Maalämpö vai ilma-vesi?

[Busterix]

Moi,
tällä hetkellä lämmitysmuotona varaava sähkölämmitys+puukattila. Puukattila on vuodelta -82 ja mallia Arimax, kaverina 2 kuution varaaja, jossa sähkövastukset, jotka toimii yösähköllä. Talo rakennettu -58 ja laajennettu -82. lämmitettävää pinta-ala n. 140m2 ja kuutioita n. 350 m3.

Kattila alkaa olemaan aikalailla elinkaarensa lopussa ja uutta lämmitysjärjestelmää pitäisi ruveta kattelemaan. Pyysin mielenkiinnosta tarjousta maalämmöstä ja vesi-ilma -järjestelmästä. Eilen kävi paikallinen maalämpökaivon poraaja sekä laitteita myyvän firman edustaja katsomassa kohdetta ja tässä sitten tarjousta odotellaan.

Vähän arveluttaa miten nuo systeemit toimivat tällaisessa vanhassa patteritalossa ja olisin tiedustellut foorumilaisten kokemuksista maalämpö ja ilma-vesi -systeemeistä. Jos olisi puuta omasta takaa niin laittaisin uuden puukattilan sekä varaajan, mutta puutkin on jostain ostettava, joten sekään ei tule kovinkaan edulliseksi.

[tuuma]

Hmmm. Täydellinen ikuisuuskysymys.

Aika paha sanoa mutta saat varman ainakin muitakin kommentteja...

Laita ILP:ejä kämppä täyteen noilla MLP rahoilla, saat varmaan joku 4-5kpl. Hyötysuhde aivan eri maata kuin ainainen kylmä pallon vesi.

Toinen ihan hyvä idea on ottaa VILP, Kiinasta tjms. paikasta. Harrastuneisuutta toki sitten vaatii ja saa olla säätelemässä että hämmästelemässä hetkeä milloin kytkeä sähköt päälle.

Oliko sulla toimiva sähköavusteinen lämmitys kumminkin?

MLP muutos kaikkinen lupauksineen on aika pitkä matka tarpoa.

Kolmilehtisiä pattereita tai sitten, ellei kuten täällä, puhallinpattereita nuo VILP lämpöpumput vaatii, ikävä kyllä.

Aivan herkullisen halvalla täällä silti nyt menty VILP:illä, talvet ovat olleet mitä ovat. Meidän VILP maksoi 1500€ MLP olisi maksanut 10 000€

Pitäkää tunkkinne sanoin Se toki parhaiten nauraa joka nappia painaa tjsp.

[eesau]

Joo, ei tohon kysymykseen ole oikeaa vastausta, mutta mielipiteitä saat varmasti. Alla omani, maalämpöön toista vuotta sitten öljystä siirtyneenä.

Pääasiallinen ongelma sekä MLP:n että VILPin kanssa vanhassa talossa taitaa olla se, että lämpöpumpuille olisi parasta, jos lämmityskierrossa olis lämpötila esim. max 35C. Valitettavasti vanhoilla vesikiertoisilla pattereilla tarve vanhassa talossa tuppaa maksimitarve olemaan 60C (ja vaikka myyjä sanoo, että kyllä pystyy tuottamaan +60C vettä, se tarkoittaa myös sähkövastusten käyttöä apuna, eli tuotetun 1 kW:n ulos saamiseen käytetty teho alkaa lähestyä 1kW:ia. Tästä seuraa se, että jottei tarvitse ylimitoittaa pumppuja (ja kaivoa) täytyy investoida myös uusiin pattereihin, mikä toki on ainakin MLP:n hankintakustannuksissa aika pieni raha, mutta silti huomionarvoinen asia. Tuo lämmityskierron maksimilämpö tietysti riippuu kohteesta itsestään, itse tiedät mikä se talossasi tällä hetkellä on.

