sisäilmasta

[wertys]

Kellarin sisäilmaongelma.

Tehtiin remppa jossa kellarin maavaraisesta lattiasta poistettiin laminaatit ja sen alusmateriaalit. Oli kerännyt kosteutta alleen. Yhdestä kohdasta haiskahti aika kovasti. Lattiat hiottiin ja laitettiin sähkölattialämmitys ja parin sentin tasoitekerros. Päälle hengittävä maali. Lattian alla aika hintsusti eristettä. Kuvien mukaan piti olla 10cm, mutta ei taida olla kuin 5cm. Ja eristeen alla hiekkaa. Ei siis kapillaarikatkoa. Lattialämmitys siis lämmittänee maata laatan alla ja nostanee kosteutta laattaan? Oli ennestäänkin lämmitys mutta aika harvakseen oli laitettu. Johtojen väli n.50cm. Laatan reunat tiivistettiin mahdollisuuksien mukaan. Kaikkialla se ei ollut mahdollista koska rivinteerausta ei tahdottu purkaa. Siis tiivistettiin lähinnä piipunperustuksien ympäriltä. Myös laatan ja rivinteerauksen alalaita tiivistettiin. Laatta ehjä. Samalla laitettiin poistoilmahormi kuntoon. Oli alkuaan vedetty putket välipohjaan josta jonkinlainen yhteys hormiin. Nyt siis putkitettu hormiin saakka ja selvästi vetääkin nyt jonkin verran. Samaten tehtiin korvausilmaventtiilit. Niitä 5kpl, tila n.80m2. Pitäisi siis riittää? Ulkopuolella kermi ja 120mm eristettä. Salaojat ja kaadot kunnossa. Laitettu noin 15v sitten ja tarkistettu vuosi sitten. Tilasta 20-50% maan päällä jossa ei ulkopuolista eristettä vaan pääsee kuivumaan ulospäin jos/kun tarvis.

Nyt vain ihmetyttää tuo mielestäni huonontunut ilmanlaatu. Eikö sen kaiken järjen mukaan olisi pitänyt parantua? Onhan nyt ilmanvaihtoakin olemassa. Rivinteerauksien takana voi tosiaan olla jotain mitä siellä ei tarvitsisi olla. Luultavasti kapillaarinen kosteus on noussut sinne ja siellä alalaidassa styrox, ylhäällä villa. Villa tuli näkyviin kun raitisilmaventtiilejä laitettiin. Kuvien mukaan ei pitänyt olla mitään eristettä rivinteerauksen takana. Villa vaikutti kyllä aivan kuivalta, eikä mitään hajuja pöllähtänyt reiistä. Muutamasta kohdasta seinä oli enemmänkin auki, eikä vaurioita näkynyt. Villa siis vaikuttaa kuivalta. Styrox luultavasti ainakin ajoittain alalaidasta ollut märkä. Mutta eikö tuon rivinteerauksen pitäisi pitää suurimmat epäpuhtaudet poissa sisäilmasta? Sen suhteen muutenkaan mikään ei ole muuttunut, eli ei selitä huonontunutta ilmaa. Rivinteeraus on ehjä.

Ja paikat on puunattu rempan jälkeen moneen kertaan. Pyyhitty kattoja myöten...

Mikä siis selittäisi tuntemuksen ilmanlaadusta?
1. Rakenteet kuivuu kun lattia pääsee kuivumaan sisäilmaan. Siis mahdolliset homevauriot rivinteerauksen takana tekee vimmaisen yrityksen levittää itiöitään päästäkseen paremmille asuinseuduille? Paraneeko ilma siis kun paikat vähän kuivahtaa?
2. On tullut herkistyttyä ja vaikka ilma olisikin parempi, niin tunne on eri?
3. Parantunut ilmanvaihto laittaa epäpuhtaudet liikkeelle? Tiivistyksiä tosin tehty parhaan taidon mukaan.

Tällaista tällä kertaa...

[PetteriKivimäki]

Haiseeko ihan joltain vai onko muuten vaan tunkkaista?

Voihan jossain muovin ja muun materiaalin alla vuosikausia aikansa olleet materiaalit jonkin aikaa haista, varsinkin jos ilmanvaihto on tehostunut, voisiko esimerkiksi rivinteeraus "tuuletella alapäätään"?

[wertys]

Ei mitään hajuja ainakaan minun nenä huomaa. Mutta silmiä kaihertaa sen verran ettei se ihan normaalia ole. Ehkä pikkuhiljaa tosin rauhoittumaan päin.

