Maalämpö ja patterien veden lämpötila

[Neffis]

Eli maalämpö harkinnassa 1958 rakennettuun kohtuusuureen torppaan, kokonaispinta-ala 212m2, asuinpinta-ala 126m2, purut seinissä ja katolla, ei lisäeristetty, kellarissa maanvarainen laatta, ei ulkopuolisia eristyksiä (sisäänpäin kuivuava). Nyt öljylämmitys, edellisillä omistajilla kulutus n. 3000 litraa vuodessa, meillä tod.näk. aika saman (ollaan asuttu alle vuosi), mutta nyt asuukin vain kaksi henkilöä, tulevaisuudessa voipi olla 1-2 asukkia enemmän..

Maalämpötarjouksia on nyt pyydelty jo muutamilta, tulossa vielä muutama lisää. Useamman kanssa tullut esille, että järjestelmästä saisi pattereiden kiertoon vain 60-asteista vettä (nyt pahimmilla pakkasilla ollut jopa 80-asteista), mikä tarkoittaisi että pattereita pitäisi ruveta vaihtamaan tehokkaammaksi, että pysyisi torppa lämpimänä. No ei paljon huvittaisi vaihtaa, koska a) tykkään noista vanhoista yksin-tai kaksinkertaisista pystyraitapattereista mitä meillä on ja b) just laitettiin viime syksynä niihin kaikkiin uudet hienot Danfossin termostaatit. Putkari kehui pattereita ja putkistoja hyväkuntoisiksi.

Yksi tarjouksentekijä, jonka firma on tehnyt meidän kadulle presiis samanlaiseen taloon kanssa maalämmön (tosin en tiedä oliko alkuper. patterit), sanoi että se 60-asteinenkin vesi riittää lämmittämään talon, eikä olisi tarvetta vaihtaa pattereita. Sitten puhui jostain ekstra-vempeleistä, joilla voisi tehostaa lämpimän ilman kiertoa huoneissa, mutta ne tietty vie sähköä...

Eli: oletteko huomanneet että maalämpöön siirryttyä patterissa kiertävän veden lämpötila ei olisi riittänyt --> talo kylmempi kuin ennen? Vai vaihdoitteko suosiolla kaikki patterit samaan syssyyn? Nythän meillä on talvella 17-18 astetta ollut suurimmassa osassa asuinhuoneissa (yläkerrassa varmaan lämpimämpää), ja on tohveleilla ja vilteillä pärjätty ihan ok, mutta jos on vaikka pieniä lapsia, alkaako sitä kaipaamaan enemmän lämpöä sisätiloihin..?

[Marko83]

Oma torppani on aavistuksen pienempi, mutta muuten lähtötilanne on sama. Keskiverto öljynkulutus itselläni oli reipas 2,5m3 (eli siis 2500 litraa ). Oletan että tarkoitit omaa kulutustasi ilmoittaessa 3000 litraa etkä kolmea miljoonaa.

Joka tapauksessa itse olen pärjännyt kovimmatkin pakkaset 45 asteeseen rajoitetulla kiertovedellä. Jos takkaa ei lainkaan polttaisi, tippuisi torpan lämpötila kovimmilla pakkasilla 16,5-17 asteen nurkille, mutta nuo loput lämpöasteet teen varaavalla takalla jolloin lämpötila pysyy 20-22 välissä. Jos ensimmäisen talven jälkeen olet sitä mieltä että kylmä oli, niin saahaan niitä pattereita jälkikäteenkin vaihdettua vaikkapa konvektorimalliin jos oikein hyvää hyötysuhdetta metsästetään.

[Kukka]

Meillä oli lähtötilanne sama, vaihdoimme maalämpöön viime kesänä. Samat jutut arvelutti, mutta lämpöä on riittänyt ja lisäapua vastuksista laitteisto on ottanut vasta, kun parinkympin pakkasta on jatkunut useamman päivän. Apuna meilläkin on varaava takka, jota lämmitetään joka päivä.
Kun oltiin tosikovilla pakkasilla pari päivää pois, lämmöt oli tippuneet +17 asteeseen, mutta olemmekin pudottaneet oletuskäyrästä arvoja pienemmälle, kun tykätään tuolla takalla lämmittää.