Jos haluaa, ettei kämpässä tule kylmä edes sillä viikolla kun ulkona pakkasta on useampana päivänä -25C ja -30C väliltä (Etelä/Keski-Suomessa), lämpöpumput (ja kaivo) pitäisi myös mitoittaa sen -30C mukaan, mikä tarkoittaa mahdollisesti isomp(i/a)a ja kalliimp(i/a)a mylly(j)ä ja suurempia käyttökustannuksia (ja syvempää kaivoa). Se mitoitus, jonka urakoitsija oletusarvoisesti tekee, perustuu johonkin normaaliin keskiarvoon kovimmista pakkasissa paikkakunnalla, mikä tarkoittaa sitä että teho saattaa loppua jo siinä -20C kohdalla ja sitten siitä eteenpäin tarttee vetää lisää vaatetta niskaan, reilusti. Siulla on kuitenkin tällä hetkellä myös tuo puukattila, joten yksi vaihtoehto on jättää se varalle näitä kovia kelejä varten. Toki se sitten tarkoittaa monimutkaisempaa lämmitysjärjestelmää kun tarvitsee ottaa yksi lämmönlähde lisää huomioon, mutta oman kokemuksen perusteella suosittelen harkitsemaan asiaa vakavasti. Jos entinen kattila alkaa olla tiensä päässä, sille saanee kuitenkin seuraajan kohtuullisella summalla, ja sikäli kun kattilaa ei tarvitse kuin harvoin, ei huonolla hyötysuhteellakaan ole niin paljon merkitystä, kunhan kattila vaan toimii.

Kalliimman hankintahinnan vastapainona maalämmössä on sentään se etu, että myös niillä -20C ja kovemmilla pakkasilla sen tarvitsee pumpata lämpöä edelleen vain siinä nollan tietämillä olevasta liuoksesta, olkoonkin että myös modernit VILPit ilmeisesti jollain ihmeellä edelleen repivät ulkoilmasta lämpöä irti noillakin pakkasasteilla. Molemmista ratkaisuista tulee kuitenkin pääasiallisesti sähkölämmittimiä kovilla pakkasilla, mikä sinänsä osaltaan nostaa valtakunnan sähkönkulutuksen maksimia pakkaskeleillä niin että uutisissa ollaan taas huolestuneita sähköntuotannon riittävyydestä.
Näillä nollan molemmin puolin pyörivillä keleillä joita viime talvet enimmäkseen ovat tarjoilleet, on kyllä aika sama millä lämmittää...

[Niko_Tervola]

Tietysti saisit sillä VILP:n tai MLP:n hinnalla kovinkin uuden puukattilan ja aika monta kuutiota puita! :D mutta jos hankintaa oot aatellu niin toki VILP on halvempi. Me ollaan vuoden päivät nyt asuttu tässä talossa ja vilpistä on kyllä hyvät käyttökokemukset, lämmintä käyttövettä tulee kovimmillakin pakkasilla, toki silloin laite kääntyy sähkövastuksille mutta kovimpanakaan pakkaspäivänä päivittäinen sähkönkulutus ei ole noussut yli 60kw. Myös asennus on sekä sisä- että ulkoyksiköineen helppo asentaa, mieluiten niiden välillä kannattaisi olla mahdollisimman lyhyt matka ja tottakai hyvin eristetyt putket jos tulee esim. kylmään kellariin mikä meillä monella mahtaapi olla :D ja ainahan se hintaa laskee jos ei tarvis hirveästi vedellä uusia putkia ja sais sen samoille paikoille missä vanhakin on ollut. En väitä MLP olis ollenkaan huono mutta siinä on isompi homma ja tottakai hintansa puolesta vähän kalliimpi.

[Busterix]

Kiitos kommenteista, puukattila on valitettvasti tiensä päässä, se alkoi talven aikana vuotaa. Tämä taitaa olla kyllä ikuisuusprobleema. Harkitsen vielä jos laittaisi uuden puukattilan ja varaajan kaveriksi. Kustannukset olisi varmaan n. kolmasosa maalämmöstä. Tässä on nyt 10 vuotta asuttu ja aina niitä puita on jostain löytyntytyt, parhaimmillaan 7 euron kiintokuutiohintaan. Säästetyllä rahalla saisi varmaan jo oman pienen puuhapalstankin. Sitten voisi vaikka laittaa yhden ilmalämpumpun vielä kaveriksi. Puuhella ja puusaunakin on tuossa apuna lämmityksessä. Tietenkin säästöäkin toivoisi, tällä hetkellä sähköä kuluu 20000-22000 kwh/vuosi.

Tämä on aika tärkeä ja iso investointi, joten rauhassa pitää vielä harkita vaihtoehtoja

[Khyron]

Molemmista ratkaisuista tulee kuitenkin pääasiallisesti sähkölämmittimiä kovilla pakkasilla, mikä sinänsä osaltaan nostaa valtakunnan sähkönkulutuksen maksimia pakkaskeleillä niin että uutisissa ollaan taas huolestuneita sähköntuotannon riittävyydestä.

Toihan on mitoituskysymys, jos on mitoitettu täystehoiseksi mlp ni ei siinä sähkövastuksia tarvita lämmittämiseen.

