Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Näinpä.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta kuinka helposti ja millaisella halulla valmistaja lähtee pannua vaihtamaan, varsinkaan jos ei siinä mitään eroa tapahdu toimintaan sen jälkeenkään.
Hieman vaikea homma kyllä, paitsi siinä vaiheessa kun ottaa nuo pois ja toinen merkki tilalle niin ei ole mitään ongelmaa.
Mutta tuohon tehottomuustilaanhan ei tuo systeemi ainakaan tule jäämään, se nyt on varma.
Jotenkin tuo on vaan niin mysteerio koko homma että hohhoi.
Ei vaan voi ainakaan maalaisjärjellä käsittää, tai sen voin edelleen käsittää ettei konvektiotilassa siinä välissä olevassa tilassa ole vettä vaikka kuuluisi, muuten en käsitä sitä huonoa tehontuotantoakaan, mutta taasen tehtaan kaveri väitti kivenkovaan että siellä menee vesi ja on hitsattu tosiaan jostain näkymättömästä paikasta umpeen.[/quote]
Muutama seikka täs seuratessa on tullu mieleen, varsinki kun ite korventelen samalla pannulla jo toista vuotta, varaaja on 2 mottia vuodelta -84, mallia petäjäveen metalli. Ei antanu aiheta vaihtaa, kuhan vaan vaihto laippojen tiivisteet, ja laitto sähkövastukset uudestaan paikalleen. Talo 100 neliöö, ja pesällisellä pääsee hyvinki aina iltasella, ylä/ala lämmöt sillon 90 astetta. On vain kaksi lämpömittaria, yläällä ja alaalla. 78 asteinen thermovari ala putkessa, lataus pumppu grundforssin ups 25-60, kattilan päällä olevassa reijässä sitä ohjaa danforssin termari. Talon kiertoa ohjaa ouman eh-800. Savupiippu 168 hst putki, 3,8 metriä vaan pitkä, vetää luukku levällään niin et puut kolisee.
Mutta sun muutamaan seikkaan, johon olen kiinnittäny huomiota.
Paisunta olisi hyvä muuttaa alas, eli ala liittymään varaajaa.(kalvo kestää pidempään, ei joudu niih kuumalle alttiiksi) Ja ylä liittymän otat varaajasta käyttöön, siihen putki ja vettiili, sillä voit tarkistaa on vettä tapeeksi ja laskea ilmat pois. Ja ilman poistoon hyvä olla kattilan ylä putkessa yks kello, ne aina venttiilin kera. Toinen sinne patteri kiertoon, täs tapauksessa pitäs miettiä et minne, ku sais lisä tietoo. Paisari tyhjäksi vedestä, painetta pitää sillon kalvon puolella olla joku 0,3-0,4, ja kylmänä koko järjestelmän paineeksi(kattilan ja varaajan yhteistä painetta, mikä tehään täyttö venttiilin kautta) laitat 0,4-0,5. Tuota voit laskea vauhdissa tarpeen vaatiessa, jos rupee kuumana lähestyy 1,5 bar, missä rupee varoki jo tihuttaa:) Nuo lukemat itsellä käytössä, vaikka onki yks kerros talonen, kylmänä toimisi järjestelmä paineena vaikka 0.1 baria. Siis yhessä tasossa. Ja paisunta säiliön koko 150-200 litraa. Jos kahessa kerrokses, ehkä laittasin 250.
Toinen seikka, on että paluu talolta kanssa varaajan ala liittymään, nyt se sotkee jäähtyneellä vedellä varaajan kerrustumista, mikä tapahtuu yläkautta. Täs hiukan häiritsee se et olet lämmittäny talon sulut kiinni, loppu tuloksen ollessa sama...mutta alas kuiteski, lämpö menee alaalta ylös, talo tarvii kuumaa kiertoon, ja sen se ottaa yläältä sekoittamalla paluuvettä mitä ouman ohjaa...Tästä ois ois hyvä saada lisää kuvia miten on putkari laittanu putket...
Kolmas, Pitkä ruuvi kattilan alaluukkuun, se ketju hässäkkä piirongin laatikkoon.
Neljäs, savukaasu termarin korvaat kattilan vedestä ohjatulla termarilla, mikä käynnistää latauspaketin.
Viides, kattilan hätäjäähdytyksen voit antaa olla paikallaan, tai laittaa venttiilit siihet et vaan manuualisesti se saa vettä tarpeen vaatiessa, vetoluukulla pitäisi onnistua lämmön säätö. Oma kattila pysyy hyvin 80 asteen tienoilla koko lämmityksen ajan.
