Tyhjiöeriste lattiaan

[mauriniemi]

Onko joku kokeillut Vacuspeed tyhjöeristettä lattioissa. http://www.energianerokas.fi/ratkaisut? ... egory_id=2
Ajattelin siipirakennukseen, jossa on kylmemmät lattiat ja laatan alla vain 5cm tyroksia. Jos tuo kestää niin sillä saisi parin sentin kerroksella vanhan laatan päälle paremman lisäeristeen kuin 5cm lisää tyroksia. tasoite ja uusi pinta nostaisi ehkä 4cm kokonaisuudessaan.

[vesahy]

Mielenkiintoinen tuote mutta näköjään äärimmäisen arka käsittelyvirheille. Taitaa olla vihainen katsekin kielletty sitä asennettaessa.

[tarpola]

Erittäin mielenkiintoista. Omatoimirakentajalle varmaan sopii paremmin nuo valmislevyt jossa tyhjiöeriste on koteloitu PU- tai EPS-eristeen sisään. Ehkä kumminkin paremmin uudisrakentamiseen soveltuva tuote, toisaalta korjausrakentamisessa eristeen ohuus on mainio etu. Levyjähän ei kuitenkaan voi leikata, joten valmista runkoa täytettäessä reuna-alueilla tarvitaan PU-suikaleita tms; uudisrakentamisessa mitoitus on aina helpommin hallittavissa.

Vesihöyrynläpäisevyydestä en löytänyt tietoa. Mallirakenteissa suositeltiin ulkopuolista lisäeristystä todeten rakenteen kosteusteknisen toiminnan tarvitsevan erityistarkasteluja silloin kun vanhan rakenteen eristävyys on valmiiksi hyvä ja/tai lisäeristekerros on paksumpi. Eli näitä matalaenergiarakentamiselle ominaisia pulmia, kun lämpövirtaus ei auta kuivatuksessa juuri yhtään. Sisäpuolista taas ei suositella mikäli vanha rakenne altistuu viistosateelle, koska lisäeriste heikentää sen kuivumista. Tämähän on tuttu tilanne aina kun eriste on sisäpuolella, supereriste on vain kertaluokkaa vaarallisempi väline taitamattoman käsissä. Noista päätellen kyseessä ei kuitenkaan olisi höyrynsulkuun verrattava tiivis materiaali, koskapa sitä ensisijaisesti suositellaan ulkopuolelle. Vaikka puhe termospullosta toisenlaiseen tulkintaan antaisikin eväitä.

Mutta tutkimisen arvoinen tapaus ilman muuta. Lattiassa varsinkin vaikuttaa käyttökelpoiselta juuri ohuutensa ansiosta. Ei ole niitä koolauksia mitoitusta vaikeuttamasa ja tuo isommista ja pienemmistä levyistä koottava systeemi täydentävine reunasuikaleineen kuulostaa fiksusti mietityltä. Ja jos levyt vain siinä pysyvät ehjinä. Riittääkö tasoite vai pitäisikö olla kunnon pintalaatta, vai kenties lattiakipsilevyt kuormitusta jakamassa.

[tuuma]

Itse katsellut samasta syystä noita supereristeitä. Aspen aerogel, jota NASA:n avaruuspukuihin kaiketi alkujaan suunniteltu vaikuttaisi näille meidän taloille paremmalta. Hengittäviä... Ei tosin yhtä hyvät kertoimet mutta urtsia lähes puolet paremmat kumminkin.

http://www.aerogel.com/markets/building.html

Suomeksi tuommoinen sivu löytyi:

http://www.aerogel.fi/

Panukailan, vanhan talon remontoitsijan 10:een käskyyn tuokaan tuote ei kyllä istu

[mauriniemi]

Tyhjiöeristeet ovat niin tiiviitä ettei sen lisäksi tarvi tuulensuojaa eikä kosteuskaan mene läpi jos saumat on tiivistetty. Sen takia ajattelin lattia laatan päälle. Jos laittaa seiniin tai kattoon niin pitää sitten olla koneellinen ilmastointi kun talo ei hengitä.