[perleh]

Olipa lopputulos vilp tahi mlp niin kannattaa laittaa reilun kokoinen varaaja siihen kylkeen. Yleensä kaupataan liian pieniä paketteihin, se hinta - se hinta. Varaaja kannattanee olla sellainen jossa on vähän eriytystä käyttö- ja lämmitysveden käsittelylle. Näitä asioita tuumailevat tuolla lämpö foorumeilla koko ajan:
- http://www.maalampofoorumi.fi
- http://lampopumput.info

[lmfmis]

Yksi tapa ajatella:

Asut paikoillasi yli 15-18 vuotta...mlp.

Aiot myydä ennen sitä ...vilp

[pvalila]

Yksi tapa ajatella:

Asut paikoillasi yli 15-18 vuotta...mlp.

Aiot myydä ennen sitä ...vilp

Ja jotta menisi vaikeaksi, niin pitää muistaa sekin, että moni talo on saatu myytyä juuri sillä argumentilla, että talossa on maalämpö...

Juuri näin kävi kaupaksi naapuritalo.

Yhden sortin lämmitysratkaisu on myös talon lisäeristäminen.

Ja sitä kautta mukaan tulee myös ilmanvaihdon huomioiminen.

Ei olisi pitänyt ikinä muuttaa pois kerrostalosta...

[lmfmis]

No tuskin.

[Busterix]

Todennäköisesti asutaankin tuossa se seuraavat parikymmentä vuotta. Meillä oli kämppä myynnissä vuoden päivät, mutta otettiin se viime syksynä pois myynnistä ja päätettiin jatkaa remontteja taas. Sinänsä mielestäni ei asumisella/myynnillä ole merkitystä lämmitysjärjestelmän valintaan, sellainen järjestelmä valitaan joka meille tuntuu oikealta.

[Mikko Neppius]

Meillä maalämpö korvasi öljyn viime syksynä. Menneenä talvena vanhojen yksilehtisten pattereiden teho riitti ihan hyvin, lämmitysveden pyynti pysyi enimmilläänkin alle 50:n asteen, eikä vastuksia tarvittu lainkaan. Tosin kovempia pakkaspäivä taisi olla yhteensä vain kaksi ja jatkuvan käynnin raja jäi saavuttamatta. Pumppu vaikuttaisi pystyvän tuottamaan ilman vastusten apua enimmillään 58-asteista vettä käyttövesijakson loppupuolen havaintoihin perustuen. Tuolloin tosin COP on enää noin 2,5.

"Avaimet käteen" -tarjousten perusteella VILP olisi tullut tasan maalämpökaivon verran edullisemmaksi. Kaivon poraaminen sisältää paljon kotitalousvähennykseen kelpaavaa työtä, joten se pienentää hintaeroa vielä tästä. Tämä huomioiden saanen takaisinmaksuajaksi 8-9 vuotta nykyisellä öljyn hinnalla. Jos asentaminen onnistuu itse tehden, on VILP mahdollista saada todella edullisesti ja lyhyellä takaisinmaksuajalla.

Harva lämpöpumppaaja on tyytymätön ratkaisuunsa, oli se sitten ILP, VILP tai MLP. Maalämmön suhteen harmia voi aiheuttaa alimitoitettu lämmönkeruupiiri; maalämpökauppiaat yrittävät painaa tarjouksensa hintaa alas tinkimällä kaivon syvyydestä ja pahimmillaan tuloksena on jäässä oleva kaivo. Maalämpöfoorumilta saat pyydettäessä (käsittääkseni) puolueettoman mitoituslaskelman maksutta. Se kannattaa pyytää ja verrata sitä myyntimiesten vastaaviin. Kaivon syvyys on väärä paikka tinkiä; sitä samaa kaivoa tulisi voida käyttää vaikka pumppu joskus pitääkin uusia.

[Lurtsipatukka]

Meillä ollut keväästä 2011 asti IVT:n 14kwn pumppu aika isossa v.1948 maalaistalossa. Patterit alkuperäiset yksi ja kaksilehtiset. En sanoisi että on mitään ongelmaa patterien suhteen, talvella pumppu tekee pääosin 35-45 asteista vettä ja joskus käydään siellä 50 asteen tuntumassa. Tämä tietysti riippuu ihan talosta, mutta jos pystyt mittaamaan ja laittamaan muistiin minkälämpöistä kiertovettä tarvitaan. Vastuksia ei ole juurikaan tarvittu, mutta eipä sitä tarvitse pelätä jos niitä muutamana päivänä tarvii tai hetken käyttää jotain lisälämmitintä. Ihan kaikkea en ole pumpusta repinyt irti ja lämpötila kämpässä on talvella 18,5-20,5, kellarissa varmaan jotain 16-18. Muina lämmittiminä on kylppärin sähkölattia ja kaksi pientä sähköpatteria. Lisäksi on vain saunan puukiuas.