Kattilaan, yläällä reikä, mihin "pitäisi" laittaa paisunta, on hyvä paikka 3/4 tuuman varolle, kun kaksi varoa nyky systeemissä pitää olla. Toinen hyvä olla varaajassa, sillon voi kattilan venat olla kiinni, jos tarvii sähköllä korventaa.
Tuossa nyt alkuun purtavaa...
Hiukan viel lisseeki...tuo latauspaketti, siinä on kuristavia osia, ei varmaankaan ole paras mahollinen systeemi. Yleensä mitä olen kattiloita nähny, niin "vanhan ajan systeemillä" ne on tehty. Eli erillinen pumppu, termari kattilas, ja kattila/varaaja veden sekoitus termostaatti. Kuten omaki on. Monasti nähny liian pienen latauspumpun, kuten kollegalla on ups 25-40. Sillä onki muutaman kerran roplattanukki. Thermovarin termostaatin kytkennässä laittamalla sen alaalle, on muutama hyötyki, ei tuu hullun kiertoa, ja jos menee kuumaksi, sillon voi sulkea väliputken venttilin tai vaan kuristaa sitä, niin syntyy vapaakierto kattilan/varaajan ylä ja alaputkien välille. Sillon ei sekotu kattilan kuumaa vettä kattilan sisään tulo puolelle, aika tehokas tapa jäähdyttää. Mutta, veden lämpö pitää olla alaalla isompi ku termarin asteluku. Varaajan ala lähtö ei kuiteskaan ole koskaan aivan alareunnassa, joten siellä on vielä viileää vettä.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta kuinka helposti ja millaisella halulla valmistaja lähtee pannua vaihtamaan, varsinkaan jos ei siinä mitään eroa tapahdu toimintaan sen jälkeenkään.
Hieman vaikea homma kyllä, paitsi siinä vaiheessa kun ottaa nuo pois ja toinen merkki tilalle niin ei ole mitään ongelmaa.
Mutta tuohon tehottomuustilaanhan ei tuo systeemi ainakaan tule jäämään, se nyt on varma.
Jotenkin tuo on vaan niin mysteerio koko homma että hohhoi.
Ei vaan voi ainakaan maalaisjärjellä käsittää, tai sen voin edelleen käsittää ettei konvektiotilassa siinä välissä olevassa tilassa ole vettä vaikka kuuluisi, muuten en käsitä sitä huonoa tehontuotantoakaan, mutta taasen tehtaan kaveri väitti kivenkovaan että siellä menee vesi ja on hitsattu tosiaan jostain näkymättömästä paikasta umpeen.[/quote]
Muutama seikka täs seuratessa on tullu mieleen, varsinki kun ite korventelen samalla pannulla jo toista vuotta, varaaja on 2 mottia vuodelta -84, mallia petäjäveen metalli. Ei antanu aiheta vaihtaa, kuhan vaan vaihto laippojen tiivisteet, ja laitto sähkövastukset uudestaan paikalleen. Talo 100 neliöö, ja pesällisellä pääsee hyvinki aina iltasella, ylä/ala lämmöt sillon 90 astetta. On vain kaksi lämpömittaria, yläällä ja alaalla. 78 asteinen thermovari ala putkessa, lataus pumppu grundforssin ups 25-60, kattilan päällä olevassa reijässä sitä ohjaa danforssin termari. Talon kiertoa ohjaa ouman eh-800. Savupiippu 168 hst putki, 3,8 metriä vaan pitkä, vetää luukku levällään niin et puut kolisee.
Mutta sun muutamaan seikkaan, johon olen kiinnittäny huomiota.
Paisunta olisi hyvä muuttaa alas, eli ala liittymään varaajaa.(kalvo kestää pidempään, ei joudu niih kuumalle alttiiksi) Ja ylä liittymän otat varaajasta käyttöön, siihen putki ja vettiili, sillä voit tarkistaa on vettä tapeeksi ja laskea ilmat pois. Ja ilman poistoon hyvä olla kattilan ylä putkessa yks kello, ne aina venttiilin kera. Toinen sinne patteri kiertoon, täs tapauksessa pitäs miettiä et minne, ku sais lisä tietoo. Paisari tyhjäksi vedestä, painetta pitää sillon kalvon puolella olla joku 0,3-0,4, ja kylmänä koko järjestelmän paineeksi(kattilan ja varaajan yhteistä painetta, mikä tehään täyttö venttiilin kautta) laitat 0,4-0,5. Tuota voit laskea vauhdissa tarpeen vaatiessa, jos rupee kuumana lähestyy 1,5 bar, missä rupee varoki jo tihuttaa:) Nuo lukemat itsellä käytössä, vaikka onki yks kerros talonen, kylmänä toimisi järjestelmä paineena vaikka 0.1 baria. Siis yhessä tasossa. Ja paisunta säiliön koko 150-200 litraa. Jos kahessa kerrokses, ehkä laittasin 250.