Eikö tuo rivinteerauksen alaosakin kuivu nyt kun lattia hengittää? Se on muurattu lattialaatan päälle. Sen alle/taakse mahdollisesti nouseva kosteus siirtyy laattaa pitkin huoneen puolelle ja haihtuu huoneilmaan? Vai nostaako lämmitettävä lattia niin paljon kosteutta maaperästä, että sitä tulee rivinteerauksen allekin enempi?

[lmfmis]

Siinä varmaan käy niin että kun kosteus pääsee nyt paremmin tasaamaan niin periaatteessa rakenne kuivuu sisälle ok. Mutta koska maaperästä tulee kosteutta maailman loppuun asti, niin tilanne on se että kosteutta pääsee sisälle nyt enemmän...

[wertys]

Eli olisiko syytä pitää lattialämmitys mahdollisimman pienellä ettei kosteutta nousisi ihan tuhottomasti? Ja kai se jonkin verran tasaantuu kun kuivuu hiljalleen? Ihan ilman lattialämpöä ei viitsisi olla kun olisi kiva kulkea ilman villasukkia kotona. Mutta kostuttaako tuo myös seinää kun kerran nostaa laattaan kosteutta vai siirtyykö kosteutta sieltä paremminkin lämmitetyn laatan suuntaan? Ehkä ilmankuivain olisi hyvä hommata?

[lmfmis]

Koska maaperän kuivatus on hidasta hommaa betonin läpi niin ei se koskaan kuiva. Lämmitys lisää ilmassa olevaa absoluuttista kosteutta...mutta kosteutta poistuu silloin ilmanvaihdon mukana enemmän.


Ilmanvaihtoa lisää.

[Matti Alander]

Kapillaarikatkot puuttuvat ja huopa tiiviinä ulommaisena. Kosteutta kertyy ja kuivuu huonosti ainoastaan sisäänpäin. Ilmanvaihtoa tehostettu ja hyvin mahdollista, että mikrobit lähtevät liikkeelle.
Tuota ulkopuolen huopaa en pidä kuivumisen kannalta hyvänä ja nostaa rakenteen huokoisalipainetta eli kapillaarisuutta. 5 cm eristettä lattiassa hyvin vähän, mutta näillä rakenteilla ei kuivua voi muutenkaan kuin sisään päin.
Mikrobeja voi sisäilmaan joutua, jopa hiushalkeamista ja niitä löytyy betonilaatan alta ja rivinteerauksen takaa kohtuullisen varmasti.
Jos rintamamiestalon rivinteerauksen takaa löytyy Styroxia on ongelmia varmasti ollut ennenkin, myös huopa seinässä viittaa siihen.
Mikäli haluaa voi suorittaa home tutkimuksia, mutta mielestäni rahan tuhlausta. Odotellakin voi ja seurata tilannetta, ellei hengitysongelmat vaivaa, ihmiset ovat hyvin erillaisia kestokyvyltään. Terveellistä homma tuskin on kenellekkään.
Ikävä kyllä täydellisen toimivuuden saamiseksi vaaditaan melkoisia remontteja, ulkopuoli ja sisäpuolikin uusiksi, joka maksaa hunajaa.
Rakenne kellarin seinässä tulisi saada ulospäin kuivuvaksi ja maanpinnan yläpuolinenkin osa olisi hyvä lämmöneristää. Lattiankin remontti olisi tarpeen ja energian hukkakin melkoinen.
Mikäli joku palstan lukijoista on tulossa viikonloppuna Lahden Raksa messuille, saa allekirjoittaneelta aiheesta opetus DVD levykkeen, josta kellarin kosteustekninen toimivuus selviää perusteellisesti. Kysymyksiin siellä vastaaminen voi olla vaikeampaa yleisöpaljouden joukossa, mutta ehkä niihinkin on mahdollisuutta.

[kkk]

Lämmitys lisää ilmassa olevaa absoluuttista kosteutta...mutta kosteutta poistuu silloin ilmanvaihdon mukana enemmän.
Ilmanvaihtoa lisää.

Koska/jos absoluuttikosteus nousee, se tiivistyy kylmiin pintoihin (seinän eristämätön yläosa, kylmäsillat yms) jotka kostuu.

Poistohormissa on hyvä imu, kun ollaan kellarissa ja korkea lämmin hormi. Mikäli poistoventtiili on liian auki suhteessä tuloventtiileihin, aiheuttaa alipaine imua myös rakenteiden raoista (mm.rivinteerauksen mädistä alaosista), yritä saada alipaine mahdollismman pieneksi, avaamalla tuloja enemmän ja kuristamalla poistohormia.

