Kellarin syvennys ja eristys sisäpuolelle

[Apa]

Lattiaa on piikkailtu lisää auki ja pitäisi kohta saada ensimmäistä monttua valettua, että voi siirtyä seuraavaan kohtaan. Minkälaisia ajatuksia herättää seuraavanlainen rakennekuva, jonka tuossa omalla tietämyksellä yritin oikeilla mittasuhteilla piirrellä. 1 ruutu = 10cm



Ulkopuolen alaosa tuntuu itsestä vähän värkkäykseltä, mutta toisaalta koko seinän vahvuista sokkelinjatkoa ei kyllä ihan huvikseen valaisi, kun tuo ulkopuolen jatkokin loppuu jo noin ylös. Olisiko hyviä ideoita? Alkuperäinen sokkeli tuntuu kyllä sen verran jämäkältä, että siihen kyllä saa raudoitukset porattua. Toisaalta jostain syystähän sitä on molemmin puolin vahvistettu.

[itokt]

XPS sokkelin alla vettynee vuosien aikana läpimäräksi ja lopputulos on sama kuin anturan valaisi suoraa maata varsten.

[Nihan]

Kyllähän tuon xps:n alla on kapillaarisora ja salaojat ovat oikeaoppisesti alempana joten mistä kautta se pääsisi vettymään?

[kkk]

Lisää 5 cm eps kerros harkon taa ilmaraon kohdalle (jommalle kummalle puolelle, ilmeisesti parempi: harkko-ilmarako-eps-betoni), niin koko seinän eristävyys paranee ja varsinkin yläosan lämpövuoto tippuu järjelliselle tasolle.

[itokt]

XPS sokkelin alla vettynee vuosien aikana läpimäräksi ja lopputulos on sama kuin anturan valaisi suoraa maata varsten.

Menipähän kirjaimet sekaisin, EPS siis vettyisi, mutta XPS:n ei pitäisi vettyä. Ja tässähän oli ehdotettu XPS:ää :)

[itokt]

Kyllähän tuon xps:n alla on kapillaarisora ja salaojat ovat oikeaoppisesti alempana joten mistä kautta se pääsisi vettymään?

Maakosteus ja eristeiden paikallinen ilmastoympäristö taitaa olla kosteudeltaan luokkaa 100%. Voisi olla hyvöt edellytykset vettymiselle pitkän ajan kuluessa.. Ja jos sora ei ole täysin puhdasta, edistää sekin kapillaarista nousua. Nämä on nyt tällaisia maanantai-illan päätelmiä..

[kakkaroolari]

En kyllä millään usko että toi Xps mihinkään vettyy vaikka alla olis vaan tasaushiekka. Sen olen nähnyt miten styroksin käy kun se on ollut vuosia salaojittamattomattomassa kuravellissä. Tämä on ihan eri tilanne ja onhan tossa purkusauma vielä tota fuktisolia vasten. Ei noi eristeet mistään vesihöyrystä voi vettyä tai sitten samoin kävisi myös tolle jumaloidulle fuktisolille. Eikös rakennuksen lämpö aja tuon vesihöyryn maahan? Mielipiteeni.

Parannusehdotuksena kuvaan, pistä xps alareuna ja fuktisol alareuna samaankorkoon niin saat ne ryhdikkäästi toisiaan vasten. Tai sitten niinkin minä tein paikoittain, tukivalu kun oli mitä sattuu laitoin pari fuktisolia tasaushiekan päälle (puuttuvan anturan viereen), kietaisin kankaan ympäri ja valoin anturan suoraksi lojottamalla kuran tonne väliin. Jossain kohtaa meni myös lekasoraa jos levyt ei mahtunu epätasaisuuksista johtuen ihan anturaan kiinni.

Toinen, jos ton sisäpuolisen salaojan mieltää radonputkeksi, se voi olla myös keskempänä. Mulla se menikin luontevammin kauempana seinästä kun tossa sokkelin vieressä oli niin pirusti kiviä alla.

[Apa]

Kiitos vastauksista! Finnfoamin pitäisi kyllä tosiaan olla vettymätöntä ja käytetäänhän sitä anturan alla muuallakin. Lisäksi se on vielä halvempaa kuin tuo betoni, joten samahan sinne on laittaa vaikka 50 tai 100mm foami.

