Apua lattioiden uudelleenrakentamisessa

[mvaarimo]

Kuten olen täällä ennenkin eri ketjusisa maininnut niin maanvaraisesta laatasta (30-50mm paksu) nousi kosteus puruihin, kolmessa huoneessa. Kahdessa näistä huoneista maanvarainen laatta oli niin huonossa kunnossa ett se jouduttiin purkamaan. Lisäksi olen samalla neljännestä huoneesta varotoimenpiteenä poistanut purut ja vasat.

Purettujen lattioiden uudelleenrakentamisessa minua neuvoi kolme rakennusmestaria että laitan Finnfoamia seinille ja täytän sepelillä , päälle Finnfoamia ja uusi laatta. Huoneissa joissa vanha laatta jätettiin niin olen laittanut Finnfoamia seinille ja käsittelemättömälle laatalle leca-soraa, jonka päälle styroxia ja päällimmäisenä Finnfoamia. Näissäkin vain valu puuttuu.

Mitä olen lukenut ja saanut kommentteja usealta tietävältä täällä foorumissa, niin laatan uudelleenrakentaminen yllämainitulla tavalla on todella riskialtista.

Olen miettinyt vaihtoehtoja, ja tullut siihen että seinien nostaminen harkoilla on melkeinpä mahdotonta, joten olen miettinyt uutta maanvaraista laattaa ja päälle sitten lecaa, Finnfoamia ja laatta johon tulevat lattialämmitysputket.

Onko tämä mitenkään järkevää?

Lattialaatan alle yritän saada niin paljon sepeliä kun mahdollista, vaiketa se on kun lattian alla on isoja kivilohkareita.

Kysymyksiä lattialaatan teosta:

1. Tuleeko valu suoraan sepelin päälle, vai tuleeko väliin esim. suodatinkangas?

2. Miten paksu pitäisi laatan olla? Ja mitä betonia? Löytyykö / voiko / kannattaako laitaa jotain pikabetonia?

3. Teenkö laatasta ”kelluvan”, eli ettei se ole sivuilta suoraan kiinni sokkelissa vaan laitan esim 20mm Finnfoamia väliin.

Kun sitten minulla on näissä kahdessa huoneessa uudet lattialaatat niin seuraavat kysymykset koskevat kaikkia neljää huonetta:

4. Käsittelenkö laatat jotenkin että suljetaan maasta nouseva mahdollinen kosteus pois? Sisäilmayhdistyken (http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... oislaatta/) sivuilla on kaksoislaattarakenteessa tehty maanvaraiseen laattaan bitumisively, millä bitumilla sen sitten teen (valmistaja / mallimerkintä)? Joku tietävä on ehdottanut minulle Ardex EP 2000 käsittelyä, mikä varmaan on hyvä, mutta samalla myöskin erittäin arvokasta . Onko Ardex kuiotenkin se parempi / oikea?

5. Jos käsittelen uudet maanvaraiset laatat niin miten pitkään niiden tulee kuivua valun jälkeen ennen kun niitä voi käsitellä. On nimittäin pieni kiire saada lattiat valettua ja lämmitys niissä talveksi.

6. Jätänkö seinillä olevat 30mm täyspontatut Finnfoamit jotka alkavat maanvaraisen laatan kohdalta ja jatkuvat uuteen lattiatasoon asti. Taakse jäävät siis alajuoksu sekä puruseinä. Suojaako tämä mahdolliselta kosteudelta, vai toimiiko ehkä väärinpäin sulkuna joka jotenkin estää rakenteiden kuivumista?

7. Pitäisikö laatan päälle tulevaan leca-kerrokseen tehdä joku tuuletus? Miten? Salaoja-putkilla (mikä halkaisija??) jotka viedään hormiin? Silloin joutuisin tekemään puruseinään korvausilmaventtiilin (eli varmaan seinästä valuisi paljon purua)? Olisi mahdollista viedä putki myös kellariin ja sieltä saada sokkelin venttiileistä korvausilmaa? Miten pitkä tuuletusputken tulisi olla, esim jos huone on 4 x 4 metriä? Ja miten pitkä voi yhtäjatkoinen putki olla (jos saman putken veisi useamman huoneen läpi)?

8. Miten sitten toimisi rakenne, maanvarainen laatta (käsittelemätön / käsitelty?), leca, Finnfoam (150mm), lattialaatta (80-100mm), laminaatti (koirien ja lasten takia), ja seinille mahdollisesti Finnfoamia?

Ylempi lattialaatta jäisi Finnfoamin ja laminaatin väliin. Jos maanvaraiseen laattaan tekisin esim. bitumisivellyksen niin leca jäisi bitumin ja Finnfoamin ympäröimäksi, eli miten jos siihen tilaan tulee kosteutta niin se ei pääse sieltä haihtumaan.

