Maalämpö

[Aaltju]

60 astetta on tietysti liikaa, mutta pääseehän siitä usein 10-15 astetta alaspäin vaihtamalla kiertovesipumppua tehokkaampaan ja pari alamittaisinta patteria suuremmaksi.

Ei ole ihan noin yksinkertaista mikäli mitoitukset on alkujaan edes jokseenkin kohdallaan. Lämpöpumppumyyntitykit tarjoavat tätä ratkaisua ehkäpä luottaen tuuriin, ehkäpä luottaen asiakkaan tietämättömyyteen ja siihen että asiakas on tyytyväinen kunhan pirtti lämpiää ja kulutus on silminnähden aiempaa pienempi, voi myös olla että myyntitykin omat termodynamiikan taidot eivät ole aivan tilanteen tasalla ja asioiden kuvitellaan olevan kuten päämiehen myyntitykki on ne selittänyt vodkan huuruisella Tallinnan risteilyllä puolenkymmentä vuotta sitten.

Mikäli max menoveden lämpötilaa pudotetaan 15degC, elikkäs 25%, pitää kiertovesipumpun virtausta nostaa 25%, jotta lämpövirta pysyisi samana. Pattereissa taas lämmön johtuminen huoneilmaan on patterin sisällä olevan veden lämpötilan ja huoneen lämpötilan välisen eron ja pinta-alan funktio. Alkuperäisessä tilanteessa tämä lämpötilaero on (olettaen huonelämpötilan 20degC ja mitoituslämpötilaero=20degC) tuloliitynnässä 40 ja lähtöliitynnässä 20degC. Pudotetulla lämpötilalla taas ero on 25degC ja 5degC. Jos tehdään yksinkertaistus että lämpö siirtyy vain konvektiolla ja että kiertoveden lämpötilan lasku patterissa tapahtuu lineaarisesti matkan funktiona päästään siihen että pattereiden pinta-ala pitää tuplata jotta huoneilmaan saadaan siirtymään sama lämpövirta kuin alkuperäisessä tapauksessa. Toki täytyy sanoa että esim vanhoissa vapaalle kierrolle suunnitelluissa alkujaan koksikattilalla lämmitetyissä järjestelmissä on todella välijiä mitoituksia, joissa päästään pattereissakin siihen että meno vesi kovimpiin pakkasiinkin asti olla alle 40...50degC ja näissähän taas maalämpö sitten toimiikin paremmin. Useimmissa tapauksissa tilanne on kuitenkin niin ikävä että ilman termodynamiikan kirjojen uudelleen kirjoittamista ei päästä siihen että vanhalla patteriverkolla pienin muutoksin voitaisiin käyttää maalämpöä hyvällä hyötysuhteella ainoana lämmönlähteenä.

Järkevyyden toki voi kukin määritellä itse, mutta jos itselläni olisi rahaa niin että vaikka hevosille syöttäisi niin lämmittäisin suoralla sähköllä pätkääkään murehtimatta sähkölaskuja, käyttäisin vähät ylijäämät johonkin mukavaan ja jättäisin lämmityksen kanssa pelleilyt perseaukisille

[Jaki78]

Maalämpö täälläkin -57 rakennetussa torpassa. Lämmitettäviä kerroksia 3 eli 120 neliötä n. 20-21 lämpötilassa ja kellari 60 neliötä n. 15 astetta. Aiempi järjestelmä 70-luvun lopun öljykattila ja 80-luvun poltin. Tämä tosin hävitettiin hyvin pian muuton jälkeen eli kokemuksia öljyn kulutuksesta talviaikaan ole. Ennen öljylämmitystä talossa ollut jonkinmoinen puukattila vesikierrolla eli putket melkoisen paksut kellarikerroksessa. Lämmönjako toimii pattereilla, joista alkuperäiset edelleen yläkerrassa sekä kellarissa. Keskikerroksen patterit uusittu hieman modernimman malliston mukaiseksi.

Maalämpö tosiaan asennettiin 2012 heinäkuussa ja sähköä tuo ryökäle on vienyt tänä aikana n. 5400 kWh:a. Energiantuotto vastaavasti ollut n. 17 900 kWh:a eli tästä kun COP:in laskee niin päästään lukemaan 3,3. Parhaillaan COP pyörinyt loka-marraskuussa hieman alle 4:ssä. Ihan myyntipuheiden mukainen siis.

Mitoitus tehtiin täysteholla eli kone on IVT EQ C8 ja kalliossa 190 metrin reikä. Sähkövastukset mennneet kovimmilla pakkasilla päälle yhden ainoan kerran ja tuolloin sähkövastuksilla avustettiin 9 kWh:n verran. Käyttöveden lämmityksessä sähkövastukset menevät päälle kerran viikossa, jolloin lämpötila nostetaan n. 65 asteeseen, jotta mahdolliset legioonalaiset saadaan häädettyä.