Toinen seikka, on että paluu talolta kanssa varaajan ala liittymään, nyt se sotkee jäähtyneellä vedellä varaajan kerrustumista, mikä tapahtuu yläkautta. Täs hiukan häiritsee se et olet lämmittäny talon sulut kiinni, loppu tuloksen ollessa sama...mutta alas kuiteski, lämpö menee alaalta ylös, talo tarvii kuumaa kiertoon, ja sen se ottaa yläältä sekoittamalla paluuvettä mitä ouman ohjaa...Tästä ois ois hyvä saada lisää kuvia miten on putkari laittanu putket...
Kolmas, Pitkä ruuvi kattilan alaluukkuun, se ketju hässäkkä piirongin laatikkoon.
Neljäs, savukaasu termarin korvaat kattilan vedestä ohjatulla termarilla, mikä käynnistää latauspaketin.
Viides, kattilan hätäjäähdytyksen voit antaa olla paikallaan, tai laittaa venttiilit siihet et vaan manuualisesti se saa vettä tarpeen vaatiessa, vetoluukulla pitäisi onnistua lämmön säätö. Oma kattila pysyy hyvin 80 asteen tienoilla koko lämmityksen ajan.
Kattilaan, yläällä reikä, mihin "pitäisi" laittaa paisunta, on hyvä paikka 3/4 tuuman varolle, kun kaksi varoa nyky systeemissä pitää olla. Toinen hyvä olla varaajassa, sillon voi kattilan venat olla kiinni, jos tarvii sähköllä korventaa.
Tuossa nyt alkuun purtavaa...
Hiukan viel lisseeki...tuo latauspaketti, siinä on kuristavia osia, ei varmaankaan ole paras mahollinen systeemi. Yleensä mitä olen kattiloita nähny, niin "vanhan ajan systeemillä" ne on tehty. Eli erillinen pumppu, termari kattilas, ja kattila/varaaja veden sekoitus termostaatti. Kuten omaki on. Monasti nähny liian pienen latauspumpun, kuten kollegalla on ups 25-40. Sillä onki muutaman kerran roplattanukki. Thermovarin termostaatin kytkennässä laittamalla sen alaalle, on muutama hyötyki, ei tuu hullun kiertoa, ja jos menee kuumaksi, sillon voi sulkea väliputken venttilin tai vaan kuristaa sitä, niin syntyy vapaakierto kattilan/varaajan ylä ja alaputkien välille. Sillon ei sekotu kattilan kuumaa vettä kattilan sisään tulo puolelle, aika tehokas tapa jäähdyttää. Mutta, veden lämpö pitää olla alaalla isompi ku termarin asteluku. Varaajan ala lähtö ei kuiteskaan ole koskaan aivan alareunnassa, joten siellä on vielä viileää vettä.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
No niin...tämä käy siihen tarkoitukseen, tässä linkki: http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Toinen vaihto ehto löytyy oraksen sivuilta mikä käy varaajan lataukseen. Tossa ylemmässä kannatan sitä alas laittoa, mutta lue ohjeet, kumman kätinen systeemi sulla on, tarviiko termaria kääntää murikan sisällä...samantapainen termostaatti löytyy siitä nykyisestä sun latauspaketista, onko siinä termostaatti ollutkaan oikein päin? Voihan tehtaalta lähtee maanantai päivän kappaleitaki:)
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Juu. Noihin olen kyllä tutustunut,mutta ajattelin testimielessä sitä teräsvarin hyödyntämistä, onnistuuko? Ei viitsisi taas erikseen ostaa tuota venttiiliä jos ei latauspaketissa sitten olekkaan mitään vikaa.Kattilaa kirjoitti:No niin...tämä käy siihen tarkoitukseen, tässä linkki: http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Toinen vaihto ehto löytyy oraksen sivuilta mikä käy varaajan lataukseen. Tossa ylemmässä kannatan sitä alas laittoa, mutta lue ohjeet, kumman kätinen systeemi sulla on, tarviiko termaria kääntää murikan sisällä...samantapainen termostaatti löytyy siitä nykyisestä sun latauspaketista, onko siinä termostaatti ollutkaan oikein päin? Voihan tehtaalta lähtee maanantai päivän kappaleitaki:)
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..![]()
