Maalämpö

[Juke]

Terve,

Haluaisin kommentteja ja kokemuksia maalampöön liittyen? Tällähetkellä meikäläisellä on varaavasähkölämmitys (1,7 kuution varaaja) ja vuoden sähkökulutus on kokonaisuudessaa >30000kwh.
Talo on kolmessa kerroksessa ja neliöitä on noin 170m^2. Alkakerrassa on leivinuuni ja keskelle takka. Lattialämitystä ei ole, vaan lämpö johdetaan pattereihin. Puuta on poltettu vähän ja satunnaisesti.
Näihin lähtötietoihin lisäisin vielä, että talo rakennettu 50-luvulla, ikkunat on vaihdettu, katto ja ulkoverhous lisäeristetty.

Haluaisin kommentteja minkälaisiin lämmityskustannuksiin olette päässeet maalämmöllä ja patterilämmityksellä rintamamiestalossa? Maalämpö on vakavassa harkinnassa. Tavoitteena olisi saada helppo ja vaivaton läämitysjärjestelmä ja tietenkin leikata lämmityskuluja.

[maenjuh]

Aika samat pelimerkit täällä, patterit minullakin. Ennen meni öljyä 3000 litraa. 240 neliötä ja katto kuin harakanpesä. Nyt kaikkiaan 22MWh vuosikulutus. Siis käyttösähkö mukana. Päivääkään en ole katunut.

Tästä tulee aikamoinen viestiketju, mikäli aiheesta jotain ymmärrän. Heitän ensimmäisen kiven sanomalla, että maalämpöön kannattaa ehdottomasti siirtyä. Se on käyttökustannuksiltaan edullinen, vaivaton, siisti ja ympäristöystävällinen.

[Järveläinen]

Kun katsoo pelkästään Maalämpöfoorumin viestimääriä, niin tuskin tämäkään kovin lyhyeksi jää.

Olen itse yrittänyt kysellä maalämpötarjouksia useammaltakin toimittajalta, mutta jokin hommassa haisee. Ala on selvästi ylikuumentunut rajusti: tarjouksia ei tahdo saada, tai jos saa, niin pakettien hinnat ovat pilvissä. Pumpun ja kaivon hinnan päälle tulee jostain 10.000 e - ei kai se asennus nyt oikeasti ole täyden kuukauden työmaa, jos se parissa kolmessa päivässä menee kuten kehutaan? Selvästi halvemmalla pääsee, jos ostaa pumpun, kaivon porauksen ja asennuksen erikseen.

Maalämmön kannattavuutta en ole onnistunut laskemaan, koska siinä on liikaa epävarmuustekijöitä. Tärkeimmät niistä ovat laitteiston käyttöikä ja sähkön hinta. Kaikki minulle tarjotut järjestelmät on mitoitettu osateholle, ja lisäksi patterilämmitteisessä talossa COP ei nouse oikein millään ilveellä yli kolmen - todennäköisesti ollaan lähellä kahta. Kun sähkön myynnissä ollaan siirtymässä tuntihinnoitteluun, alkaa tämä tuntua jo aika jännittävältä - maksanko siis 25.000 e järjestelmästä, joka on käytännössä suora sähkölämmitys, ja kylminä pakkaspäivinä sähkön hinta on 40 c/kWh?

[Aaltju]

En nyt varsinaisesti vastaa kysymykseen, mutta kommentoinpa kuitenkin...

Meilläkin oli maalämpö aikanaan kovasti harkinnassa. Tarjouksia otettiin useita ja hyvin likeltä piti etten tilannutkin. Nyt täytyy sanoa että on aivan helvetin hyvä että en koskaan sortunut maalämpöön.

Vesikiertoisin patterein varustetuissa isoissa rintsikoissa (esim meillä 8x9m ja kolme lämmitettyä kerrosta) maalämpöä päälämmönlähteenä käytettäessä kulutukset vaihtelevat omien interweb ja tuttavapiiri havaintojeni mukaan välillä 15 000 - 25 000 kWh riippuen asukkaiden määrästä, iästä ja elintavoista.

