmeniksi.
Kapillaarinen kosteudennousu kyllä saadaan pääsääntöisesti kuriin, mutta silloin tehdään jo melko laajoja peruskorjauksen kaltaisia remontteja. Jokainen talo on yksilönsä ja korjaukset kannattaa miettiä ja suunnitella huolellisesti, terassia ei kannata rakentaa, niin että tekniikka alapuolella ei ole kunnossa. Ennen sisäpuolen remppaamista, tulee ulkopuolen rakenteet toteuttaa, niin energiatalous, kuin kosteustekninen toimivuuskin mielessä.
Monen ammattilaisenkin mielestä kellariin ei saisi rakentaa mitään, koska aina syntyy ongelmaa. Omasta mielestäni kellariin voi turvallisesti rakentaa teattereita ja pesutiloja, mitä tahansa, kunhan ulkopuoli ja lattian alus on oikein korjattu.
Lämmöneristys ulkopuolelle hengittävänä, kuivaa hyvin rakenteita, niin seiniä kuin lattioitakin, maata ei saa , eikä kannata lämmittää. Suositeltavaa on 200 mm kerrosten käyttö, melko pieni lisäkustannus kuitenkin kun hommaan ryhdytään. Kellarin seinä ja lattia kuivuvat ulospäin ympäri vuoden lämpötilaerojen ansiosta. Maan yläpuoliset rakenteet kesäaikaan työntävät kosteutta sisäänpäin, samoin lämpötilaerojen ansiosta. Talvella kuitenkin taas kuivuvat tehokkaasti ulospäin, kunhan seinärakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva.
Rintamamiestalot ovat korkeine sokkeleineen, kuitenkin hyviä korjauskohteita, myöhempien aikojen valesokkelit ja maahan kaivetun näköiset perustukset eivät pahemmin innosta. Niistäkin tietysti remontilla ja maan pintoja laskemalla saa asunnon toteutettua, tunnistamalla niiden ongelmat puulattiat betonin päällä jne...
..
(jota meillä pinnassa savimullan ja kankaan päällä seinän vierustalla).