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Tämä on juuri se mitä haet, dn 32 koolla eli tuuma ja varttinen on sopiva, ja käy messinki runkonen. http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Juu. Noihin olen kyllä tutustunut,mutta ajattelin testimielessä sitä teräsvarin hyödyntämistä, onnistuuko? Ei viitsisi taas erikseen ostaa tuota venttiiliä jos ei latauspaketissa sitten olekkaan mitään vikaa.Kattilaa kirjoitti:No niin...tämä käy siihen tarkoitukseen, tässä linkki: http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Toinen vaihto ehto löytyy oraksen sivuilta mikä käy varaajan lataukseen. Tossa ylemmässä kannatan sitä alas laittoa, mutta lue ohjeet, kumman kätinen systeemi sulla on, tarviiko termaria kääntää murikan sisällä...samantapainen termostaatti löytyy siitä nykyisestä sun latauspaketista, onko siinä termostaatti ollutkaan oikein päin? Voihan tehtaalta lähtee maanantai päivän kappaleitaki:)
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..![]()
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
Kyseessä siis sama mutikka mitä tarkoitat, teräs-var ilmeisesti jäspin oma nimitys sille. Tais niitä olla myös valurauta runkoisena, aineski isompia malleja.
Eli: Termovar 32 72°C
Lvi- koodi: 4367154
Tuo käy, mikäli sulla dn 32 putket.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
--------------------
Niin se on ihmeellistä tämä lämmitys . Olen 33 v lämmittänyt puilla 3000 l varaajaa , kaksi eri kattilaa .
ensin alapalo ja pari vuotta sitten käänteispalo . Kun laitoin ko. latauspaketin saan ensikertaa varaajan
pohjalämmön 80 asteeseen ilman että kattila yrittää kiehua . Joku muukin kyllä ihmetteli kun ei mielestään
toiminut oiken mittarinäytöt . Vaihdoin ennen asennusta 80 asteen termarin . Kattilatermostaatti käynnistää
latauspumpun 60 asteessa .
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
--------------------
Niin se on ihmeellistä tämä lämmitys . Olen 33 v lämmittänyt puilla 3000 l varaajaa , kaksi eri kattilaa .
ensin alapalo ja pari vuotta sitten käänteispalo . Kun laitoin ko. latauspaketin saan ensikertaa varaajan
pohjalämmön 80 asteeseen ilman että kattila yrittää kiehua . Joku muukin kyllä ihmetteli kun ei mielestään
toiminut oiken mittarinäytöt . Vaihdoin ennen asennusta 80 asteen termarin . Kattilatermostaatti käynnistää
latauspumpun 60 asteessa .
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Oma teräsvar on valurauta runkoinen. 4kpl lähtöjä ja tuuman putkilla, sitä siis haen takaa että käykö. Mutta ilmeisesti saisi viriteltyä? En tiedä näkisikö osviittaa jos antaisi pelkän pumpun pyöriä koko ajan, vai pysyykö kattila koko ajan siinä tapauksessa kylmänä?Kattilaa kirjoitti:Tämä on juuri se mitä haet, dn 32 koolla eli tuuma ja varttinen on sopiva, ja käy messinki runkonen. http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Juu. Noihin olen kyllä tutustunut,mutta ajattelin testimielessä sitä teräsvarin hyödyntämistä, onnistuuko? Ei viitsisi taas erikseen ostaa tuota venttiiliä jos ei latauspaketissa sitten olekkaan mitään vikaa.Kattilaa kirjoitti:No niin...tämä käy siihen tarkoitukseen, tässä linkki: http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Toinen vaihto ehto löytyy oraksen sivuilta mikä käy varaajan lataukseen. Tossa ylemmässä kannatan sitä alas laittoa, mutta lue ohjeet, kumman kätinen systeemi sulla on, tarviiko termaria kääntää murikan sisällä...samantapainen termostaatti löytyy siitä nykyisestä sun latauspaketista, onko siinä termostaatti ollutkaan oikein päin? Voihan tehtaalta lähtee maanantai päivän kappaleitaki:)
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..![]()
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
Kyseessä siis sama mutikka mitä tarkoitat, teräs-var ilmeisesti jäspin oma nimitys sille. Tais niitä olla myös valurauta runkoisena, aineski isompia malleja.