[Lurtsipatukka]

Täällä MLP ensimmäistä talvea vanhassa isossa patteritalossa. Mennyt ihan ok tähän asti, talvella putkiin menee vettä väliltä noin 35-55, peruslämpökäyrällä tulee kylmällä kuumempi sisällä kuin nollakeleillä. Öljyaikaan oli viileämpi=Isukki pitänyt sunttia pienellä.

Vastuksia käytti alkuperäissäädöillä noin -25 hujakoilla, silloinkin hyvin vähän. Eristystä ja pattereita parantamalla menisi varmasti -30 pelkällä kompuralla. Taloa ei ole lämmitetty käytännössä millään muulla. Säätöjä haettu ja rupeaa olemaan läheillä. Kone täytyy säätää periaatteessa keittiön patterin mukaan, se on hieman alamittainen. Useimmissa muissa huoneissa lämpimämpi. Kellarin lämmöistä ja "turhista" huoneista voisi myös vähän vielä nipistää. Maasta tullut nyt talvella +- 0,3 asteista lientä, eikä se siitä tunnu muuttuvan enää suuremmin. Kesän suurimmat asteet häipyvät talven myötä nopeasti, mutta sitten se jää nollan tienoille pyörimään.

Sanoisin, että moni huolehtii turhaan patteritaloon sopivuudesta, jos pärjäät talven kylmimpinä päivinä 50-60 asteisella vedellä, niin ei ole mitään hätää. Näitä päiviä on todennäköiseti hyvin vähän pitkällä aikavälillä, riippuen tietysti myös sijainnista. Hyväkuntoisten patterien vaihdon hintaa tuskin saat ikinä takaisin parempana hyötysuhteena, hyötysuhde ei muutu dramaattisesti ja aika jolloin tarvitaan kuuminta vettä on lyhyt. Parempihan se toki on jos pärjää matalilla lämmöillä, konekin rasittuu vähemmän.
Kukaan ei myös kiellä lisälämmittämästä taloa jollain muulla jos pumpun lämpö ei riitä. Vaikka sähköpatterilla tai puhaltimella. Eikä siihen kuole jos pari päivää on viileämpää talossa.

Ainakin semmoista puhutaan "kylillä", että patteritaloon kannattaisi laittaa joko:
A)ns. "Suomi-pumppu" jossa tulistinvaraaja
B)vaihtoventtiilikoneeseen ns."Ruotsi-pumppu" puskurivaraaja mukaan tasoittamaan ja pidentämään käyntijaksoja (meillä tämmöinen)
C) tai sitten reilunkokoinen invertteri joka osaa säätää tehoaan (kallein)

[Neffis]

Meillä ei harmi kyllä ole yhtään tulisijaa lämmitysapuna (paitsi kellarisaunan puukiuas), hormissa olis kyllä paikkoja mutta yhtään tulisijaa ei ole talossa ollutkaan kun alusta asti öljykeskuslämmitys ollut.
Pönttöuuni esim. olkkariin olisi tietty huippujuttu noin niinkuin ulkonäöllisesti, tunnelmallisesti, että lämmityksen kannalta (varsinkin jos menis esim. sähköt poikki pitemmäksi aikaa), mutta ne ovat toisaalta niin hintavia että tässä isojen investointien rytäkässä (jos maalämpö tulee) ei tee mieli pistää yhtään mihinkään penniäkään lisää...

[Aloitusviestistä oli muuten pakko korjata tuo ihana ajatushärö josta jo huomautettiinkin :D ]

[Lurtsipatukka]

Vähän halvempi vara/lisä lämmitin olisi kevyempi kamiinatyyppinen tulisija. Näitähän on monennäköistä, hienoja ja vähän rujompiakin. Kunnon takka/pönttö maksaa kyllä paljon jos käyttö satunnaista eikä sillä paljoa kyllä rahaa säästetä MLP-talossa. Takan hinnalla saa vaikka suoraa sähköä melkoiset määrät. Harrastus ja tunnelma sekä hätätilanneturva on tietysti asia erikseen.