9. Miten mahdolliset lämpötilaerot voivat vaikeuttaa kosteuksiin? Eli maanvarainen laattahan on aika kylmä, ja estääkö Finnfoam sen että ylhäältä alas ei pääse lämpö tai kosteus, mikä voisi johtaan kondensoitumiseen?


Tässäkin tapauksessa (kaksoislaattarakenne) jäisivät ulkoseinät ja sisäsienät (kantavat, purutäytteisiä) sen maanvaraisen lattialaatan päälle, välissä tietysti alajuoksu. Tällainen rakennehan on ennekin olllut talossa, erona vaan se että lattia on ollut puunkoolauksilla nostettu ja puruilla eristetty.

10. Mitä eroa sitten konkreettisesti olisi sillä mitä nyt olen aikaansanut, eli täyttänyt sisällä sepelillä ja laittanut seinille ja valun alle Finnfoamia, kun se että tekisin kaksoislaattarakenteen, eli siinäkin varmaan maanvarainen laatta välittäisi kosteutta sisääpäin, vai?

Olisin todella kiitollinen jos saisin avullanne korjattu tämän päätä vaivaavan (kohta pää kyllä halkeaa) ongelman.

Lisätiedoksi että olen tehnyt salaojituksen joten toivottavasti nyt ongelman ydin olisi korjattu.

[Kulmala]

Ilman sarvia ja hampaita, hyvässä hengessä ihmettelen vaan, että kun kysymyksiä on noin paljon, ja ne on melko perustavaa laatua olevia, niin eikö pitäisi harkita ammattilaisen palkkaamista tekijäksi/kaveriksi/konsultiksi?

Jos ryhdyt itse hommaan, nostan hattua.

[Juha_P]

Olisin todella kiitollinen jos saisin avullanne korjattu tämän päätä vaivaavan (kohta pää kyllä halkeaa) ongelman.

Kaikki mahdollinen myötätunto puolellasi mutta kuten Kulmala sanoi niin kannattaisi harkita ammattilaista kaveriksi.
Mulle on tullut tunne, kun projektistasi luen, että painit yhdelle miehelle liian isojen vastusten kanssa. (Tulee kyllä tasaisin välein omista hommista sama tunne, joten voi olla luonnekysymys.)

[häjyynen]

Tuttu tunne että pää räjähtää...
Oli sama projekti käynnissä viime kesänä.
Monelta taholta myös apuja kyselin ja lopulta päädyin melkein alkuperäiseen.
Vanha laatta pois. Samoin laatan alta filleri/savitäyttö 35cm.
Tilalle: suodatinkangas 16-32 seulottu sepeli.
Sepelin päälle 2 kerrosta limitettynä tervapaperia ja raudoitus/valu.
Valun päälle sokkelikaistat lattiavasat ja ekovilla n.35cm.
Gyproc vasojen päälle.
Aika näyttää.
Rakennusasiantuntijalta kysyin laatan alapuolisesta eristeestä ja meinasi että laatan päälle mun tapauksessa tulee niin paljon eristettä että on turha.
Tiedä sitten, tuli monelta taholta kyseltyä ja aika haluttomia ovat ottamaan kantaa.
Nyt ehkä laittaisin myös laatan alle styroksia...

[Nihan]

Ilman sarvia ja hampaita, hyvässä hengessä ihmettelen vaan, että kun kysymyksiä on noin paljon, ja ne on melko perustavaa laatua olevia, niin eikö pitäisi harkita ammattilaisen palkkaamista tekijäksi/kaveriksi/konsultiksi?

Mun mielestä taas noin perustavaa laatua olevassa rempassa on äärimmäisen vaarallista palkata ammattilaista ymmärtämättä itse ensin mitä vaihtoehtoja on. Tämä rakennusalalla niin yleinen muna-kana -ongelma siis.

[Kulmala]

Ilman sarvia ja hampaita, hyvässä hengessä ihmettelen vaan, että kun kysymyksiä on noin paljon, ja ne on melko perustavaa laatua olevia, niin eikö pitäisi harkita ammattilaisen palkkaamista tekijäksi/kaveriksi/konsultiksi?

Mun mielestä taas noin perustavaa laatua olevassa rempassa on äärimmäisen vaarallista palkata ammattilaista ymmärtämättä itse ensin mitä vaihtoehtoja on. Tämä rakennusalalla niin yleinen muna-kana -ongelma siis.

Oikein hyvä pointti, jota en tullut edes ajatelleeksi.