[tarpola]

Vähän riippuu mitä hengittävyydellä tarkoitetaan. En usko että on tarkoituksenmukaista ajatella että sisäilman vaihtoa hoidettaisiin missään määrin rakenteiden läpi. Uutta ilmaa on tuotava sisään ja vietävä likaista pois joka tapauksessa, joko painovoimaisesti tai koneella tehostaen. Painovoimainen ilmanvaihto tekee sen ilman koneita, mutta sen hallittavuus ei ole yhtä hyvä kuin koneellisen eikä teho ole kaikissa olosuhteissa riittävä. Koneellinen saadaan tasapainotettua lähelle optimaalista ja myös lämmöntalteenotto poistoilmasta on toteutettavissa, mutta koneiden pyörittäminen syö sähköä. Koneellisen toimivuus edellyttää tiiviitä rakenteita, mutta painovoimaisessakaan tiiviydestä ei ole haittaa, jos ilmanvaihto on riittävän tehokas, mitä se ei aina ole.

Mikäli hengittävyys ymmärretään hygroskooppisten rakenteiden kykynä sitoa sisäilman kosteutta esimerkiksi öisin makuuhuoneissa ja luovuttaa sitä jälleen päivällä, kun huone on tyhjillään, auttaa se kompensoimaan heikkoa ilmanvaihtoa. Sama sisäilman laatu saavutetaan vähäisemmällä ilmanvaihdolla, mikä mahdollistaa painovoimaisen ilmanvaihdon käyttämisen suuremmin asukkaita myrkyttämättä. Jos teho ei riitäkään yön aikana, koko vuorokauden tunneille tasattuna se riittää kun rakenteissa on puskuria. Jos hengittävässä talossa on koneellinen ilmanvaihto, voisi sen periaatteessa säätää alemmalle teholle. Mutta kun määräykset vaativat sen puoli kertaa tunnissa niin se taitaa olla koneissakin minimiasetus.

Mutta entäpä tiivis ja hengittävä rakenne? Kosteuden vaihto sisäilman ja eristeen välillä tapahtunee kuitenkin pääosin pintakerroksessa. Minkälainen vaikutus olisi 12 mm huokoisella kuitulevyllä tiiviin rakenteen sisäpinnassa, seinässä, katossa tai molemmissa? Sitoo kosteutta varmaan enemmän kuin tiiviiksi maalattu kipsilevy tai lakattu paneli, varmaan vähemmän kuin puruseinä, mutta jonkinlaiselle harmaalle vyöhykkeelle varmaan asetutaan. Entä kaksinkertainen levy, 25 mm? Lämmöneristeenähän tuolla ei tehokkaiden tyhjiöeristeiden kanssa suurta merkitystä olisi, mutta enemmänkin sisäilman laadun kannalta. Riittäisikö silloinkin painovoimainen ilmanvaihto, jos kohta ei kuutiomäärillä mitaten niin pitoisuuksien kannalta tarkasteltuna?

Anteeksi, ajauduin tässä selvästi sivuun aiheesta, lattiasta kun oli kyse. Mutta mielenkintoisia näkymiä nuo supereristeet avaavat noin laajemmassakin mielessä, jos alkavat hinnaltaan olla kilpailukykyisiä.

[mauriniemi]

Mielenkiintoisia ajatuksia. Hinnaksi lasken 80€/m2 Vacuspeen laatoilla ja sen takia sopii paikkohin joissa joutuisi muilla ratkaisuilla tekemään laajempaa remonttia. Seiniin ja katon suoraan osaan voi joko ulos tai sisälle laittaa halvemmalla lisäeristettä. Yläkerran viisto-osiin ei mahdu paksua eristettä sisälle ja ulospäin joutuisi kattoa nostamaan. Vakuumilla 0,008 W/mK lambda-arvoilla 25mm paksu laattaa vastaa noin 12,5cm 0.036 W/mK styroxia (jos näitä voi suoraan laskea). Entisen 15cm päälle viisto-osaan ei taida kannattaa laittaa 24m2:lle 2000€ eristettä, ei asumismukavuus parane eikä energia kulut paljon laske. Mutta lattiaan laskin että menisi uudisrakennuksen puolella 15m2 kalliita laatoja (loput on leikattavaa pu eristettä) ja 1200€ tulisi hinnaksi. Ei sekään säästä itseään takaisin mutta miellyttävämpi on asua. Päärakennuksen puolella eristettä on lattiassa 30cm rossipohjassa ja tuntuu mukavan lämpimältä eikä lisää kannata laittaa.