Tuosta MLP-asiasta vielä, että tärkein asia on kuitenkin pumpun ja varsinkin lämmönkeruun oikea mitoitus. Patteritaloon on syytä ottaa vähän isompi pumppu koska antoteho laskee hieman korkeilla vedenlämmöillä. Tarjouksia pitäisi saada useampia ja sitten ottaa laitteisto joka on sieltä tarjousten suurimmasta päästä. Meille tarjottiin 9-16kw pumppuja, otettiin reilun 14kw:n pumppu. Aika läheille oikean kokoinen, mutta yhtään ei kannattaisi pienempi olla. Ei olisi väärin ollut tuo 16kw:n konekaan. Kovasti ylikokoinen pumppu maksaa ylimääräistä ja käy lyhyitä pätkiä ilman suuria varaajia tms. Lämmönkeruu on vielä tärkeämpi olla riittävä, sillä sitä on hankalampi vaihtaa/muuttaa ja se on todennäköisesti hyvin pitkäikäinen.

Jos teillä tarvitaan 80-asteen lämpöjä, niin se on kyllä liikaa maalämpövehkeille. Onko teillä patterit tuolloin kokonaan lämpimät vai ylhäältä? Maalämmöllä kannattaa aina avata patteritermostaatit auki ja veden kierto niin isolle, että patteri lämpiää kokonaan. Tällä saadaan vähän lisää tehokasta patteripinta-alaa ja vedenlämpöä voi vähän laskea.

[Elämä on]

Onkohan niillä extravempeleillä tarkoitettu puhallinkonvektoria? Eli hyvin samantyylinen laite mitä ilmalämpöpumpun sisäyksikkö, kennomallinen vesipatteri jossa on puhallin. Eipä tuo nyt paljon sähköä vie, puhallin voi muutaman 10W ottaa. Vanhemmilla on tuollainen ulko-oven yläpuolella huonetermarilla ohjattuna, kovimmilla pakkasilla pöhisee jatkuvasti, pienemmillä vain sillon kun ovi avataan ja eteisen lämpötila hetkellisesti putoaa.

[Neffis]

Joo just toi puhallinkonvektori oli se lisähärpäke mitä mainostettiin :) Eli kaiketi voi olla ihan käypä vehje.

Noista veden lämpötiloista vielä: Toi 80-asteinen kiertovesi lähinnä liittyy edellisen omistajan antamaan ohjeistukseen, että talvella pitää lämpötilaa nostaa niinkin paljon. No, olisko meillä ollut tänä talvena maksimissaan noin 75-asteessa, nyt eilen mies laski sen tohon 60-asteeseen, eikä ainakaan vielä ole sisälämpötila laskenut tossa huoneessa missä mittari on. Tosin nyt ei ole niin kova pakkanenkaan. Ja edellisten omistajien aikaanhan ei ollut noita termostaatteja pattereissa, vaan vanhat paikalleen jumittuneet vipuventtiilit, eli patterit oli joko pois päältä (kesällä) tai päällä (talvella), jolloin ainoa tapa säätää lämpötilaa on ollut sen kiertoveden lämpötilan säätö..?

[koeffte]

teillä taitaa olla ns. käsishuntti vai?

ihan niinku vaan panin merkille.

[Laurakaisa]

Meillä on maalämpö suunnilleen saman kokoisessa ja samalla tavalla alkuperäiskuntoisessa rmt:ssa, jakelusysteeminä alun perin puukeskuslämmitykselle mitoitetut eli varsin isot patterit vuodelta -53, öljyyn siirrytty v. 1964 ja huhtikuussa tulee vuosi maalämpöremontista. Tehtiin kyllä ennen mlp-investointia talossa asumamme talvi aika tiivistä menovesien lämpötilojen seurantaa, jotta tuo maalämmön toisaalta järkevyys ja toimivuus ja toisaalta sitten vehkeiden mitoitus tulisi empiirisesti kartoitettua. Reikä on 201 m ja pumppu Gebwellin Qi9 eli 9 kilowatin vehje, ei erillistä varaajaa. Meillä meni öljylläkin vain 42-45 -asteista vettä pattereille, nyt mlp:n säätö on samoissa niin että 20 asteen pakkasilla menovesi on 41-asteista. Tällä talo pysyy noin 19-20 astetta plussan puolella, loput sitten lämmitetään puilla jos siltä tuntuu, keittiössä on puuhella/leivinuuni. Meillä on reilun vuoden ikäinen lapsi joka viettää aikansa pääosin lattialla leikkien eikä se nyt ole toistaiseksi ainakaan kohmettunut ihan tavallisissa sisävaatteissakaan. Kovimmilla yli 30asteen pakkasilla sähkövastus on mennyt päälle mutta pakkaspäivienkin kulutus on ollut aika tasan 100 kWh/vuorokausi, normaalilla talvikelillä eli 15-20 asteessa puolet tuosta. Meillä meni vajaassa vuodessa 2500 l öljyä lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tekemiseen, kuukautta pidemmässä ajassa (toki leudompana talvena) samat toimenpiteet mlp:llä ovat vieneet noin 6 000 kWh sähköä. Eli säästö on aika tuntuva rahallisesti ja tuossa vaikuttaa vielä sekin, että ei olla lämmitetty tänä talvena puilla kuin ihan ykköspäivinä, viime talvena joka päivä ja parhaana kahdesti.