[Laippa]

mvaarimolta kysyisin, että missä kunnossa oli alajuoksut ulko-ja sisäseinillä kun purit lattiat? entäs lattiavasojen pystytuet laatasta?

[Ves_ku]

Olen aina ollut sitä mieltä, että lähes mitä tahansa voi tehdä itsekkin kunhan on ensin riittävästi malttia perehtyä asiaan. Aina jos opettelee jotain uutta niin mielestäni kaava on hankkia lähdemateriaalia josta opiskella. Internet on myöskin nykyään suhteellisen hyvä paikka hankkia tietoa kunhan lukemansa varmistaa useasta lähteestä ja ei aina usko suoraan sitä mitä mainosmiehet on sanonut. Kun itsellä alkaa olemaan käsitys homman suorittamisesta voi tietojaan täsmentää kysymällä eri foorumeilla.

Ensimmäistä kertaa kun tekee, niin ei pahitteksi olisi jos joku olis kaverina. Tekemällä näitä hommia oppii, tosilla vaan se opettelu alkaa hiukan myöhemmin. Itse olen vähintäänkin jaloissa pyörien ollut mukana kaikennäkösessä arviolta viis vuotiaasta, siinä aina väkisin jää kaikenmoisia konsteja mieleen.

Pistäs muuten tän hetkisestä tilanteesta hiukan valokuvia. Niiden perusteella vois olla mukavampi arvioida tilannetta.

[Juha_P]

Kulmala kirjoitti:
Ilman sarvia ja hampaita, hyvässä hengessä ihmettelen vaan, että kun kysymyksiä on noin paljon, ja ne on melko perustavaa laatua olevia, niin eikö pitäisi harkita ammattilaisen palkkaamista tekijäksi/kaveriksi/konsultiksi?


Mun mielestä taas noin perustavaa laatua olevassa rempassa on äärimmäisen vaarallista palkata ammattilaista ymmärtämättä itse ensin mitä vaihtoehtoja on. Tämä rakennusalalla niin yleinen muna-kana -ongelma siis.

Näitä mvaarimon ongelmia oli ketjuista päätellen käynyt ratkomassa jo pari-kolmekin rakennusmestaria, joiden ehdotukset sitten tyrmättiin täällä foorumilla. Ei ihme, että ahdistaa jos ei itsellä ole kokemuspohjaa eikä tietoa tehdä ratkaisuja.

Minä vaan taidan sympatiseerata aina liikaa yksin perustavaa laatua olevien ongelmien kanssa painivaa remontoijaa, jonka avunhuutoihin ei osata vastata.
Tulee aina tunne, että jotain tarvitsisi sanoa, vaikke mitään järkevää neuvoa osaisikaan antaa. (Taas niitä luonteenpiirrekysymyksiä )

Kuten Ves_ku tuossa sanoi niin työ tekijäänsä opettaa ja kun on oppinut naulaamaan vähän ennen kun on oppinut puhumaan (niin äiti väittää ) niin plakkariin on tarttunut monta konstia. Mutta onko ne oikeaoppisia onkin sitten toinen juttu.
Näin isossa ja monisyisessä projektissa, kun mvaarimolla on menossa, pystyy väärillä konsteilla vaan aihettamaan helkkarin kalliit ja työläät oppirahat maksettaviksi.

No niin, taas tuli pitkä teksti muttei ainoatakaan konkreettista neuvoa.

[TimoAB]

onpa mvaarimolla lista! mä kans palkkaisin tuohon _osaavan_ insinöörin.

Pari kommenttia, huomioi allekirjoitukseni:
- papu on ainakin jonkin verran kapillaarista ja sepelin pitää kai olla pestyä. muuten kosteus voi nousta.

- minä purkaisin ne loputkin laatat jos voisin (eihän ole kantava laatta, raudoitettu?), laittaisin pestyä sepeliä, salaojittavaa eristettä ja 100 mm raudoitetun laatan niin, että sen yläpinta on sokkelin yläpinnan kanssa tasan (kelluvana), päälle huopaa ja siitä ylöspäin puulla, lopullisen lattiamateriaalin alle vielä kosteussulun.

mutta mä oonkin täysi amatööri.

[KariFS]

Komppaan TimoAB:tä. Mutta amatööri minäkin. Ainakaan en laittaisi papua tai mitään muutakaan kiviaineista, mukaanlukien betoni, sokkelin yläpinnan tason yläpuolelle. Huopaa laittaisin vain koolinkien tai niiden kannatuskloppien alle, vaikea sanoa voiko villan laittaa suoraan betonia vasten vai tarvitaanko jotain "tuulettavaa" ainetta väliin. Tällöin höyrynsulku tulisi kuitenkin lattian pinnan alle.

