Höyryä sokkelista

[pekkar]

Terve. mulla ois tämmönen systeemi kellarissa eli seinissä on rivinteeraus sen alla joku "olkibetonilevy" ja sokkelissa piki myös ulkopuolella piki ja ulkopuoleinen eristys 100mm esp:tä. anturan ja sokkelin välissä on piki. onko rakenne pommi vai mikä se on. on toki ollut 50vuotta. kellarissa on katon rajassa semmosia pyöreitä putki patterita, joista yksi on ulkoseinää vasten ja viime talvena kun oli pakkasta -20 niin sokkeli höyrysi ulkoa päin. nyt sitten aattelin jollain tapaa eristää sokkelin maan päällisen osan mutta miten? voinko laittaa rivinteerausta vasten esp:tä tai finnfoamia. kellari on muuten kuiva paitsi kesällä kun lämmöt katkaistaan niin lämpötila laskee jonnekin 14-15 asteeseen ja ilma tuntuu jokin verran kostealta. kiitoksia etukäteen.

[heikkih]

Sehän on hyvä että höyryää eli kaikista pikikatkoista huolimatta seinään noussut kosteus pääsee perusmuurista haihtumaan ulos.
Tietenkin se kosteus saattaa tulla seinään esim. sulavasta lumesta tai reviiriään merkkailleesta naapurin koirasta. No ehkä ei sentään.

Jos eristät, niin eristä ihmeessä hengittävällä materiaalilla (esim. kivivillalla).

[Matti Alander]

Rakenteen höyrynpaineet ovat pääosin ulospäin ja ulkopuolen sokkelia vasten oleva Solupolystyreeni melko tiivis. Tuolla rakenteella kastepiste on Eps-levyn sisällä ja se vettyy hiljalleen. Lämmöneristyskyky huononee jonkinverran vettyessä, mutta ei kuitenkaan kovinkaan paljon. Prosessi on yleensä hyvin hidas ja vie aikaa vuosikausia.
Ulkoseinä on kohtuullisen märkä ja talvella kuivuu ulospäin sokkelin maan yläpuolisesta osasta. Toja levy eristys on niin heikko, että lämpöä siirtyy läpi melkoisesti, mikä näkyy ulkopuolella vesihöyrynä kylmillä ilmoilla.
Rivinteerattu seinä on tavallaan irti ulkoseinärakenteesta, joten se pysyy kohtuullisen kuivana, alaosaan saattaa kuitenkin nousta kosteutta jonkinverran kapillaarisesti, joka sitten kuivuu sisäänpäin.
Rivinteerattua seinää ei tulisi tiivistää, ei edes maalata, jotta sisäänpäin kuivuminen olisi mahdollista.
Rakenne on miltei pommi, mutta kyllä sen kanssa tulee toimeen. Jos teet sisäpuolelle asuintiloja, niin silloin kyllä laittaisin ulkopuolen ensin remonttiin ja muuttaisin perusmuurin rakenteen ulospäin kuivuvaksi.
Yläosan eristäminen on vähän kaksipiippuinen asia, koska sokkeli on nyt päässyt kuivumaan ulospäin vain yläosastaan, niin on tärkeää että rakenne olisi edelleen ulospäin kuivumisen mahdollistava.
Mikäli sokkelissa on maalikerroksia olisi ne hyvä poistaa ennen lisäeristyksen asentamista. Sokkelin lämpötila nousee eristettäessä merkittävästi ja yläosan vesihöyryn osapaine-ero kasvaa, jolloin kuivuminenkin talviaikaan tehostuu.
Kivivilla voisi olla hyvä vaihtoehto, Fuktisol levykin käy ja harva Rappaus Eps on myös yksi vaihtoehdoista. Eristerappaus materiaalin tulisi olla myös mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäisevää.

[pekkar]

kiitos vastauksista, mutta ymmärsinkö nyt oikein että sisäpuolista eristystä ei kannata laittaa, mutta mulla on 200mm paksu valesokkeli tiilivuorauksen takia enkä ihan helpolla lähtis sitä ulospäin levittään. Entä sitten tuo patterin sijainti nyt kun rivinteerauksen lämpö on noin 50 astetta katonrajasta mitattuna niin eikö lämpöä siirtyis vähemmän ulos jos sen lämpötilaa saa laskettua sen 30 astetta?

[Matti Alander]

Ohoh onpa korkeita lämpötiloja. Mikäli lämpötilaa saa laskettua siirtyy sitä myös vähemmän ulospäin.
Eipä ole ihme vaikka vähän höyryä sokkelista pukkaakin, kun on noin suuria höyrypaine-eroja, puhutaa jo yli 1000 Pascalin höyrynpaine-eroista.
Menee lämpöä melkoisesti Harakoille, luulisi näkyvän lämmityslaskussa.
Maan alapuolinen osa saattaa olla melkoisen märkä, suosittelisin avaamaan pienen koekuopan ja tutustumaan tilanteeseen. Tuleeko vastaan pieniä mustia muurahaisia ?
Kuivemmalla rakenteella eristyskyky olisi niin paljon parempi, ettei tullaisia lämpötiloja tarvittaisi, jotta huoneilman lämpötila pysyisi kohtuullisena.
Epäilen että Styrox levystä on tullut hautova kostea kääre talosi sokkeliin.
Kannattaisi poistaa yksi Styrox levy ja katsoa mitä alta löytyy, rakenne ei ole kuitenkaan alkuperäinen ja näissä muutoksissa sitten tehdään helposti virheitä.
Tojalevyn kunto saattaa olla myös rakenteen alaosassa melko huono, mutta kannattaa vähän tutkia, ennenkuin alkaa repimään kaikkea auki.
Jonkun asiantuntijan käynti paikalla ei myöskään olisi pahitteeksi, vaikka kuntokartoittajan, heillä on useasti kokemusta moisista rakenteista.