Takaisinmaksuaikaa olen jonkin verran laskeskellut ja tällä hetkellä näyttäisi, että pyörii n. 5-6 vuoden tietämillä olettaen, että edellisen järjestelmän hyötysuhde on 0,8 ja öljyn hinta 1,2 €/l. Palttiarallaa 7 €:a kilahtaa siis possuun joka päivä.

Erittäin tyytyväinen olen siis ollut.

[Pula-aika]

Mikäli max menoveden lämpötilaa pudotetaan 15degC, elikkäs 25%, pitää kiertovesipumpun virtausta nostaa 25%, jotta lämpövirta pysyisi samana. Pattereissa taas lämmön johtuminen huoneilmaan on patterin sisällä olevan veden lämpötilan ja huoneen lämpötilan välisen eron ja pinta-alan funktio. Alkuperäisessä tilanteessa tämä lämpötilaero on (olettaen huonelämpötilan 20degC ja mitoituslämpötilaero=20degC) tuloliitynnässä 40 ja lähtöliitynnässä 20degC. Pudotetulla lämpötilalla taas ero on 25degC ja 5degC. Jos tehdään yksinkertaistus että lämpö siirtyy vain konvektiolla ja että kiertoveden lämpötilan lasku patterissa tapahtuu lineaarisesti matkan funktiona päästään siihen että pattereiden pinta-ala pitää tuplata jotta huoneilmaan saadaan siirtymään sama lämpövirta kuin alkuperäisessä tapauksessa.

Jos lähtötilanne on tuo 60/40C, niin ei se pumppauksen lisääminen ihmettä teekään. Jos pidetään patterin keskimääräinen lämpötila samana, niin virtauksen tuplaus antaa tiputtaa 5C(55/45), nelinkertaistus 7,5C(52,5/47,5) jne. 60C/25C -tilanteessa vaikutus on paljon suurempi. Hankintaa suunnittelevan pitäisi itse kokeilla ja arvioida miten tuo onnistuu omassa talossaan.

Järkevyyden toki voi kukin määritellä itse, mutta jos itselläni olisi rahaa niin että vaikka hevosille syöttäisi niin lämmittäisin suoralla sähköllä pätkääkään murehtimatta sähkölaskuja, käyttäisin vähät ylijäämät johonkin mukavaan ja jättäisin lämmityksen kanssa pelleilyt perseaukisille

No näinhän se on

[vesahy]

Lämmityshän ei koskaan ole taloudellisesti kannattavaa eikä "maksa itseään takaisin". Se nyt vaan on pakko kuitenkin hoitaa jollain tavalla täällä arktisella vyöhykkeellä.

[vmj]

Näillä näkymin edullisimmalta vaihtoehdolta vaikuttaa öljylämmityksen parantelu ja sen täydentäminen ilmalämpöpumpulla.

Hyvin todennäköisesti näin. Viitisen vuotta käytettyjä öljypannuja polttimineen saa 500-700€ hintaluokassa. Itse ostin Arimax 17, Oilonin polttimen, EH-80 -säätimen ja vielä hieman putkisälää vanhan Jämän tilalle. Jos öljysäiliö on määräykset täyttävässä kuosissaan niin ei ollenkaan hassumpi vaihtoehto. ILP vielä rinnalle jos vain talon pohja sille antaa myöten (ei aina näissä rintsikoissa onnistu...). On totta, että öljyn hinta nousee jatkuvasti, mutta niin tekee myös sähkön hinta eikä reaaliaikainen laskutus ainakaan budjetointia helpota. Ympäristöystävällisyys taas... kuinka moni oikeasti ostaa ns. vihreää sähköä maalämpöpumppuunsa vai tuleeko töpselistä halvinta?

Uusvanha öljypannu tarjosi torppaan lämmöt yhden vuoden ajan ja öljyn kulutuksessa se kyllä näkyi. Kulutustottumukset ovat jonkin verran muuttuneet, joten ihan vertailukelpoisia lukemia ei ole. Nyttemmin tuo uusvanha öljypannu toimittaa varalämmön virkaa jos ollaan poissa kotoa tai laiskottaa. Pääasiallinen lämpö tulee 50cm klapeja polttavasta käänteispalokattilasta. Maalämpö oli meilläkin harkinnassa, mutta järven läheisyydestä huolimatta sen hinta oli aika suolainen ja lämmitys kun on pattereilla niin päätin kuitenkin ottaa hyötyliikuntavaihtoehdon eli puun. Saahan sen maalämmön sitten joskus myöhemmin jos siltä alkaa tuntua.