Vaikka en sortunut maalämpöön sorruin kuitenkin ilmalämpöpumppuihin. Päälämmönlähde on kuitenkin edelleen suorasähkö vesikiertoisin patterein. Edellä mainittuja tehostetaan kylmimmillä keleillä polttamalla puuta varaavassa tulisijassa (jonka lämmön jakautumista ilmalämpöpumppujen aiheuttama ilman pakkokierto tehostaa mukavasti). Puuta ei kuitenkaan polteta päivittäin eikä kuutiotolkulla vuodessa. Sähköllä lämmitetään myös käyttövesi, mutta se tehdään erillisellä lämminvesivaraajalla, joka on huomattavasti taloudellisempaa kuin lämmityksen yhteydessä tekeminen. Lämmitystä on järkeistetty siten että patteriverkon menoveden lämpöä säädetään shuntin lisäksi säätämällä myös varaajan lämpöä (häviöt verrannollisia lämpötilaeroon - järkevää pitää pienin mahdollinen lämpötila varaajassakin). Tämän lisäksi häviöiden minimoimiseksi muutellaan myös lämmitystehoa (2... 6 kW riippuen kuinka lämmin varaajan vesi tarvitaan menoveden pitämiseksi oikean lämpöisenä). Kun keskuslämmitystä ei tarvita se kytketään kokonaan pois päältä... lämpötilat eivät muutu niin nopeasti että ylösajon aika ei hoituisi ilmalämpöpumppujen voimin. Kokeilematta on vielä voisiko shuntin tiputtaa kokonaan pois ja ohjata pelkällä varaajan lämpötilan säädöllä vai tuleeko järjestelmän aikavakiosta sitten jo liian iso.

Meillä on kulutus on n. 20 000 kWh. Asukkaita on neljä. Lisäeristyksiä ei juuri ole tehty, mutta mistään ei vanhat eristeet valskaakaan erityisesti. Ikkunat ovat alkuperäiset, tiiviit ja kolminkertaiset. Huonelämpötila on autotallia lukuunottamatta 21...22degC, eli kylmässä ei kärvistellä. Lämmitysjärjestelmään panostettiin alle 2k€, eli murto-osa maalämmön kustannuksista. Lämmityksen ohjaus on hieman viritys ja tuskin syntyy kovin pienin kustannuksin jos ei osaa itse rakennella, mutta jokaisen mielipuolen näpertelijän Siemens Logo!:lla, Arduinolla tai ihan Puuceellakin tehtävissä.

[piippo]

Meillä 110neliöinen alkuperäisillä eristyksillä ja ikkunoilla oleva talo, kaksi kerrosta + koko talon kokoinen kellari. Maalämpö alkuperäisillä pattereilla, ennen öljylämmitys. Öljyä meni n. 2500l /vuosi, sen mitä nyt pari vuotta sillä itse lämmitettiin. Nyt maalämpö ollut 3 vuotta ja vuosikulutus 10 000 kwh, sisältäen käyttösähkön. Lämmityksen osuus n. puolet, jopa vähemmän, kokonaiskulutuksesta. Omasta puolesta en voi kun suositella.

[Juppe]

Laittaisitteko maalämpöön siirtyneet viesteihinne vähän tarkemmat tiedot entisestä lämmityksestä ja nykyisestä, niin saadaan keskustelusta informatiivisempi.

Vanhasta järjestelmästä voisi kertoa esim millaisella laitteistolla öljyä on poltettu. Huonokuntoisilla 60-70 luvun romuilla ilman shuttiautomatiikkaa öljyä saa helposti palamaan yli puolet enemmän kuin suht nykyaikaisilla hyväkuntoisilla, joilla jopa 90% öljyn energiasta saadaan hyötykäyttöön.

Minkälämpöisellä vedellä lämmitysjärjestelmä toimii? Pattereita on monenlailla mitoitettuja, vanhoissa pientaloissa voi mitoitus olla lähes mitä tahansa.
Uusittiinko maalämpöön siirtymisen yhteydessä muutakin, esim patteritermostit? Tai jopa pattereita isommiksi?

Arvio taloussähkön kulutuksesta? Öljystä maalämpöön siirtyneillä helppo katsoa paljonko sähköä kului ennen maalämpöä? Kokonaiskulutus sis taloussähkön ei paljoa kerro, ilman edes arviota meneekö taloussähköä 3 vai 10 Mwh vuodessa.

Minkälainen maalämpölaitteisto on käytössä? Minkäasteinen osatehomitoitus, jos sellainen? Minkälainen keruupiiri?

Poltellaanko talossa myös puita? ILP? Muutoksia näiden suhteen samalla kun maalämpö tuli taloon?