Tuo menoveden säätö lämpökäyrällä on itse asiassa kaikkein kustannustehokkain tapa säädellä sitä talon lämpötilaa, meillä on ainakin patterien termostaatit ja hanikat otettu pois pelistä eli ruuvattu kaikki täysille ja kiertoveden lämpötila säätyy sitten ulkolämpötilaa haistelevan lämpökäyrän mukaan. Hyötysuhde on silloin parempi. Eli ei ne teille nyt asennetut patterien yksittäiset termostaatit oikeastaan kyllä minun nähdäkseni mitenkään paranna tilannetta, sanokaa joku viisaampi jos olen väärässsä?

Kannattaisi ehkä vielä tämän talven aikana kokeilla ruuvata nuo patterikohtaiset termostaatit auki ja kokeilla sitten, vielä kun pakkasia riittää, miten alhaisella kiertoveden lämmöllä pärjää? Niiden 30 ja alle -pakkaslukemien kanssa ei ehkä tosiaan kannata niin panikoida, ei sellaisia kelejä ole lopulta montaa vuodessa eikä siinä nyt kauhea taloudellinen kriisi tule jos se pumppu silloin ottaakin apuja sähkövastuksesta, mutta jos se taas joutuu huutamaan koko ajan täysillä lämpimimmilläkin keleillä niin on se noin kalliiksi investoinniksi vähän riskialtis eikä kovinkaan halpa ratkaisu.

[Neffis]

Käsishuntti on juu, kui?

Laurakaisa: Niin termostaatit asennettiinkin pattereihin viime syksynä oikeastaan siksi, että vanhat patteriventtiilit olivat tosiaan kaikki jumiutuneet (auki), mikä tarkoitti sitä, että kun lämmöt ovat päällä, lämmitettiin kaikkia huoneita koko talossa täysillä --> aivan turhaan esim. kellarin askarteluhuoneessa lämmöt päällä, kun tila on romuhuoneena. Talo on meille toistaiseksi niin iso (kun jälkikasvua ei vielä ole), että halusimme mahdollisuuden rajata mitä tiloja pidetään lämpimämpänä ja mitä ei. Osa yläkerrastakin on vielä toistaiseksi ihan remppatilaa.

Mutta teidän systeemi kuulostaa tosiaan järkevältä (termostaatit auki ja veden lämpötilan säätö), täytyy nyt seurailla tänä talvena vielä kuinka alhaisella kiertoveden lämmöllä pärjää. Miten teillä muuten päädyttiin vain 9kW pumppuun, kun kaivokin on kuitenkin noin syvä ja talo kohtuukokoinen? Tuolla ylempänäkin ketjussa jo heitettiin että pumppuvaihtoehtojen "yläpäästä" valitsivat reilustiyli 10kW vehkeen.

[Lurtsipatukka]

Tämä 14kw talo on reilusti perus rintsikkaa isompi talo, että sikäli tuo 9kw voi olla ihan hyvänkokoinen. Luulisin että peruskokoisen rintsikan haarukka olisi noin 9-12kw. Tuo öljynkulutus ei kai kerro paljon mitään millaista menovettä tarvitaan, vaan enemmänkin lämmönkeruun mitoituksesta? Lisäksi vaikuttavat ainakin eristys, sijainti, lämpimän käyttöveden tarve, muut lämmönlähteet, lämmönjako, ilmanvaihto ja jos talossa on jotain erikoisuuksia. Siitä missä lämpötilassa vastuksia aletaan käyttää on erilaisia mielipiteitä. Aikaisemmin tehtiin selvästi osatehoisia järjestelmiä ja nykyään enemmän lähes tai täystehoisia. Omasta mielestä vastukset olisi hyvä tulla peliin aikaisintaan noin -20-25 paikkeilla. Tietysti pumpun voi säätää ettei se käytä vastuksia tai että se ei yritäkkään lämmittää taloa täysin kovalla pakkasella. Liikaa ei kyllä kannata vastuksia pelätä, useimmiten niille menevän sähkön hinta on joitain kymppejä, isompi pumppu maksaa kuitenkin helposti useita satasia tai tonneja.