Keruupiirinä on noin 1000m putkea savipellossa, hyvin on sekin toiminnut. Talvella litkun lämpö liikkuu pumpun oman mittarin mukaan +1 - -1 välillä, tuon kylmemmäksi en ole nähnyt menevän. Kesällä ja syksyllähän sieltä saa hyvin lämmintä lientä jonkun aikaa, mutta melko nopeasti se laskee siihen nollan läheille ja siitä sen muutokset ovat hyvin hitaita.

Yksi sähköosa on vaihdettu takuuseen ja huoltona ainoastaan roskasihtien putsaus. Kokonaishinta oli silloin reilu 20 000€ miinus energia-avustus ja kotitalousvähennykset. Öljyaikaan meni öljyä varmaan jotain 4000-6000 litraa, en tosin silloin itse tilaillut. Nyt menee lämmitykseen ja käyttöveteen noin +-1500€ vuodessa. Eli pumppu alkaa olla kohtapuoleen maksettu luulisin. Helppo ja mukavakin se on ollut. Nyt ei tosin ole ollut ihan hemmetin kylmiä talvia että siitä en osaa sanoa miten sitten menisi. En voi tähän mennessä oikein muuta kuin kehua systeemiä. Patteriremppahan tässä kyllä tulee pian eteen ja silloin kyllä laitatan isommat patterit kuitenkin.

Pistä maalämpö jos asut kohtuullisen kauan, kiertoveden lämpö on edes sinnepäin (älä pelkää liikaa) ja jos on hyvä paikka kaivolle. Laita reilusti mitoitettuvaakakeruu jos on tilaa, sen saat hyvin halvalla.

[eesau]

Molemmista ratkaisuista tulee kuitenkin pääasiallisesti sähkölämmittimiä kovilla pakkasilla, mikä sinänsä osaltaan nostaa valtakunnan sähkönkulutuksen maksimia pakkaskeleillä niin että uutisissa ollaan taas huolestuneita sähköntuotannon riittävyydestä.

Toihan on mitoituskysymys, jos on mitoitettu täystehoiseksi mlp ni ei siinä sähkövastuksia tarvita lämmittämiseen.

Olet toki ihan oikeassa, että ei ole teknologian vika jos sen toteutus on mitoitettu alakanttiin.
Tässä on ehkä kaksi "muttaa":
1) Ellet ole asiantuntija tuollaisen mitoittamisessa, niin milläpä sen etukäteen varmistat että lopputulos on sellainen, että ne vastukset ovat todellakin vain varalla, eivät mukana siinä mitoitetussa tehossa? Meinaan että minäkin kyseenalaistin alkuperäisen mitoituslaskelman mm. siltä pohjalta että hatara käsitykseni talon maksimitehontarpeesta (josta ei ollut mitattua tietoa olemassa) erosi hyvin paljon ensin tarjotusta, mutta mistäpä sitä olisin osannut tietää, miten pumppuvalmistajan mitoituslaskin toimii, ja miten lämpöpumpun oma logiikka säätää kaivosta otettavan ja vastuksilla tehtävän lämmön suhdetta. Onneksi kuitenkin tuli porautettua edes 10 metriä lisää aktiivista syvyyttä kaivoon.
2) Miten paljon olet valmis laittamaan rahaa lisää tiskiin siltä varalta, että tulee se vuosisadan kylmin talvi, tai kovin pakkasviikko miesmuistiin? Se varalla oleva tehohan kuitenkin maksaa sekä hankittaessa (kaivon porauksessa suoraviivaisesti per metri, ja riippuen siitä tarvitseeko pumppu vaihtaa järeämpään malliin pumppumallien hinnanero + mahdollisesti isompi puskurivaraaja estämään katkokäyntiä kesällä), että käytössä (isomman pumpun isommat käyttökustannukset).

[Busterix]

Kiitos paljon tähänastisista kommenteista. Kahta tarjousta VILPistä ja MLPstä tässä odotellaan, katotaan nyt minkälaisia vehkeitä tarjoavat. Itse olisin tällä hetkellä kallistumassa VILPiin, erotuksella maalämpöön saisi varmaan vielä muurattua esim. uuden pönttöuunin puuhellan ja puusaunan kaveriksi, polttopuitakin on taas tänä keväänä jo tehty parin talven tarpeiksi, joten niistäkään ei ole pulaa. Mutta kunhan nyt saa tarjoukset ja näkee järjestelmien hintaerot niin voi taas jatkaa pähkäilyä.