[Email]

Omat kokemukset on myönteisiä. Tuli laitettua vuonna 2005 silloiseen hirsitaloon maalämpö. neliöitä 220m2 ja kuutioita 750m3. lämmönjako vesikiertoinen lattialämpö.
Asukkaita Alussa 5 nyt 8kpl. Eka vuodet kokonaissähkö n. 13000kwh. sisältää autotallin 70m2 jossa tulee paljon hitsailtua ja puuhailtua kaikenlaista. Autotallissa sähköinen lattialämpö mut harvoin päällä, tulee lämmitettyä löpötykeillä ja ilmalämpöpumpulla. Nytten kokonaiskulutus luokkaa 15000Kwh. piirin pituus 600m ja on laitettu peltoon. Olen äärimmäisen tyytyväinen helppohoitoisuuteen. Mitään ongelmia ei ole ollut muutaman kerran on sähkökatkon jälkeen pitänyt nollata kone ja laittaa takaisin päälle.

Vanhemmille laitettiin muutama vuosi myöhemmin sama pumppu,neliöitä n. 200m2 vuonna -84 tehtyä pirttiä ja 300m putkea peltoon. lämmönjako patteripiiri. Vanha oli puukeskus lämmitys. Ja ei mitään ongelmia.Lisätilaa vapautu kivasti kun sai vanhan 2m3 varaajan heitää pellolle ja samoin lämmityskattilan. Jäi myös ohjelmasta pois joka keväiset puusulkeiset joihin tuhrautu aina 2 viikkoa kesälomasta. Vuosikulutus vanhuksilla nyt reilusti alle 10000 kwh. kevät,kesä,alkusyksy aikaan on sähkölasku ollut n. 50-70€ kuukaudessa.

Hyvä systeemi jos lämmönjako on valmiina. Myöskään ihan pieneen taloon ei varmasti kannata. Isossa tienaa varmasti itsensä. Puulämmitystä tuli harrastettua vuosikymmeniä joten se lysti on tiedossa jota ei juurikaan tule ikävöityä vaikkakin harrastus mielessä joitain kymmeniä kuutioita tulee vielä sauna ja mökkipuita vuodessa tehtyä. Seuraavaan taloon tulee kans maalämpö ja maapiiri. Pumput ei ole ns. mitään merkkipumppuja vaan erään kylmälaite asentajan rakentamia. tehty samoista osista kuin ns. merkkipumput. tuo oma maksoi jotain 3000-4000€ luokkaa ja on nyt 8 vuotta pyörinyt moitteetta.

[Lerssinen]

Wanhaa torppaa jotain 110 - 120 neliötä.. Hirsi, kevyt lisäeristys sisällä ja katolla mitä sattuu sekä ilmaa vuodatan ulos hormien ilmaräppänästä kokoo ajan.. Tein jopa tuvan räppänästä sellaisen että sitä ei edes saa kokonaan kiinni

Maalämpö ja putki tuolla pellossa, maa oli sitä huonointa lämpömaata eli hiekkamoreenia. Kiepin mitta 392 metriä.

Tuvassa (32 neliötä) lattiassa putket, muualla vain patterit.

Sähkönkulutus pumpulle 2606 kilowattia Syyskuun alusta tähän aamuun, tästä määrästä tulee siis lämmitys ja lämmin käyttövesi. Myöskin tuossa kulutuksessa on ylösajo ja kolmen viikon talonkuivatus syksyllä ja samaan aikaan ei ollut tuvan lattiassa vielä edes eristeitä eli n 300 kw/h meni pelkästään siihen.

Pumppukauppiaat suositteli 6kW pumppua, ostin siis 8kW pumpun vastusteluista sekä ihmettelyistä huolimatta Ihan kusetusta ne osatehopumput ! Nyt kun ei niin kovia pakkasia ole ollutkaan mutta viikon verran pysyi kuitenkin alle -20 ja kävi -29 niin teho riitti ihan täysin ja kovimmillakin pakkasilla pumppu jopa pysähtyi tunnin jaksoiksi. Järjestelmässä 100 litran puskurivaraaja kierron lisäksi.

Nibe 1245-8R on pumppu ja valintaan on oikeastaan yksi iso syy, kyseinen pumppumalli on EDELLEEN AINOA missä kompressoriyksikkö lähtee kokonaisena kiskoja pitkin pöntöstä ulos eli jos vikaa tulee (kun tulee) niin hanat kiinni, sähkö päälle ja liitokset irti niin kompurayksikön saa viedä putkari mukanaan pajalle ja torppa lämpee sillä välin sähköllä.. Esim Lässät pimenee kokonaan jos kompuraa aletaan huoltamaan ellei ole mallia jo muuttaneet.. !