[Leksa]

Mitäs jos ilmaa ei poistukaan hormiin riittävästi? Pitäisikö laittaa poistoilmapuhallin hormiin
?

Tein viime syksynä kellarin yhteen huoneeseen remontin, jossa purin alkuperäisen eli eristämättömän betonilattian päällä olleet, kostuneet lattiarakenteet (huone siis haisi homeiselle), sen jälkeen jyrsin betonilattian pinnasta pois noin 10 mm, jotta sinne ei jää hometta. Sitten tasoite päälle ja hengittävä maali. Lisäksi sokkelin läpi poistoilmapuhallin, joka ajastimella pyörii tunnin aamulla ja toisen illalla. Varastoksi tarkoitettua tilaa ei ole tarkoitus lämmittää, ainakaan kovin paljon. Ideana on, että kosteus saa nousta maaperästä betonin ja maalin läpi huoneilmaan ja hyvällä ilmanvaihdolla huolehditaan ettei kosteusvaurioita tule. Korvausilma tilaan tulee muualta kellarista, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Nyt ilmanlaatu on todella hyvä, ei hajuongelmia. Lisäksi kun maalasin kalkkimaalilla seinät ja katon ja laitoin hyvän valaistuksen, niin kävi mielessä, että huone on varastoksi liian hyvä. Jotain kaljanjuontiin liittyvää sinne voisi suunnitella...

[Lurtsipatukka]

Mietin tuota maan lattialämmityksellä lämmittämisen haitallisuutta. Sanotaan että kosteus menee viileämpään päin, no tuskin maasta tulee lämmönlähdettä lämpimämpi? Eli mikä siinä on se haitta verrattuna seiniin jotka lämmittämällä saa kuivumaan. Vesihöyrykö sitten haluaa kohota ylöspäin vai tehostaa jotenkin kapillaarisuutta vai mitä?

[Matti Alander]

Puhutaan vesihöyryn osapaine-eroista, eli Dalttonin kaasujen osapainelaista vuodelta 1760. Vesihöyryä voidaan sanoa vesikaasukin, paineeseen vaikuttaa kaksi tekijää kosteusmäärä ja lämpötila. Siis kyse on tasaantumispyrkimyksestä suuremmasta osapaineesta pienempään.
Yksinkertaistettuna kun kalsarit laitat kellariin kuivumaan, kuivuvat ne kellarin suhteelliseen kosteuteen. Kellarin seinän lämpötilaa nostamalla muutamia asteita maaperää lämpimämmäksi nousee paine - ero ja kosteus pyrkii viileämpään suuntaan. Samoin on lattian kanssa, se on vain vaakasuorassa.
Suuret rakennukset ja kellarilliset rakennukset jäähtyvät altaan hyvin huonosti, ja maaperään voi sitoutua termisesti lämpöä. Siksi lattiaa tulisi mielellään eristää kellarin seinääkin runsaammin.
Höyrynsulun oikea paikka eristetyissä rakenteissa on lämpimällä puolella, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Kylmällä puolella se hidastaa maanalaišen rakenteen pyrkimystä kuivua ulospäin.
Varsinkin lattiarakenteissa paksumpi lämmöneristys nykytietämyksen mukaan toimii paremmin kuivaajana ja estää maaperän haitallista lämpiämistä. Parhaan kuivaavan ominaisuuden saamiseksi eristeen tulisi olla Diffuusioavointa, eli vesihöyryn vastus mieluiten mahdollisimman pieni. Kellarinseinissäkin joista vielä kapillaarikatkot puuttuvat saadaan eristekerros tuplaamalla esim. 200 milliin, merkittävästi paremmin kuivuvia.
Esimerkiksi salaojittavilla hengittävillä eristeillä kuitenkin kuivataan pääsääntöisesti rakenteita ja ilmanvaihdonkin pitää olla kunnossa. Runsaasti kellarinkin sisäilman kuivumista saadaan aikaan hyvällä ulospäin kuivaavalla eristyksellä.

[wertys]

Eikös tuo ole ihan tavallinen rakenne, että ulkopuolella on lämpöeriste ja kosteussulku ennen perusmuuria? Tietysti olisi kiva jos pääsisi kuivumaan ulospäin mutta kun on nyt tuollainen eikö sitä saisi toimimaan niin, että kuivuu sisäänpäin? Jos poistaisi rivinteerauksen takaa lämmöneristeen maanalaiselta osalta, tiivistäisi laatan ja perusmuurin liitoskohdan ja rivinteerauksen alle kapillaarikatko. Voisiko toimia? Tietysti perusmuuriin nousisi edelleen kosteutta ja samaten lattialaattaan, mutta eikö se ole alkuperäinen ratkaisu näissä vanhoissa taloissa? Hommassa vissiin aika ratkaisevana tekijänä se kuinka märkää maa on laatan alla. Siis nouseeko pohjavesi kuinka ylös.

