Kellari kosteus - luonnonkivijalka

[johlindr]

Terve,

Meillä on jotain vuosia vanha talo (100+) jossa on maakellaria ja ny kylmemmällä säällä on kivijalkaan on kosteus jäätynyt sisäpuolelta.

Eli kellari on täyskorkuinen ja salaojitus laitettu sisäpuolelle sekä mursketta (kapilläärikatkos), tähän ei ole vielä tehtyä eristys tai laatta (muutoin kuin pieneen tekniseen tilaan) koska hieman huolestutta muutenkin kosteus. Nyt on sitten kylmällä kelillä huomannut että luonnonkivjalkan (maanpinnan yläpuolella oleva osuus) tiivistyy kosteutta ja jäätyy siinne, hieman huolestuttaa koska myös alimpaan hirsikerrokseen on selvästi jäätynyttä kosteutta. Ongelma esiintyy erityisesti yhdessä ulkonurkassa ja sen ympärillä.

Kellarissa on luonnollinen tuuletus paitsi pakkassäällä, lämpötila 0-5 asteilla yleensä talvisin (nyt -4).

Salaojituksesta tulee vettä ja pumppu käy aina silloin tällöin, useimmin kun ulkona tulee vettä. Ja sateella tulee hieman vettä myös kivijalkan läpi (luonnonkiveä) siellä sun täällä valuu salaojituksen kautta kaivoon.

Ilmiselvästi on ilmankosteus korkeampi kuin ehkä olisi suotavaa, mutta en keksi nyt keinoa miten saisin korjattu tätä ongelma.

Minulle on ehdotettu seuraavat:

1. Peitä sora muovilla (kunnes rakennetaan) estäisi jollain tasolla kosteuden nousua
2. Lämpökaapeli alimpaa hirsiä pitkin estäkseen kondensoituminen

Voin laittaa kuvia myöhemmin jos joku osaisi auttaa tai ehdottaa mitä voisi tehdä. Salaojitus ulkopuolelle olisi selvästi paras vaihtoehto, valitettavasti se ei ole nyt mahdollista,

[Matti Alander]

Maaperästä nousee kosteutta höyrynä tilaan ja suhteellinen kosteus on ilmeisen korkea. Kosteus tiivistyy jääkylmään kivijalkaan.
Kosteutta ei maaperästä nouse sen jälkeen, kun saadaan asennettua lämmöneristys maata vasten ja sen päälle betonilaatta.
Alimmaisen hirrenkin kostuminen saattaa johtua samasta syystä. Voisit kokeilla ilmankuivaajaa väliaikaisratkaisuna tilassa, niitä saa myös vuokrattua.
Rakenteesi on samanlainen, kuin Turun puutalojen kellarit, joita on vaikea salaojittaa ja eristääkin. Näissä olemme toteuttaneet uuden betonilattian Fuktisol eristeen päälle, jota on ollut 15 - 20 cm, betonilaatta paksuudeltaan 8 cm. Sitten laatan päälle tehty rivinteeraus eps-maskiharkolla, joka on pelkkää eristettä ja hyvin kevyt. Lopuksi rakenne on jäykistetty saneerauslaastilla ja gybrock EK 13 mm. On saatu hyvin kosteutta kestävä rakenne ja lämpöä on mennyt 15 cm paksusta maskiharkosta läpi jonkin verran. Isompaa kondenssia ei kivijalkaan ole syntynyt.
Ei ole aivan rakennustapaohjeiden mukainen, mutta edullinen ja toimiva. Tavallaan tehty toinen rakennus toisen sisään.

[johlindr]

Kiitos Matti,

Taitaa olla toinen kertaa kun tästä keskustellaan :)

Hirren ja alapohjan tuulensuojan (pieni kohta ulkokulmassa) kosteutumin johtuu siitä samasta ilmiöstä, en ole lähiakoina rakentamassa kellaria, mutta kuitenkin olisi hyvä saada ilmankosteus haltuun. Ilmankuivain toimii tilapäisesti muttei jatkuvasti joten taitaa olla maan peittäminen höyrytiiviillä materiaalilla nyt kunnes sitten lähtee rakentamaan.

Hieman ihmettelen tuossa sun ehdotuksesta kipsilevyn käyttö, koska en laittaisi riskialttiiseen rakenteeseen orgaanista ainetta ollenkaan, ehkä sitten se lasikuitupohjainen kipsi voisi olla parempi vaihtoehto tai muu kiviaines pohjainen levy, tärkeä on kuitenkin että kaikki pinnat pystyy läpäisemään mahdollinen (kellarissa on aina tämä riski) kosteushöyry jotta ne kuivuu johonkin suuntaan eikä jää rakenteeseen.

Jos vertaa fuktisol 15cm normaaliin maanvaraiseen eristykseen niin mitä on suotava eristyspaksuus ?

[Matti Alander]

Kipsilevy on ainoastaan kustannustekninen ratkaisu, kosteusteknisesti toimii huonommin, mutta mitään ongelmaa ei ole ollut. Betonilaatta Fuktisol levyn päälle tehtynä kun on hyvinkin kuiva ja kuivuu nopeasti kahteen suuntaan. Erilaisia silikaatti- ja kivilevyjä, jotka on sisäkäyttöön tarkoitettu voi myös käyttää. Klinkkerilaatoitus tai verhoilukivetkin voivat olla hyvä pinnoiteratkaisu.
Rivinteerauksen on oltava hyvin ilmatiivis ja höyrytiiviskin, jotta talvella jääkylmään kantavaan ulkoseinään ei tiivistyisi kosteutta turhanpäiten.
Aina tietysti olisi parasta jos lämmöneristeet olisivat ulkopuolella, mutta nyt puhutaankin kombromisseista, rakenteissa joissa mikään muu ei oikein ole mahdollista.
Mikäli kellaria lämmitetään,vielä 15 cm eps kerroksesta kohtuullisesti lämpöä läpi, mikä kuivaa ja pitää rivinteerauksen taustaa kuivempana.
Fuktispl tuotteen lamda on 0.037 - 0.039, eli hyvin lähellä muidenkin eps-pohjaisten eristeiden eristyskykyä.