Joo, perusohje on termarit auki tai pois ja sitten lämmönlähteeltä säädetään menovesi, ja haetaan sopiva lämpökäyrä jossa siis tietty ulkolämpötila vastaa tiettyä menovedenlämpötilaa. Sitten kun sisälämpötila on pääosin sopiva, voidaan liian lämpimistä huoneista tai turhista lämmittää hieman kiristää termostaatteja jos tarvitsee. Sisäanturi on useimmiten lisävaruste ja sitä tarvitaan varsinkin jos käytetään takkaa ts. jokin muu asia kuin ulkolämpötila vaikuttaa sisälämpötilaan.

Isommasta päästä olevan tarjouksen valitsemisella tarkoitin tarkemmin sanottuna sitä, että jotkut myyjät yrittävät saada kaupat tehtyä halvemmalla hinnalla=alimittaisella järjestelmällä. Itse en myös toisaalta pahemmin innostu mistään aurinkovaraajien yms. hömpän lisäämisestä maalämpöpumppuun.

[Laurakaisa]

Meillä tuo 9 kWh oli ihan mitoitustekninen valinta, ja toisaalta tuo on se Gebwellin integroitujen pumppujen isompi malli. Jos oltaisiin tarvittu vielä isompi pumppu ts. lämpimämpää menovettä niin sitten olisi pitänyt ainakin tältä valmistajalta ottaa pumppu, jossa on kaksi kompuraa, ja se taas olisi ollut ihan ylimitoitettu meidän tarpeisiin eli tonnikaupalla lisää hintaa investoinnille vaikka hyöty olisi ollut ihan mitätön. Reikä porattiin tuon syvyiseksi yksinkertaisesti siksi, että se maksoi meille ihan saman verran oli sitä kaivoa sitten koko poran mitalta tai vähemmän

Meillä sähkövastus meni päälle vasta siinä 28-30 pakkasasteen hujakoilla, toki rapsakoilla pakkasilla kompura sitten käy melkein koko ajan. Mutta ei tainnut tulla tuossa edellisessä viestissä mainittua että meillä on siis mlp:lle oma kilowattituntimittari ja kulutusta on seurattu melkein päivittäin nyt talvella eli aika selvästi ollaan kartalla, miten tuo pumppu käyttäytyy ja sähköä syö ja kyllä tuo 9kWh on meille ainakin ollut ihan tolkullinen valinta.

[Lurtsipatukka]

Isompi kilowattinen pumppu ei välttämättä tee sen kuumempaa menovettä, vaan enemmän samassa ajassa tai nopeammin tietyn määrän. Eri pumppumalleilla ja/tai merkeillä on sitten taas erilaisia maksimilämpötiloja mitä tekevät. Useimmissa on joku rajoitus paluuveden maksimillämpötilalle joka taas sitten määrittä korkeimman menovedenlämpötilan. Näin ainakin olen ymmärtänyt...

[Laurakaisa]

Mjoo, voi olla noinkin, en voi sanoa olevani mikään maalämpöpumppuasiantuntija tällä kokemuksella :) Mutta joo, kyllä meillä ainakin tuo pumpun teho laskettiin aika tarkkaan niin ettei tule ikäviä yllätyksiä, ja sitä varten kartoitettiin noita olemassa olevien pattereiden kokoja ja menovesien lämpötiloja öljyllä versus öljyn kulutus ja lämpökuvattiinkin talo että nähtiin, mistä se vuotaa ja miten pahasti jne. Eli aika monet asiat tuohon vaikuttaa, meillä tätä koko hommaa kyllä helpotti aika paljon se että pumppu ostettiin puolison lapsuudenystävältä eli lähtökohtaisesti oli sellainen oletus, että tässä ei nyt kauheasti ainakaan myyjä yritä hämätä tai viilata linssiin missään kohtaa. Ja hyvin on kaikki tosiaan toiminutkin, eipä silti.