[Rawson]

Anteeksi, ajauduin tässä selvästi sivuun aiheesta, lattiasta kun oli kyse. Mutta mielenkintoisia näkymiä nuo supereristeet avaavat noin laajemmassakin mielessä, jos alkavat hinnaltaan olla kilpailukykyisiä.

Näillä tyhjioeristeillä voisi ilmeisesti saada (ainakin laskennallisesti) rintamamiestalosta matalaenergiatalon?

[tarpola]

Anteeksi, ajauduin tässä selvästi sivuun aiheesta, lattiasta kun oli kyse. Mutta mielenkintoisia näkymiä nuo supereristeet avaavat noin laajemmassakin mielessä, jos alkavat hinnaltaan olla kilpailukykyisiä.

Näillä tyhjioeristeillä voisi ilmeisesti saada (ainakin laskennallisesti) rintamamiestalosta matalaenergiatalon?

Periaatteessa kyllä ja onnistuuhan se tavallisillakin eristeillä, mutta ei liene mielekästä. Valmistajan rakennetyypeillä päästään rintamamiestalolle tyypillisillä ulkoseinien ja yläpohjien paksuuksilla varsin vaivattomasti 2010 määräysten tasolle. Nykyisillä energian hinnoilla ei tuosta pudottaminen liene vielä kalliilla eristeillä taloudellisesti perusteltua, vaikka teknisesti onkin mahdollista. Mutta energian hinta on nousussa ja tyhjiöeristeetkin varmaan tulevaisuudessa halpenevat, joten jossain vaiheessa saattaa olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Ensiksi varmasti pääkaupunkiseudulla, jossa rakennusoikeus on käytettävä tarkkaan ja suojelukaavojen alueilla, joissa purkulupia ei kevein perustein saa eikä vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen ole vaihtoehto.

Itse ajattelin tutkia ainakin käyttöä ikkunoiden alla patterin takana. Jo toteutetussa päädyssä, jossa seinärakenne on Vintti-Iitaa tolppaväleissä ja Anselmi sisällä, on patterin takana Anselmin tilalla vaakalaudoitus ja kipsilevy (sana noin 40 mm paksuus), ajatuksena varmistaa pattereiden kiinnitys runkotolppien sijainnista välittämättä. Tässähän on patterin takana heikompi eristävyys, mutta tuossa voisi olla ensi kesänä toteutettavassa toisessa päädyssä tyhjiöeristeelle paikka.

Koko rakenteen laskennassa ero ei uretaanin ja tyhjiöeristerakenteen välillä yllättäen näytä toteutuvan, ainakaan valmistajien mukaan. 120 mm eristeellä rungon välissä lisättynä Anselmilla molemmat ilmoittavat u-arvoksi 0,16, mikä vastaa 2010 normin seinärakennetta. Omien laskujeni mukaan tyhjiöeristeellä tuon rakenteen u-arvon pitäisi olla 0,13. Laskutavassa lienee eroja ja onhan niin että tuossa ollaan jo hyvin alhaisella tasolla joka tapauksessa, ehkä siinä vaikuttaa jo tyhjiöeristelevyn reuna-alueet jossa on pelkkä eps. Puurunkokin alkaa olla kylmäsilta noissa rakenteissa.

Parhaimmillaan nuo ovat varmaankin juuri lattiassa, jossa hyvin ohut eriste riittää pitkälle, sekä esimerkiksi kattoikkunoiden yhteydessä, jossa vihdoin pystyisi toteuttamaan energiataloudellisesti vanhan ajan siroja rakenteita. Kattokottaraisissahan ei eristeen paksuus oikein kestä olla kymmentä senttiä enempää, muuten tulee turvotetun näköistä jälkeä.

