Ryömintätilan maapohjan eristäminen

[puuhöylä]

Pitäisi eristää ryömintätilan maapohja lämpötilan nostamiseksi ja kosteuden nousun katkaisemiseksi. Maapohja on hiekkaa, joka on kosteaa. Sen päällä tällä hetkellä vähän miten sattuu aseteltuja styrox-levyjä lähinnä sokkelin vierustalla.

Kapillaarikatko-lecasoraa suositellaan käytettäväksi. Mikä on sen etu verrattuna esimerkiksi tiiviisti aseteltuihin xps- tai eps-levyihin? Sanotaan, että maapohjan päälle levitetyn muovikalvon pohjaan voi tiivistyä liiaksi kosteutta joka sitten saattaa aiheuttaa kasvustoja jotka hyökkäävät ylöspäin rakenteisiin. Onko sama vaara levyeristeiden kanssa? Tekeekö lecasora tässä poikkeuksen?

Kapillaarikatko-leca on aika hintavaa ja saatavuuskin tuntuu olevan heikkoa.

Onko tällaisesta eristeestä kokemusta? https://www.ryomintatilakuivaus.fi/20

[Matti Alander]

Ratkaisu perustuu ilmankuivaajan käyttöön, mitkä on todettu toimiviksi tavaksi kuivattaa rossipermantoja.
Kondenssipintojen eristäminen voi olla silloin jo hätävarjelun liioittelua. Kuitenkin rännivesijärjestelmien ja salaojitusten pitää olla toimivia, koneetkaan eivät pysty mahdottomuuksiin.
Tuotesitteessä korostettiin tilan alipaineisena työntävän hajut pois. Ainakin vanhoissa rakenteissa, joissa puulattiat on alipaineen aikaansaaminen kohtuullisen haastavaa.
Sokkelin kuivuminen myös hidastuu kun niitä peitellään höyry tiiveillä pinnoilla ja pressun levittäminen maan päälle kerää runsaasti kosteutta alleen.
Rossipermannot ovat uskomuksista poiketen melko vaikeita rakenteita, kun ajatellaan ympärivuotista toimintaa. Oma mielipiteeni ei perusteltuna on, että ilmankuivaaja ilman näitä eristeitä on parempi. Tästä kyllä mielenkiinnolla otan perusteluja vastaan, asiaa paremmin tuntevilta.

[puuhöylä]

Sorptiokuivain on ollut mielessä yhtenä vaihtoehtona. Onko niin, että tuota maapohjaa ei siis välttämättä tarvitse vaikkapa lecasoralla eristää lainkaan, jos asennetaan koneellinen kuivaus? Toisin sanoen jaksaako kone kuivata tilan maapohjan ollessa kapillaarista hiekkaa. Tällä hetkellä noin puolta pinta-alasta peittää nuo eps-levyt, lieneekö nuo siellä haitaksi tai hyödyksi.

[Matti Alander]

Ainakin pinnat kuivuvat hiekastakin ja tila lämpenee muutenkin , kun tuuletusluukut suljetaan, sekä sorbtio kuivaajakin hieman lämmittää.
Kannattaa kokeilla ensin kuivaajalla ja voihan sitä eristystä sitten tarvittaessa lisätä jälkikäteenkin.
Olemme asentaneet sorbtio kuivaajia ilman sisäpuolisia lämmöneristeitä ja kuivuu sokkelipalkit ja välipohjat melko nopeasti. Pohjahiekasta kuitenkin tulisi saada orgaaninen puuaines huolellisesti pois, terve alapohja ei yleisesti haise miltään.

[Matti Alander]

Lämmöneristeen parempi paikka on ulkopuolella ja sokkelipalkki kuivuu jo lämpötilaerojenkin ansiosta. Kapillaarisuus työntyy ulospäin, kohti viileämpää.
Maakallistukset vesitiiviillä pinnalla myös asiaa ja salaojituskin kuivattaa pohjan hiekkaa. Ryömintätilassa ei saa olla lätäköitä.

[puuhöylä]

Kiitos vastauksista Matti. Todennäköisesti hankitaan kuivain ja seuraraan miten käy. Maapohjaa olen jo lähipäivinä puhdistanut, mikä tuntuu kyllä aika työläältä kun osa 60 vuotta kosteassa hiekassa maanneista laudoista on jo maatunut täysin ja sekoittunut hiekkaan. Alapohja kyllä haisee, muottilautoja ja muuta puuroskaa olikin maan päällä aika reilusti ja kasvustoakin niissä tietysti paikoin oli. Vesilätäköitä ei ole ollut.

[48tönö]

Leca sora on erilainen kuin levy eristeet, koska ei muodosta tiivistä kalvoa johon kosteus jäisi muhimaan.

Itse varmaan samassa tilanteessa siivoisin alapohjan ja poistaisin maata esim. 10-20cm.
Tilalle lecasora tai pesty sepeli.
Lisäksi tarkistaa, että ulkopuoliset kallistukset ovat kunnossa ja sadevedet ohjattu pois sokkelin vierestä.

Varmaan joku imuauto yrittäjä saisi imaistua maata hieman pois, jos möyhentää ensin lapiolla.
Sitten puhallus soraa päälle, jos ja kun haluaa päästä helpolla.