Eli: Termovar 32 72°C
Lvi- koodi: 4367154
Tuo käy, mikäli sulla dn 32 putket.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
No en rupeis tuota virittelee, kyseessä on varmaanki sekoitus venttiili...onko siinä käsin käännettävä nuppi? Haet vaan lvi liikkeestä oikean osan, ja laitat paikalleen. Pelkällä pumpulla kattila pysyy kylmänä ja kondensoi. Tuo oikea lataus venttiili maksaa noin satkun, ei pitäs maailmaa kaataa. Ja laitat sen niiku ohjeessa on kohdassa 2 (thermovar asennettu paluuvesiputkeen) mainittu. Tietenki kattila vedestä pumpulle sit ohjaus, niin aikasemmin mainitsin...rupee tupa lämpiäänhan_mies kirjoitti:Oma teräsvar on valurauta runkoinen. 4kpl lähtöjä ja tuuman putkilla, sitä siis haen takaa että käykö. Mutta ilmeisesti saisi viriteltyä? En tiedä näkisikö osviittaa jos antaisi pelkän pumpun pyöriä koko ajan, vai pysyykö kattila koko ajan siinä tapauksessa kylmänä?Kattilaa kirjoitti:Tämä on juuri se mitä haet, dn 32 koolla eli tuuma ja varttinen on sopiva, ja käy messinki runkonen. http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Juu. Noihin olen kyllä tutustunut,mutta ajattelin testimielessä sitä teräsvarin hyödyntämistä, onnistuuko? Ei viitsisi taas erikseen ostaa tuota venttiiliä jos ei latauspaketissa sitten olekkaan mitään vikaa.Kattilaa kirjoitti:No niin...tämä käy siihen tarkoitukseen, tässä linkki: http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... eet_fi.pdfhan_mies kirjoitti:Onhan siinä vinkkiä jos jonkinmoista. Mutta tuo latauspumppu hieman alusta asti askarruttanut kun vähän tuppaa olemaan liikaa liikkuvia osia
Eilen otin sen pois ja laitoin alaputkeen höökin vanhan pumpun, ilman ohikiertoputkea. Latasi pannun veden varaajaan aina kun oli kattilassa yli 60c. Pumppu kävi yhteensä 3min pätkissä 24min ja keskellä nousi siinä ajassa 40c lämpö. Mitä ei termovarilla tee.
Kysymys kuuluu onko kenelläkään tietoa saisiko tuota teräsvar latauspakettia, mikä on jäspin oma ja joka tuli ensin huolimattomasti hommattua. Niin siihen alaputkeen ennen pumppua, mielestäni tuo teräsvar on suunniteltu yläputkeen, mutta onko väliä?
Toinen vaihto ehto löytyy oraksen sivuilta mikä käy varaajan lataukseen. Tossa ylemmässä kannatan sitä alas laittoa, mutta lue ohjeet, kumman kätinen systeemi sulla on, tarviiko termaria kääntää murikan sisällä...samantapainen termostaatti löytyy siitä nykyisestä sun latauspaketista, onko siinä termostaatti ollutkaan oikein päin? Voihan tehtaalta lähtee maanantai päivän kappaleitaki:)
Ja tässä vielä ohjeet latauspaketille, mikä sulla on ollu käytössä. En kyllä laittas itelle tuommosta kuuna päivänä..![]()
http://vexve.studio.crasman.fi/file/dl/ ... FI_LOW.pdf
Kyseessä siis sama mutikka mitä tarkoitat, teräs-var ilmeisesti jäspin oma nimitys sille. Tais niitä olla myös valurauta runkoisena, aineski isompia malleja.
Eli: Termovar 32 72°C
Lvi- koodi: 4367154
Tuo käy, mikäli sulla dn 32 putket.
Ohos...ompas hinnat taasen pompannu:http://www.taloon.com/latausventtiili-t ... ermRelated
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Alkaa hieman tuntua että olisi tuossa latauspaketissa se ongelma, eilen tuli koitettua sillä höökin pumpulla raakana ja kyllähän se paljon paremmin lämpesi.
Hyvällä tuurilla voisi saada vastaavan latauspaketin käyttöön niin voisi suoraan verrata.