Halpis kosteusmittarin mukaan ilmankosteus kellarissa vain 35%. Ei mitenkään hälyttävä, eli ei laatasta ihan kamalasti tunnu kuitenkaan tulevan kosteutta huoneilmaan. Laitoin osan poistoventtiileistä tukkoon, kun tuntui olevan melkoinen veto ikkunoista sisään kun niitä raotti. Ilmeisesti katolle menevään hormiin syntyy melkoinen veto tällaisella säällä? Kesällä varmaan rauhallisempaa. Saa nyt vain ilmeisesti korvausilmaventtiileistä huolimatta ilmaa tulemaan rakenteista.

[Leksa]

Tähän aikaan vuodesta 35%:n kostaus on kyllä aika paljon. Enemmän kuin perushuoneilmassa. Eli nouseeko sittenkin lattian läpi kosteutta?

[Matti Alander]

RF kellarissa 35 prosenttia on hyvä luku kellarille ja ilmanvaihto on toiminut.
Suhteellinen kosteushan tarkoittaa lukua, kuinka paljon ilmaan vielä mahtuu kosteutta, että se kondensoituu vedeksi.
Uusissa taloissamme tehokkaalla ilmanvaihtokoneella talvinen ongelma alkaa olla alle 20 prosentin luvut, jolloin nenä ja hengitystiet kuivuvat.
Ilmanvaihtokone on tehokas ilmankuivaaja ja esimerkiksi uusissa päiväkodeissa käytetään jopa rossitilan kuivaajinakin. Kotikaupunkini Kaarina on käyttänyt kosteuden torjunnassa paljonkin ilmankuivaajia, suurissakin rakennuksissa esim. 700 oppilaan kouluissa jo vuosia, toimivat erinomaisesti. Myös rintamamiestalon rossipohjaan kunnolliset sorbitiokuivaajat soveltuvat pätevästi ja ongelmat on ratkaistu.
Perusvaatimus on tietysti, että muut rakenteet ovat kunnossa, mahdottomuuksiin eivät kuivaajatkaan tietysti pysty.
Kuivaaja juuri asennettuna käy ensi alkuun runsaasti ja sanoisinko imee kosteuden pois välipohjista ja seinistä. Sitten tilanne rauhoittuu muutamassa kuukaudessa, joskus viikoissakin ja hygrostaatti alkaa ohjaamaan toimintaa.
Lipsahti hieman aiheesta, mutta monelle varmasti hyvää tietoa tämäkin ja allekirjoittaneelta sitä saa tarvittaessa lisää.

[savu]

Jos kellarissa on jotain ongelmaa, en rajoittaisi ainakaan poistoilmapuolta. Kaikki tuloilma mikä ei mene kellarin hormeihin pääsee tavalla tai toisella asuinkerroksiin. Viisi tuloilmaventtiiliä / 80m2 on enemmän kuin tarpeeksi, jos kaikki on enemmän kuin hieman raollaan. Ellei sitten puhuta ikkunankarmiviiruista joista ilmaa tulee vähemmän. Kuinka monta poistoa on? Yksi hormi?

Millainen desinfiointi tehtiin remontin yhteydessä vai tehtiinkö ollenkaan? Kannattaa käyttää tohoa ja vetyperoksidia ennen ja jälkeen pölyävien työvaiheiden. Alipaineistettiinko tiloja työn aikana, tuntuuko kutina vain kellarissa vai kaikkialla talossa.

Haiseva alue betonilaatassa voi johtua esim. alle jääneestä puutavarasta, haju voi tuntua vaikka laatta näyttäisi ehjältä. Meillä oli kellarissa kaksi laattaa, välissä styroxit ja lattia haisi. Dunkkis tuli alimman laatan alla olleista 90-vuotisista rakennusajan jätteistä.

Ulkopuolinen kermi+lämpöeristys on aivan tavallinen maanvastainen rakenne kun perusmuuri tehdään kapillaarikatkon päälle. Jos alla on kapillaarikatkon tilalla savi, on aika vaikea arvella ennakkoon mitä tapahtuu. Nyt kun ulkopuolella on eriste ja kermi, ei tosiaan olisi pahitteeksi helpottaa seinän alaosan kuivumista sisäänpäin jos ongelmat todetaan olevan sieltä peräisin.