[Matti Alander]

Kun märässä hiekassa muhii laudan pätkiä ym. orgaanista on selviö, että hometta löytyy. Käytä ihmeessä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia möyriessäsi alapohjassa.
Näyttäisi tosiaan siltä, että imuautoakin tarvittaisiin, jotta homehtunut moska saadaan pois mahdollisimman hyvin.
Suodatinkangas ja kapillaarikatko kevytsora on kohtuullisen hyvä ehdotus + laadukas sorbtiokuivaaja. Me olemme asentaneet Kyrothermin Japanialaisia tuotteita, toimivat erinomaisesti ja pitkään.

[brutus]

Kun märässä hiekassa muhii laudan pätkiä ym. orgaanista on selviö, että hometta löytyy. Käytä ihmeessä vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia möyriessäsi alapohjassa.
Näyttäisi tosiaan siltä, että imuautoakin tarvittaisiin, jotta homehtunut moska saadaan pois mahdollisimman hyvin.
Suodatinkangas ja kapillaarikatko kevytsora on kohtuullisen hyvä ehdotus + laadukas sorbtiokuivaaja. Me olemme asentaneet Kyrothermin Japanialaisia tuotteita, toimivat erinomaisesti ja pitkään.

Noin varmastikin kannattaisi tehdä. Mutta melkoinen juntta tuo suodatinkangas ja kunnon kapillaarikatkos.. Tuoksuuko tuo mikrobirikas homehtunut kerros sieltä läpi jos ei imuroi vanhaa pintakerrosta kokonaan pois? Vai muuta ongelmaa odotettavissa?

Miten muuten hiiret ja rotat suhtautuu tuohon lekasoraan? Kokemuksia?

[sini]

Rossipermannot ovat uskomuksista poiketen melko vaikeita rakenteita, kun ajatellaan ympärivuotista toimintaa.

Voisiko ajatella, että olisi jokin rossipohjan ja pilariperustuksen välimuoto? Eli tuuletusaukot olisivat niin isot, että ilma vaihtuisi paremmin. En nyt mieti toteutuksen ulkonäköä vaan periaatetta, että olisiko hyvä, että tuuletusaukot olisivat niin isot kuin sokkelin kantavuuden puolesta on mahdollista?

[Matti Alander]

Monet vaihtoehdot ovat harkittavissa, mutta runsaalla tuuletuksella tulee sitten panostaa myös välipohjan tiiveyteen ja mahdollisesti lämmöneristykseenkin.
Vanhassa talossa sokkelipalkin kestävyyskin voi olla vaikeasti määriteltävissä.
Jo homeiset ainekset on kuitenkin poistettava, vaikka tuuletettaisiin runsaastikin. Mahdolliset vaurioituneet puurakenteet uusittava metrin terveeseen.
Hiiristä tuskin isompaa ongelmaa syntyy minkään eristeen kanssa ja vähiten varmaankin kevytsoran kanssa. Fuktisol eristystäkin maata vasten voi käyttää ja lämpötilaa saadaan kohotettua ja keväällä tuuletustila lämpiämään nopeammin. Fuktisol 100 mm vastaa eristyskyvyltään 300 - 400 mm kevytsoraa.
Laadukasta ilmankuivaajaa pidän edelleen kustannustehokkaana vaihtoehtona, vaikka hieman sähköä kuluisikin.

[brutus]

Tuo lecasora ja fuktisol ovat kai vähän huonoja kävely-konttauspohjana ryömintätilassa ja pienemmäy työkalut ym. hukkuu lecasoraan jos jotain pitäis ryömintätilassa tehdä eikä vaan katsella. Lumikengillä voisi kokeilla. Mutta, minkälainen kantava kerros olisi hyvä lecasoran tai fuktisolin päälle jos eristeet laitetaan ryömintätilan maapohjaa vasten. Miten toimisi kosteus-lämpöteknisesti ja liikkumisalustana esim. suodatinkangas eristeen (esim. 10 cm) päälle ja sen ylle 5 cm pestyä sepeliä tai singeliä? Sepeli ja singeli on monen mielestä myös esteettisemmän näköinen pohja paljaana kuin lämmöneristeet.

[PetteriKivimäki]

Minulla oli ritiläreunaisessa ja pilariperusteisessa 50-140 cm korkeassa (rinnetalo) alapohjassani tuoksuvaa hietaa, joka sulamis- ja valumisvesien vuoksi oli paikoitellen erittäinkin kosteaa. Poistin hietaa kymmenisen senttiä matalimmasta kohdasta, laitoin siihen kulkemaan salaojaputket ja puhkutin 20 cm kapillaarikatkosepeliä päälle. Nyt ei haise alapohja millekkään ja sepeli on pinnaltaan kuivaa. Eräs tuttavani germaani oli sitä mieltä, että "onhan se kosteus siellä kumminkin jossain sepelikerroksen alla".

No on kai jos tarpeeksi syvälle mennään En ihan ymmärrä mitä hän ajoi takaa, routimisvaaraako kenties vai sitä, että kaikki kosteus pitäis maaperästä häivyttää jollain ihmeen keinolla kokonaan? Se vaatisi todennäköisesti talon purkamista ja jumalattoman kuopan kaivamista ja salaojittamista..