Haitallinen maaperän lämpeneminen

[Matti Alander]

Kosteusteknisesti haitallinen maaperän lämpiäminen, ei ole niitä suurimpia puheenaiheita. Kuitenkin melko yleinen ongelma huonosti eristetyissä lattioissa ja syvissä kellarinseinissä.
Maaperä talon alla jäähtyy heikosti ja myös talon vierillä, joita talo lämmittää.
Olette varmaankin huomanneet lämpimän kesäpäivän jälkeen, kun tulee viileä ilta, niin kosteutta voi nousta höyrynä järven pinnasta. Terminen lämmönsitoutuminen liiaksi maaperään käyttäytyy samoin tavoin. Höyrynpaineeseen vaikuttaa kaksi tekijää, lämpötila ja kosteusmäärä.
Nyt rintamamiestalojen kellareita asuin käyttöön otettaessa, on hyvä lämmöneristää paksulti varsinkin lattialämmityksien alla. Syvillä seinänvierustoilla 200 mm Fuktisol kerros ei myöskään ole liioittelua. Muutenkin mitä paksumpi on salaojittava, hengittävä eristyskerros, sitä paremmin betonirakenne kuivuu ulospäin.
Lämmitettävän lattian alle voidaan suositella 200 mm eristys vahvuutta ja lämmittämättömien miniminä voidaan pitää 100 mm Lamda luokan 0.037 eristettä.
Syvissä kellarinseinissä, kapillaarisissa maalajeissa voidaan kuivumista tehostaa käyttämällä alhaalla tupla kerrosta salaojittavaa lämmöneristettä. Rakenteen huokoisalipaine laskee ja läpötilaero kasvaa, kuivuminen tehostuu.
Jo 25 vuotta takaperin ihmettelin Ruotsalaisten lattian eristämistä matalaperusteisissa taloissa. Keskilattialla eristettä 300 mm ja reunoilla 100 mm. Näin estettiin maaperän haitallista lämpiämistä, energiahukkaa ja matalan perustuksen routimista.

[48tönö]

Suomi on tuhansien järvien maa.

[brutus]

Suomi on tuhansien järvien maa.

Ryömintätilaisissa suht. matalaperusteisissa taloissa 10 cm lienee routimisturvallinen lecasorapeitteen paksuus vai miten on? Voisi myös laittaa eristettä paksummalti ryömintätilan keskiosiin tai jopa jättää sokkelin vierustat aukikin, kulku helpottuisi tilassa, mutta miten käyttäytyisi alapohjan ulkoreunaosien lämpötila talvella?