Kivenlohkareet eivät haittaa sepelin lomassa, ne ovat jopa sepeliä vähemmän kapillaarisia

Riippuen sepelin pinnan korkeudesta ympäröivän maan pintaan nähden, pitää sitten miettiä mahdollisen salaojituksen välttämättömyyttä. Sepelilläkin on joku kapillaarikorkeus, ja se pitää ylittyä reilusti kun mitataan korkeus salaojitustasosta (tai maan pinnasta) sepelin yläpintaan.

Tietysti jos sokkeli on riittävän korkea, niin voisi tehdä rossipohjan? Tuuletus- ja miesluukkuja vaan sokkeliin riittävä määrä.

Olisi helpompi antaa näitä (amatöörimäisiä) ohjeita jos olisi piirros ja/tai valokuvia kohteesta.

Lykka till. Toivottavasti löydät luotettavan ammattilaisen auttamaan suunnittelussa.

[TimoAB]

ja niin, betonillehan lasketaan se viikko per sentti kuivumisaikaa. mut jos se betoni olisi sepelin plus salaojittavan lämmöneristeen päällä ja päälle tulisi huopa, ei sen kai ihan kuiva tarvitsisi olla, kuivuisi sitten alaspäin ajan kanssa. Mä kyl laitaisin huopaa koko alalle, ettei vahingossakaan hiipisi kosteus alhaalta villoihin. ja päälimmmäisen punnan alle kosteussulku, ettei taas sisäpuolen kostus vahingossa tiivisty siihrn huopaan. jos srn laatan alla olisi riittävästi lämmöneristeyyä suhteessa sen päälle tulevaan villaan voi päälimmäisrn kosteussulun jättää pois, kun kastepiste jää betonilaatan alapuolelle.

Tai jotain.

[jope]

Ikävää jos jo valmiiksi vaikeaa asiaa aletaan kiireellä vielä enemmän vaikeuttamaan. Jottei nyt menisi ihan negatiiviseksi niin yritetään jotakin. Oisko mahdollista saada valokuvia kohteesta, tietoja mitä on ollut mitä on poistettu ja mitä tarkoitus tehdä..
Noista kysymyksistä.
1. Suodatin kankaan tarkoitus on estää maalajien sekoittumista. Voi laittaa betoninkin alle.
2.Ei kannata pikabetonia ellei ole kiire ja paljon rahaa. Pohjalaatta vanhan mukaan n.100mm ja pinta 50mm.
3.Pohjalaatta ei kellu koska sen pitäisi olla osa kantavaa runko rakennetta.
4.Joo bitumeita ei nykyään käytetä tuohon vaan erilaisia 2-komp. epoksi ratkaisuja. Ardexia on yksi toimittaja. Muitakin maalivalmistajia löytyy ja todennäköisesti vastaavia tuotteita jotka ei vaan ole yhtä tehokkaasti tuotteistettu kuin tuo ep 2000 ja ardex yleensäkin. Solmasterilla ja nor-maaleilla ainakin löytyy epokseja....
Vanhoissa bitumieristeissä on jollakin tedennäköisyydellä kreosoottia ja ne pitäisi kaikki poistaa ja kuskata pois. Sinkopuhalluksella ja asbestipurkuna siis..
5. Normaali kuralla vähintään valusentti ja viikko. pikamassoilla muutamassa päivässä.
6.Pitäisi olla detalji kuva....
7.Kyseenalaista... Putkeen pitäisi laittaa joku puhallin ja jonkun monimutkaisen kaavan kanssa laskea putkille välit ja etäisyydet ja miettiä paljonko sen pitäisi ilmaa siirtää että toimisi siinä tarkoituksessa mitä se ehkä toimittaisi. Ja miksi sinne putkistoon pitäisi johtaa ulkoa tai kellarista kylmää ja kosteaa ilmaa kun sen pitäisi lämmintä ja kuivaa....?
8.Hyvin jos sinne saa välituuletustilan....
9.Ei jymmar kuvia....
10. kuvia.....

[juhanahm]

Mulla kanssa eristys laatanpäällä. Minun laattani oli toisaalta mallia kantava "reunavahvistettu", joten purku ei ollut vaihtoehto. Seuraavasta lisnkistä löytyy hyvää tietoa asiasta minkä pohjalle voisi asiaa rakentaa http://www.tut.fi/units/rak/rtek/tutkim ... tti120.pdf
Tuon kun lukee ja vielä sisäistää niin ollaan jo aika pitkällä.
Jos ja kun asiaa kysyy viideltä rakennesuunnittelijalta niin toinen sanoo juu, toinen jaa ja kolmas.....