Hyvällä tuurilla voisi saada vastaavan latauspaketin käyttöön niin voisi suoraan verrata.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Hyvä jos alkaa selkiintyä . Tämä tuuman putkikoko saattaa haitata , mutta onhan niitäkin rakenneltu .
Toinen haitta ilmeisesti putkiston suunnittelu . Näkee näillä palstoilla apua hakeneilla melkoisia
putkihässäköitä kattilan ympärillä . Pari vuotta sitten kattilaa uusiessa kaikissa ohjeissa korostettiin
mahdollisimman suoraa putkitusta tuumaneljänneksen putkilla . Laitampa pari kuvaa tästä yksinkertaisuudesta .
Kupariputket ovat kiehunnan estoon . Lämmityksen lopetan yleensä kun latauspaketin kaikki 3 mittaria
näyttää 80 astetta .
http://aijaa.com/z0D33v
http://aijaa.com/JCUR0o
http://aijaa.com/3qC6em
Toinen haitta ilmeisesti putkiston suunnittelu . Näkee näillä palstoilla apua hakeneilla melkoisia
putkihässäköitä kattilan ympärillä . Pari vuotta sitten kattilaa uusiessa kaikissa ohjeissa korostettiin
mahdollisimman suoraa putkitusta tuumaneljänneksen putkilla . Laitampa pari kuvaa tästä yksinkertaisuudesta .
Kupariputket ovat kiehunnan estoon . Lämmityksen lopetan yleensä kun latauspaketin kaikki 3 mittaria
näyttää 80 astetta .
http://aijaa.com/z0D33v
http://aijaa.com/JCUR0o
http://aijaa.com/3qC6em
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Termovarin tapauksessa pitää huomata, että ne laitteen mukana tulevat venttiilit supistavat itsessään melkoisesti putken halkaisijaa.
http://www.rintamamiestalo.fi/download/file.php?id=1622
http://www.rintamamiestalo.fi/download/file.php?id=1622
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Kyllähän siinä paketissa kuristajia on . Kai ne olis laittanut puolentuuman lähdöt jos putkikoolla ei
olis merkitystä . Ilmaongelmien takia ohjeissa kuitenkin vaadittiin isompia putkia .
olis merkitystä . Ilmaongelmien takia ohjeissa kuitenkin vaadittiin isompia putkia .
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Itse otin toisen takaiskun ennen sitä pumppua pois, minkä putkarit oli laittaneet, ihan vain testauksen vuoksi.
Kyllä tuolla toisella pumpulla lataa huomattavasti paremmin tuo systeemi, mutta sitä en edelleen esim ymmärrä miksei varaajan ylin mittari nouse juurikaan päälle 68c, voisiko olla ettei nuo 4cm mittaritapit anna niin tarkkaa lukemaa? en sitten tiedä kuinka syvälle itse tasku menee siellä varaajassa kun en ole niitä nähnyt ennen paikallaan oloa.
Kyllä tuolla toisella pumpulla lataa huomattavasti paremmin tuo systeemi, mutta sitä en edelleen esim ymmärrä miksei varaajan ylin mittari nouse juurikaan päälle 68c, voisiko olla ettei nuo 4cm mittaritapit anna niin tarkkaa lukemaa? en sitten tiedä kuinka syvälle itse tasku menee siellä varaajassa kun en ole niitä nähnyt ennen paikallaan oloa.
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Niinpä...noilla kuristuksilla vapaakierron voisi jättää käyttöohjeessa mainitsematta.
ei oo rintamamiestalo eikä mikään jos tulilankaa ja nalleja ei rempassa löydy
Re: Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?
Nykäsee mittarin pois ja mittaa taskun?han_mies kirjoitti:Itse otin toisen takaiskun ennen sitä pumppua pois, minkä putkarit oli laittaneet, ihan vain testauksen vuoksi.
Kyllä tuolla toisella pumpulla lataa huomattavasti paremmin tuo systeemi, mutta sitä en edelleen esim ymmärrä miksei varaajan ylin mittari nouse juurikaan päälle 68c, voisiko olla ettei nuo 4cm mittaritapit anna niin tarkkaa lukemaa? en sitten tiedä kuinka syvälle itse tasku menee siellä varaajassa kun en ole niitä nähnyt ennen paikallaan oloa.
Jos se mittarin anturi jää lähes varaajan ulkopuolelle voi sitä virhettä olla kohtuupaljon,itsellä ainakin ne lyhyen anturin mittarit oli käyttökelvottomia varaajan lämpöjä mittaillessa vaikka yritti taskun ja mittarin eristää.