Käytännön kannalta taitaa tosiaan olla helpoin tasata se sepelikerros samaan tasoon sekä anturan, että laatan alle. Pitää vain kaivaa anturaa syvemmälle tai tyytyä 220 huonekorkeuteen.

Niin, voiko muuten tuota sisäpuolen salaojaa hyödyntää myös radonputkena, jos vetää vain salaojan pumppukaivolta putken ulos ja tarvittaessa vielä puhallin imemään? Miten riskialuetta tämä Oulu edes on?

[kakkaroolari]

Miksipä se ei voisi radonputkena toimia. Parhaiten tietty jos sen saisi tuulettumaan katolle. Olisi vetoa ilman puhallinta. Oulun alueesta en osaa sanoa, mutta olen kuullut jonkun sanovan että mitä soraisempi maa sitä enemmän siitä nousee. Saven läpi vissiinvähemmän.

[Apa]

Aloin tuossa tutkimaan hieman tarkemmin tuota seinärakennetta ja totesin, että ulkopuolelle valetun "vahvistuksen" ja alkuperäisen sokkelin välissä on todennäköisesti styroxia. ehkä n.100mm. Tämä tilanne siis kahdella seinällä. Yhdellä seinällä välissä ohuempi styroxi jos ollenkaan ja pinnalla patolevy. Kuistin ja terassin kohdalla alkuperäinen sokkeli.

Miten hyvin tuo ulkopuolinen fuktisol toimii enää tuon styroxin kanssa?

Miten tehdään terassin ja kuistin seinä, jonka kohdalle ei pääse kaivamaan?

Mihin muodostuu ongelmia jos finnfoamilla vuorataan seinät sisäpuolelta ja sielä välissä on vielä se styroxikin? Sokkeli olisi kuitenkin sepelin päällä ja salaojitus lattian alla. Kymmeniä vastaavia kellarinsyvennysremontteja tehneille rakennusalan ammattilaisille kun pitäisi olla parempia perusteita, kuin vain se että netissä sanottiin, ettei näin kannata tehdä.

Jos ulkopuolta meinaa kaivella, niin silloin pitää kyllä sokkelinjatko tehdä kuvasta poiketen koko seinän paksuisena alas asti, ettei ulkopuolen vahvistusvalut jää tyhjän päälle. Tämä tulee olemaan melkoinen projekti sisäpuolelta.

[Apa]

Hommat etenee ja valuhommiin pitäisi päästä lähiaikoina. Seinän eristämistä ehtii miettimään vielä puolivuotta ja lattiankin osalta suunnitelmat on aika selvät, mutta sokkelin jatkon osalta homma pitäisi saada suunniteltua.

Sokkelin jatkon alle mietin tuollaista jykevämpää 200kpa isodrania tai fuktisolia 100mm vahvuisena, jotta kapillaarikatko tulee myös sinne asiallisena. 30cm korkuisen sepelin lätkääminen ei onnistu ja vähemmän ei riitä..? Tämä eriste olisi siis samassa tasossa lattiaan tulevan salaojittavan kanssa.

Eli sokelin alla:

- sokkelin uusi valu
- suodatinkangas
- salaojittava eriste n.200kpa
- (tasaussepeli)
- suodatinkangas
- savi

Jos päätyy kaivamaan ulkopuolen auki ja laittamaan salaojan myös ulkopuolelle, niin tässä vaiheessa sokkelinjatkon taakse (ulkopuolelle) riittää pelkkä suodatinkangas. Mutta tuli mieleen myös toinen idea, eli jos nyt laittaisi sokkelin jatkon taakse 75cm korkean ja 10cm paksun salaojittavan eristeen ja kesällä lapioisi 120cm maanpinnasta alaspäin samaan tasoon ja jatkaisi näin salaojittavan eristeen ylös asti. Näin ulkopuolen salaojaa ei tarvittaisi ollenkaan, kun kosteus virtaisi yhtenäistä salaojittavaa eristettä pitkin sokkelin ali sisäpuolen salaojaan. Säästyisi pihakivetykset kahdella sivulla ja kuisti + terassi, kun voisi itse lapioida ilman kaivinkonetta. Maanpinnan kallistukset, sadevesikaivot ja vaakastyroksit (+muovi)pitäisivät hulevedet minimissä. Mutta onko vaarana että kosteus liejuttaa saven talon alla? Toisaalta märkäähän se on ollut 70 vuotta ilman mitään salaojia, että tuskin tämä järjestely pahentaa tilannetta?

