Vanhaan taloon ylipaine?

[waltsu]

Alipainetta rakennuksiin perustellaan sillä, että kosteus kulkisi ulkoa sisälle, eikä tiivistyisi siis rakenteisiin (kun ei ulkoa sisäänpäin pääse).

Mutta entäs nämä jo 100 vuotta pystyssä pysyneet ja hyväkuntoiset talovanhukset, joissa ei ole höyrysulkua tai koneellista ilmanvaihtoa alipaineesta puhumattakaan?

Eikös vanhoissa taloissa joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, ole ylipaine jo siitä syystä, että lämmitetty ilma laajenee? Tämähän aiheuttaa suoraa sen kosteuden kulun sisältä ulos. Kuitenkaan tästä ei ole ollut vanhalle talolle haittaa, sillä se on ollut niin hengittävä, ja kosteus on päässyt kiireen vilkkaa ulos, tai rakenteet sietävät paremmin kosteutta.

Eikös tällainen vanha talo kannattaisi siis ilmanvaihdolla vaihtaa ylipaineiseksi? Väkisinkin tuolta seinästä tulee jotakin mikrobin poikasta ja orgaanista, jos siellä alipaine on. Kannattaisi siis varmaan vaihtaa sisäilma ylipaineiseksi, sillä kosteusvaikutusta tuskin on, kun se siinä sata vuotta on jo nököttänyt kosteuden vaihteluista huolimatta. Lisäksi voitaisiin minimoida potentiaalinen orgaanisten sun muiden homepalleroiden kulkeutuminen sisätilaan, kun kaikki korvausilma tulisi ilmanvaihtojärjestelmän kautta?

Tällaista nyt vaan pohdiskelin tässä. Voiko olla että "korotettu" ylipaine aiheuttaisi kosteusrasituksen rakenteisiin suuremmaksi, ja voisi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa ongelmia? Mutta entäs sitten? Homehtukoot rakenteet, jos ilma kulkee yhä rakenteesta ulospäin ylipaineen vaikutuksesta.. No heh heh.

[Pula-aika]

Vanhukset on lämmitetty puulla, ja tulisijat ovat erittäin tehokkaita poistoilmakoneita. Lisäksi niissä ei ole aina ollut edes juoksevaa vettä suihkuista ja saunoista puhumattakaan, joten kosteuskuorma on ollut mitätön.

[KariFS]

Alipaine siellä koneettomassakin talossa on, tai ainakin kuuluisi olla. Kas kun lämmin ilma nousee ylös, ja hormia pitkin ulos.

Pöpöt pysyy seinien sisällä kun tuloilma tulee hallitusti suoraan ulkoa tuloilmaventtiileiden kautta eikä karmien, seinien ja lattian raoista. Tuloilmaventtiilit vähentävät myös vedon tunnetta.

Ylipaine talossa on perinteisesti mielletty haitalliseksi koska silloinhan ihmisten kosteaksi hönkimä ja hikoilema sisäilma virtaa seinien/rakojen läpi väärään suuntaan ja tiivistyy sinne. Puhumattakaan ruuanlaiton, pyykinpesun ja asukkaiden peseytymisen aiheuttamasta kosteuskuormasta. Ja jostain se ilma pitää saada jolla ylipaine "tehdään", eli ulkoahan se pitää tuoda :)

[vesahy]

Kyllä ihmisten hönkimä kosteus on aika pientä verrattuna siihen, kun koko syksyn sataa vettä viisi viikkoa yhteen putkeen.

[KariFS]

Nojoo, vajaan puoli litraa ihminen hönkäilee selkeätä vettä ulos vuorokaudessa, hikeä puoli litraa-litra lisäksi jos ei pahemmin rehki. 4 hengen perhe siis puhkuu max kuutisen litraa, se on noin 40 litraa viikossa, pari kuutiota vuodessa. Onkse paljo vai vähä Nooo, kyllähän oikeaoppisesti rakennettu ja remontoitu talo sen kestää kun se puhkutaan paineella seinien läpi

Ja eihän kotona olla kuin hyvä jos puolet ajasta niin eihän se ole kuin kuutio vuodessa se kosteuskuorma

Eihän ne kämppien yli- tai alipaineet ole kuin millibaariluokkaa, joten sinänsä varmaan ihan sama kuinka päin se paine on. Pääasia että ilma vaihtuu. Painovoimaisesti saa vain alipaineen, ylipaineeseen tarvitaan kone ja paljon ilmaa.