[Matti Alander]

Tyhjiöeristeet ovat hyvinkin mielenkiintoisia tuotteita, jotka varmasti sopivat omaan paikkaansa. Rintamamiestalon muuttamisessa Passiivitaloksi tulee kustannusten lisäksi myös helposti kosteusteknillisiä ongelmia. Lisäksi Passiivitaloissa on jo nyt todettu monenmoista pientä erillaista toimintaongelmaa, eri ratkaisuja valittaessa.
Paksu seinä ei sinänsä ole ongelma, koska yli 25 cm seinäpaksuuksia ei oteta huomioon rakennusoikeudessa.
Ulommaisten kerrosten viilenemistä on pidetty ongelmana hyvin eristetyissä taloissa ja näitä on todettu ainakin kattorakenteissa ja rossipohjissa.
Yksi tänä talvena todettu Passiivitalon ongelma on ikkunoiden alaosan kondenssi. Tätä ongelmaa muodostuu, kun ikkuna on viileämpi, kuin seinä ja lämmitystä ei ole kuin lattiassa ja hyvin eristetyssä talossa sekin kytketryy termostaattiohjattuna hyvin harvoin päälle. Kivilattiat on todettu hyvin eristetyissä taloissa myös viileiksi, sekä epämiellyttäväksi ja siksi kunnon parkettilattia olisikin eduksi.
Tyhjiöeristeiden käytössä varsinkin perustuksissa ovat vastassa varmaankin samantyyppiset ongelmat korjausrakentamisessa, kuin muovikalvolla ja muilla höyrytiiveillä eristeillä. Perusongelman kapillaarisen kosteudennousun ottaminen haltuun, ei oikein niillä onnistu, saattavat jopa lisätä huokoisalipainetta ja kapillaari ongelmaa.
Lattiarakenteessa tulisi ainakin harkita ilmaraon jättämistä betonilaatan ja eristyskerroksen väliin, josta betonillaatan kosteus voisi siirtyä huonetilaan pois tuuletettavaksi. Tämä tietysti laskee jonkin verran eristyskykyä, mutta olisi huomattavasti turvallisempaa. Saattaa myös olla että tyhjiöeristeenkään eristyskyky ei ole riittävä ja talo vuosien varrella sitoo lämpöä alleen, jolloin kosteutta voi alkaa vesihöyrynä siirtymään kohti huonetilaa, törmäten vesihöyrytiiviiseen eristeeseen. Tätä ongelmaa on todettu vanhoissa ohuehkoissa styrox eristyksissä, joiden päälle on levitetty muovikalvo ja eristekerros on alkanut hiljalleen vettyä.
Rintamamiestaloissa myös pääsääntöisesti putket betonilaatan alla ovat jo vaihtokunnossa, eikä niitä ole järkevää jättää kalliin lattialämmityksen ja uuden eristyskerroksen alle, joten lattiaa joudutaan kuitenkin rikkomaan. Kapillaarikatkot puuttuvat jne... joten ehkä kuitenkin kannattaa miettiä vielä pari kertaa, ennen kuin rintamamiestalosta alkaa toteuttamaan matalaenergia- tai passiivitaloa.
Taitaa kuitenkin maalämpöjärjestelmällä saada parhaan lopputuloksen energian kulutuksen inhimillistämisessä, koska sillä voidaan lisäksi vielä tuottaa lämmintä käyttövettä.
Tästä aiheesta on kuitenkin hyvä vaihtaa mielipiteitä, koska tuotteet ovat uusia ja käyttökokemukset enemmänkin avaruusteknologian puolella.

[tarpola]

Paksu seinä ei sinänsä ole ongelma, koska yli 25 cm seinäpaksuuksia ei oteta huomioon rakennusoikeudessa.

Totta on, huomasin nyt kun tarkistin uudelleen pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnan tulkintoja. Olin lukenut uuden linjauksen huolimattomasti ja tuo 250 mm ylityksen salliminen rakennusoikeuden lisäksi on edelleen voimassa. Linjauksessa kyse oli tarkemmin lukien siitä, katsotaanko tämä vähäiseksi poikkeamaksi (josta ainakin Espoo on ennen veloittanut korotettua rakennusvalvontamaksua) vai ei.