Edit: Piirsin ideasta vielä selventävän kuvan:

[karhjo]

Mikäs mahtaa olla tämän projektin tilanne? Jäin vähän odottamaan miten onnistui ja tuliko yllätyksiä vastaan?

[RTMPekka]

Mikäs mahtaa olla tämän projektin tilanne? Jäin vähän odottamaan miten onnistui ja tuliko yllätyksiä vastaan?

Mitenkään haluamatta masentaa, niin yhden kellarin kaivaneena sanoisin että 2017 jossain välissä voi tekijällä taas olla aikaa roikkua palstoilla...

[Apa]

Mitenkään haluamatta masentaa, niin yhden kellarin kaivaneena sanoisin että 2017 jossain välissä voi tekijällä taas olla aikaa roikkua palstoilla...

Tosiaan nyt kun kellarinsyvennys on valmis ja vuosi jo kohta asuttukin siellä, niin nyt on taas aikaa roikkua palstoilla. :D

Aivan älytön homma oli! En suosittele kenellekään, varsinkaan jos yksin iltahommina tekee! Melkein itku pääsee vieläkin, kun pihavarastossa näkee tuon kuluneen fiskarsin lapion, jonka kanssa vietettiin monta hikistä iltaa kellarissa.

12 vaihtolavallista (150 Tonnia) maata ja betonia vietiin kellarista pois. Kiviä tulin sen verran, että vaikka kanttisimmat vain kerättiin talteen, niin niistä tuli 50 metriä pitkästi kiviaitaa takapihalle.

Yllätyksiltäkään ei vältytty. Kevään ja kesän 2015 sateet, avoin maapohja ja tuoreet betonivalut aiheuttivat 100% kosteuden kellariin ja turhan korkean kosteuden myös ylempiin kerroksiin. Siitä seurasi hometta vaatekaapiin. Muutto vuodeksi evakkoon, kaikkien eristeiden vaihto koko taloon ja nyt jäljellä enää viimeisten pintojen teko lattiaan, kattoon ja seinille.

Jos joku Oulun alueella tarvitsee konsultaatio-apua kellarin syvennykseensä, niin voi ottaa yhteyttä yksityisviestillä. En ole rakennesuunnittelija ja lapioon en vielä tartu, mutta monta jakamisen arvoista vinkkiä maan käsittelystä betonin mylläykseen löytyy kyllä.

[RTMPekka]

Mitenkään haluamatta masentaa, niin yhden kellarin kaivaneena sanoisin että 2017 jossain välissä voi tekijällä taas olla aikaa roikkua palstoilla...

Tosiaan nyt kun kellarinsyvennys on valmis ja vuosi jo kohta asuttukin siellä, niin nyt on taas aikaa roikkua palstoilla. :D

Aivan älytön homma oli! En suosittele kenellekään, varsinkaan jos yksin iltahommina tekee! Melkein itku pääsee vieläkin, kun pihavarastossa näkee tuon kuluneen fiskarsin lapion, jonka kanssa vietettiin monta hikistä iltaa kellarissa.

12 vaihtolavallista (150 Tonnia) maata ja betonia vietiin kellarista pois. Kiviä tulin sen verran, että vaikka kanttisimmat vain kerättiin talteen, niin niistä tuli 50 metriä pitkästi kiviaitaa takapihalle.

Yllätyksiltäkään ei vältytty. Kevään ja kesän 2015 sateet, avoin maapohja ja tuoreet betonivalut aiheuttivat 100% kosteuden kellariin ja turhan korkean kosteuden myös ylempiin kerroksiin. Siitä seurasi hometta vaatekaapiin. Muutto vuodeksi evakkoon, kaikkien eristeiden vaihto koko taloon ja nyt jäljellä enää viimeisten pintojen teko lattiaan, kattoon ja seinille.

Jos joku Oulun alueella tarvitsee konsultaatio-apua kellarin syvennykseensä, niin voi ottaa yhteyttä yskityisviestillä. En ole rakennesuunnittelija ja lapioon en vielä tartu, mutta monta jakamisen arvoista vinkkiä maan käsittelystä betonin mylläykseen löytyy kyllä.

Rankat talkoot ollut sulla! Ei ihan joka äijä tuota olisi tehnyt