Faktaksi tiedän vain sen että nuukasti tuuletetut kämpät haisevat, pitkään nuukasti tuuletetuista kämpistä se haju ei edes lähde ja se tarttuu kyläreissuilla vaatteisiin eikä meinaa lähteä niistä edes pyykissä. Että sen puoleen kannattaa säästää jostain muusta kuin ilmanvaihdosta, ja toteuttaa se ilmanvaihto hyväksi havaituin menetelmin. Eli riittävästi tuloilmalle asianmukaisia tulomahdollisuuksia (eli räppänöitä), poistoa kuristetaan sopivasti jne.

[Pula-aika]

Eihän ne kämppien yli- tai alipaineet ole kuin millibaariluokkaa, joten sinänsä varmaan ihan sama kuinka päin se paine on. Pääasia että ilma vaihtuu. Painovoimaisesti saa vain alipaineen, ylipaineeseen tarvitaan kone ja paljon ilmaa.

Ei se noin mene, painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa voi saada aikaan sekä yli- että alipaineen riippuen rakennuksen vaipan ominaisuuksista. Jos ajatellaan, että seinät ovat 100 % tiiviit niin:

- Vuotava alapohja/iso tuloilmareitti alhaalla ja tiivis yläpohja tuottavat ylipaineen
- Vuotava yläpohja/iso poistoilmareitti ylhäällä ja tiivis alapoja tuottavat alipaineen

Tästä johdettuna voidaan päätellä, että poistoilmareitin kannattaa olla aina kunnossa, jotta ylipaineelta vältytään.

[Lurtsipatukka]

Vanhukset on lämmitetty puulla, ja tulisijat ovat erittäin tehokkaita poistoilmakoneita. Lisäksi niissä ei ole aina ollut edes juoksevaa vettä suihkuista ja saunoista puhumattakaan, joten kosteuskuorma on ollut mitätön.

Luulisi että ennenvanhaan vesihöyrykuorma on ollut jopa isompi. Talot olivat pieniä ja niissä asui paljon ihmisiä, lämmitys oli vähän mitä sattuu ja kylmällä ei paljon tuuleteltu. Lisäksi oltiin enemmän kotona ja kokattiin paljon itse. Siivottiin enemmän vedellä ja ei ollut pyykin yms. kuivaimia. Nykyään kyllä lotrataan enemmän vettä litroina, mutta suurin osa siitä menee suoraan viemäriin. Suihkussa käynti on melkeimpä ainoa mistä luulisin että tulee enemmän höyryjä kuin ennen, pyykkäämisestä en oo varma. Tämä on vain minun arvio kylläkin, en ole tieteellisesti tutkinut.

[Lurtsipatukka]

Eihän ne kämppien yli- tai alipaineet ole kuin millibaariluokkaa, joten sinänsä varmaan ihan sama kuinka päin se paine on. Pääasia että ilma vaihtuu. Painovoimaisesti saa vain alipaineen, ylipaineeseen tarvitaan kone ja paljon ilmaa.

Ei se noin mene, painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa voi saada aikaan sekä yli- että alipaineen riippuen rakennuksen vaipan ominaisuuksista. Jos ajatellaan, että seinät ovat 100 % tiiviit niin:

- Vuotava alapohja/iso tuloilmareitti alhaalla ja tiivis yläpohja tuottavat ylipaineen
- Vuotava yläpohja/iso poistoilmareitti ylhäällä ja tiivis alapoja tuottavat alipaineen

Tästä johdettuna voidaan päätellä, että poistoilmareitin kannattaa olla aina kunnossa, jotta ylipaineelta vältytään.

Eikös usein ole niin että alakerrassa on alipaine ja yläkerrassa ylipaine? Nythän on vissiin herännyt ajatus että ei pitäisi olla ihan niin voimakasta alipainetta vanhoissa taloissa kuin aikaisemmin suositelttiin. Onkos jotkut jopa ylipaineen kannalla?