[Laurakaisa]

Minusta ei ole termodynamiikasta keskustelijaksi mutta pari pointtia, mitä ei tainnut tulla tässä esille:

- Öljystä maalämpöön tai mihin tahansa siirtyessä saattaa voittaa sen, että kellaritiloissa olevat öljysäiliöt saa veks, samoin pannuhuoneen, ja niiden tilalle jotain muuta, vaikka kunnon pyykkihuoltotilat joita voi olla vanhaan taloon muuten hankala sovitella. Näitäkin kannattaa miettiä, ainakin meillä tuo öljysäiliöiden muuttaminen seuraavaan osoitteeseen ja sen tilan vapautuminen muuhun käyttöön oli yksi iso syy öljystä luopumiseen.

- Millä tahansa tolppasähköön tavalla tai toisella perustuvalla systeemillä kannattaa minusta olla varajärjestelmänä puulämmitys, jos ei tarvitse ihan naapurin Shelliltä ostaa verkkokassiin pakattuja halkoja. Varsinkin osateho-MLP:llä siinä tienaa hyvin talousrahaa. Oliko vähän itsestäänselvyys, oli. Jätän tähän kun en jaksa dellatakaan.

- Joku harva esteetikko saattaa arvostaa sitäkin, että talon kyljessä ei ole rumaa pömpeliä ja muovikoteloa eikä olohuoneen seinälle nostettua mankelin näköistä vehjettä, jos ilppejä miettii vaihtoehdoksi.

- Talot on niin yksilöitä patteriverkostoiltaan sun muiltaan että vaikea on varmasti naapurin tai foorumitoverin kokemustenkaan perusteella ainakaan hirveän tarkkoja laskelmia oman talon osalta toteuttaa. Minä olen kuullut useampaan otteeseen sen, että lisäeristämätöntä taloa EI VOI saada lämpimäksi maalämmöllä ja alkuperäisillä pattereilla niillä kiertoveden lämpötiloilla millä meidän talo lämpiää. Meillä on alun perin hyvin rakennettu talo ja puukeskuslämmitykselle alun perin mitoitetut isot patterit. Tänä talvena on tähän asti mennyt lämmitykseen 8000kWh, lämmitettävää on yksi 72 neliön kerros 20-21 asteeseen, 42 neliön yläkerta 15-16 asteeseen ja kellari jossa saunassa ja pukuhuoneessa peruslämpö noin 10 astetta ja lattialämmitys siinä entisessä 20 neliön öljysäiliötilassa noin 18 asteeseen, puulämmityksellä on avitettu kovimmilla pakkasilla ehkä yhteensä parinakymmenenä päivänä pesällinen muuratussa leivinuunissa mallia -53 joka suattaapi inasen verran hävitä vertailussa jollekin kunnolla varaavalle tulisijalle. Viime talvena meni 8800kWh, mutta ei ollut tuota 20 neliön kellarin lämmitystä eikä lämmitetty ollenkaan puilla.

- Noihin kilowattituntilukemiin ei näillä spekseillä pääse jos haluaa oleskella talvella sisällä ilman villasukkia ja teepaidassa. Villasukka on sijoituksena kannattavampi kuin kilowattitunti, meidän mielestä siis.

- Edellä mainittuun liittyen sille MLP:lle kannattaa laittaa oma kilowattituntimittari, se ei siinä konkurssissa ole kovinkaan iso lisäsijoitus ja voipihan sitten raapustella lukemia ylös iltojensa iloksi ja varsinkin vanhoilla öljysysteemeillä lämmittäneenä hekumoida säästöeurojen pinon kasvamisella.

[lmfmis]

Takaisinmaksuaikaa olen jonkin verran laskeskellut ja tällä hetkellä näyttäisi, että pyörii n. 5-6 vuoden tietämillä olettaen, että edellisen järjestelmän hyötysuhde on 0,8 ja öljyn hinta 1,2 €/l. Palttiarallaa 7 €:a kilahtaa siis possuun joka päivä.

Tiukkoja lukemia.

Itse aikanaan laskin tuota maalämmön korvaamista ja päädyin takaisinmaksuajaksi jotain 10-12 vuotta.

Mutta kun laskin samaan exceliin että jos laskisi investointia ja ottaisi halvan VILP:in niin maalämpö tulikin edullisemmaksi vasta vuoden 17 kohdalla. Sen jälkeen MLP kasvattaakin kaulaa nopeammin ja koneen uusiminen 25 vuoden kohdalla ei onneksi romuttanut kannattavuutta. No, olisin silloin 70 vuotias ja vähät välitän säästöistä enää silloin ja otin VILP:in sitten. Samalla sai mukavan harrastuksen

Parhaiten energiaremonteista on kuitenkin kannattanut tuo eristysremppa, ja harmittaa vain kun en tajunnut tehdä aikaisemmin..

[NO H2O]

Sen joka tekee mottitolkulla polttopuita joka vuosi on aivan järjetöntä hakkia minkäänmoisia lämpöpumppuja..

Jos halua kokonaan polttopuuttoman talouden silloin voivat jotain hyötyä oikein mitoitettuina tuoda mutta muuten aivan järjettömiä kapistuksia kaikki.