Järjestelmä maksoi pitkästi alle 20k€ ja samalla uusittiin myäs kaikki käyttövesiputket, uudet patteriputket vedettiin pintaan joka paikkaan, vanhoja ei jäänyt yhtään.

Suoritin itse rakennustekniset työt.

Putkimiehet oli kaikkiaan vain pari viikkoa paikalla.

Ei vituta yhtään

[TheHaawiz]

Meillä pöhissyt maalämpö muutaman kuukauden. Ei kaduta.

Meillä siis 125 neliötä asuintilaa +kellaritilat noin 60 neliötä, joita lämmitetään 11-13 asteeseen.

Entinen järjestelmä oli 90-luvun alun Jämä öljyllä, öljyä meni pakkasista riippuen lämmityskaudella 6,5-16L/vrk.

Nyt Danfoss DHP-H8 kW, kalliossa reikää 160m.

Alkuperäinen patteriverkosto ja patterit, patteritermostaatit uudet.

Kuluttanut tällä hetkellä 24-38kWh/vrk, keskiarvona 30,5kWh/vrk. Sisältää tietysti lämpimän käyttöveden.

Kulutusarvio vuodelle suunnitelman mukaan 6750kWh/vuosi, sisältäen sisäiset ja ulkoiset kiertovesipumput. Eli ei kovin paljoa arviosta heitä.

Sisälämpötila on ollut tällä hetkellä noin 23 astetta ja lämpökäyrä ja termostaattien asennot vielä hieman hakusessa, tahtoo nyt kelien lämmettyä olla turhankin lämmin...

Koko setti maksoi 17000e. Mitään "takaisnmaksuaikaa" ei olla mietitty, tai laskettu. Miksi lämmityksellä tai kodilla pitäisi olla takaisinmaksuaika? Eihän sillä talollakaan sitä ole, uudesta autosta tai pesukoneesta, ym. puhumattakaan.

Sähkön hinnan nousu on varma, kuten kaikkien muidenkin polttoaineiden (öljy, sähkö, kaukolämpö), kiinteät mukaanlukien (pelletti, hake, tms.). Varaava takkakin meillä on, jota ei tänä talvena rempasta johtuen ole käytetty. Mutta jollei ole omaa metsää ja klapien teolle ei laske muuta kuin kuntoilun tuoman hyvän mielen, maksaa ne klapitkin jotain.

[Pula-aika]

Tärkeimmät niistä ovat laitteiston käyttöikä ja sähkön hinta. Kaikki minulle tarjotut järjestelmät on mitoitettu osateholle, ja lisäksi patterilämmitteisessä talossa COP ei nouse oikein millään ilveellä yli kolmen - todennäköisesti ollaan lähellä kahta. Kun sähkön myynnissä ollaan siirtymässä tuntihinnoitteluun, alkaa tämä tuntua jo aika jännittävältä - maksanko siis 25.000 e järjestelmästä, joka on käytännössä suora sähkölämmitys, ja kylminä pakkaspäivinä sähkön hinta on 40 c/kWh?

Millainen patterilämmitysjärjestelnä pitää olla, että COP ei nouse yli kolmen vuositasolla? Peruspumppu tekee käyttövettäkin yli 2,5:n copilla, jos kaivo ei ole jäässä. Hankinnan kilpailutus taitaa olla maalämpöhommissa se tärkein osuus, jos maksaa kymppitonnin liikaa ei hankinnassa ole enää mieltä.. Osatehoista ei kannata hyväksyä juuri tuon takia, ettei päädy käyttämään vastuslämpöä vuoden kalleimpana aikana.

[Email]

Nyt ruvetaan olemaan siinä asian ytimessä. Itselläni on kahdessa talossa maalämpö ja tuo COP on se joka ratkaisee koko kannattavuuden. Siihen tietysti vaikuttaa moni asia,mut se on tullut jo selväksi ettei osatehoista kannata hommata.Patterilämmitykseen pienessä talossa kalliilla porakaivolla ei ole kannattava. Iso talo ja vesilämmitys ennestään,maapiiri kannattaa varmasti jos putket saa järveen vielä parempi. Jokainen kohde on mietittävä tarkkaan ja jos maalämmön hinta pieneen rintsikkaan rupeaa olemaan 25.000€ niin ei todennäköisesti maksa itseään takaisin. Jokainen talo on ihan tapauskohtainen ja siinä että osataan laskea mikä järjestelmä on kannattavin/edullisin pitkässä juoksussa on minusta tärkeintä.

Kannattaa mysö harkita vaihtoehtoina poistoilmalämpö pumppua,vesi-ilpoa yms eri kombinaatioita. Tällähetkellä mökillä pyörii saksasta tilattu tuulivoimala joka työntää sähköä pirttiin.Epäselvää on vielä saanko työntää ylimääräisen sähkön sähköyhtiön verkkoon ns. "pankkiin" josta saan sen sitten takaisin kun oma mylly ei pyöri.(näin on ainakin luvattu) Katolle tulee aurinkopaneelit tai tarkemmin aurinkokeräimet käyttöveden lämmitykseen. Hintaa on tullut ihan murto-osa noihin maalämpö järjestelmiin verrattuna.

[vesahy]

...jos putket saa järveen vielä parempi.

Meillä on rantatontti mutta talosta rantaan on noin sata metriä. Putket on kyllä helppo upottaa syvälle maahan, sillä siinä ei ole kalliota eikä kiviä, mutta kannattaako vedellä noin pitkiä matkoja? Tarvitseeko niitä putkia edes eristää, eikös ne toimi samalla maapiirinä?

Tiedän, että ainakin Karjalohjan kivikirkkoa lämmitetään järvestä pumpatulla energialla eikä sielläkään kirkko ihan rannassa ole. Putkea järvessä on todella paljon, mutta en tiedä kuinka paljon. sillä lehtiartikkeleissa sitä ei mainita.

Turun Sanomat: Maalämpö lämmittää nyt Karjalohjan kirkot

[Email]

100 metriä ei ole vielä pitkä matka. Nyt en muista tuota putkien eristämistä....järveen olen kerran ollut laittamassa. Sen muistan et ainakin pihatien ali piti eristää sekä jos nousee kallion tai muun takia liian lähelle pintaa.

[Järveläinen]

Millainen patterilämmitysjärjestelnä pitää olla, että COP ei nouse yli kolmen vuositasolla?

Ihan tavallinen patterilämmitys, joka on mitoitettu 20°C lämpötila-erolle ja jossa menoveden lämpötila on säätilan mukaan 40-60°C. Tällaisia lukemia antaa ainakin Maalämpöfoorumilta poimittu Bergheat-taulukko, ja samaa noin pyörästi lupailevat myyntimiehetkin. Ne 3,5-5 lukemissa liikkuvat COPit koskevat 30°C menoveden lämpötilaa eli lattialämmitystä.

Hankinnan kilpailutus taitaa olla maalämpöhommissa se tärkein osuus, jos maksaa kymppitonnin liikaa ei hankinnassa ole enää mieltä.. Osatehoista ei kannata hyväksyä juuri tuon takia, ettei päädy käyttämään vastuslämpöä vuoden kalleimpana aikana.

Kilpailuta siinä nyt sitten, kun tarjouksiakaan ei saa. Seitsemää firmaa on jututettu, tuloksena 1 tarjous. Kaikki jututtamani myyjät sanovat aina tekevänsä lähtökohtaisesti osatehomitoituksen, koska täystehomitoitettu järjestelmä maksaa älyttömästi lisää niihin parin viikon huippujaksoihin nähden. Hinta ei tule pelkästään pumpusta, vaan kaivokin alkaa rajoittaa kun syvyyttä tarvittaisiin yli 200 m. Ilmeisesti 3600 l/vuosi öljynkulutus on liikaa maalämpömiehille - pumput on tarkoitettu paljon kevyempään käyttöön. On tietysti erittäin hyvä, ettei täysin katteettomia lupauksia maalämmön toimivuudesta anneta.

Näillä näkymin edullisimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa öljylämmityksen parantelu ja sen täydentäminen ilmalämpöpumpulla.

[Pula-aika]

60 astetta on tietysti liikaa, mutta pääseehän siitä usein 10-15 astetta alaspäin vaihtamalla kiertovesipumppua tehokkaampaan ja pari alamittaisinta patteria suuremmaksi. Jos nykyinen kattilasi on kovin vanha, niin myyntipalstoillahan roikkuu nykyään uudenkarheita öljykattiloita melko edullisilla hintapyynnöillä. Suhteellisen pieni investointi voi jo nykäistä kulutuksen selkeästi alle kolmen kuution.