Tyypilliset rakennustavat muissa maissa?

[Khyron]

Oliskohan jossain kootusti kerrottu muitten maitten rakennustapoja ja määräyksiä, lähinnä tietty miten ne eroaa suomesta.

[tjk]

Noissa on paljonkin eroja... Ruotsissa rakennuskanta on aika samanlaista kuin Suomessa. Siellä on käytetty siporexia enemmän kuin Suomessa. Briteissä käytetään paljon selluvilla puutaloissa. Runkotolpat koteloidaan molemmilta puolilta vanerilla ja väli puhalletaan selluvillaa täyteen. Suurin osa taloista kuitenkin sipo runkoisia ja ulkoverhouksena tiili. Minkä maan tietoja haluat?

[tessu]

Jep ja niissä maissa missä ei oo talvee niin tasataan vaan paikka talolja siihen korttitalo pystyyn,niinku Jenkeissä,sitten tulee pyörremyrsky ja vie koko tönön toiseen osavaltioon,sentakia siellä on suuret tuhot kun hepposesti rakennetaan!
Täällä kun on savi mikä routii niin saa kaivaa ja pykätä moneen metriin saakka,no eipä ainakaa tuulet näitä tönöjä vie minnekkää,korkeintaa katot vaihtaa paikkaa

[gretheline]

Jep ja niissä maissa missä ei oo talvee niin tasataan vaan paikka talolja siihen korttitalo pystyyn,niinku Jenkeissä,sitten tulee pyörremyrsky ja vie koko tönön toiseen osavaltioon,sentakia siellä on suuret tuhot kun hepposesti rakennetaan!
Täällä kun on savi mikä routii niin saa kaivaa ja pykätä moneen metriin saakka,no eipä ainakaa tuulet näitä tönöjä vie minnekkää,korkeintaa katot vaihtaa paikkaa

Tessu... Ei se ihan noin mustavalkoista ole! Puhutaan ihan täysin eri mittakaavan asioista, kun verrataan tornado- ja hurrikaanituhoja (jopa 120 m/s) Suomessa puhaltaneisiin pikkupuhureihin (puuskatuulet kovimmillaan noin 25-30 m/s). Vitoskategorian hirmumyrsky (esim. Andrew) pyyhkii kaiken tielleen osuvan maan tasalle yli 70 m/s eli yli 252 km/h tuulen nopeudella, aivan yks hailee kuinka hyvin se on rakennettu. Suomessa ei ole esiintynyt ensimmäistäkään edes ykköskategorian hurrikaania (yli 32 m/s). Näinpä Suomessa ei rakennuksia ole tehty kestämään sellaisia myrskyjä. Tavan rintamamiestalosta ei olisi jäljellä kuin kellarin betonirakenteet ja kasa lähikortteleiden taloista ympäriinsä levinneitä lautoja: Näissä on ikkunat ja katotkin sen verran köykäisesti kiinni että siihen ei kovin kummoista tornadoa tai hurrikaania tarvittaisi että talo olisi säpäleinä; hirmumyrsky kun kerran pääsee jostain raosta sisään, niin se repii loputkin rikki ja tuulen voimasta paiskautuvat huonekalut sekä irti tempautuva katto viimeistelevät tuhon. Meillä täällä Suomessa ei ole sellaista tuulta ikinä nähty edes kaukaa sivusta..

Toki jos ja kun hurrikaani iskee jonkin trailer parkin (eli asuntoautoista ja asuntovaunuista koostuvan köyhien ja vähävaraisten asuntoalueen) tienoille, niin kyllähän siitä auttamatta tuhoa seuraa. Esimerkiksi mitään vinyylivuorauksia ja köykäisesti pykättyjä hökkeleitä ei hirmumyrskyalueille suositella, vaikka niitä muualla usein näkeekin. Lämpimässä ilmanalassa seuduilla joilla yölämpötilatkaan harvoin laskevat pakkasen puolelle ei tarvita paksuja puolimetrisiä eristekerroksia, joten siellä missä myrskytuulet pysyvät alle hirmumyrskulukemien talot ovat meikäläisiin tönöihin verrattuna kevytrakenteisempia. Silti etenkin hurrikaani- ja tornadoalueilla niillä joilla on varaa on usein kivitalot ja kellarit tai erityiset vahvistetut turvahuoneet, tarvike- ja ruokavarastot valmiustilassa, ihan vain hirmumyrskyn varalta lujemmin paikoilleen ns. storm clipseillä (kuva 2) kiinnitetyt kattorakenteet, sokkeliin tukevasti kiinni pultatut (kuva 2) ja vahvistetut seinät, ikkunoissa särkymätöntä lasia, hirmumyrskyhyväksytyt ovet, varageneraattorit sähkökatkojen varalta, ikkunoiden suojaksi julkisivuun kiinnitetyt erikoisvalmisteiset hurricane shuttersit eli myrskyn edellä suljettavat kiinteät ulkopuolelle asennetut ikkunaluukut, perhekohtaiset evakuointisuunnitelmat, sekä autoille autotallit ja kaikille pihan irtotavaroille riittävästi säilytystilaa joko autotallissa tai vasitussa vajassa. Muun muassa ikkunaluukut ovat iso bisnes, ne kun näyttävät paremmilta ja usein tiukalla aikataululla asialliseen tapaan asennetut ja hyvintehdyt ikkunaluukut ovat helpompi ja nopeampi tapa suojata ikkunat kuin läjä lautoja tai vaneria ja nivaska nauloja. Tarjolla on ikkunaluukkuja, joilla on hirmumyrskyhyväksyntä: luukun pitää kestää horisontaalisesti 4 kg painoinen 55 km/h nopeudella horisontaalisesti päin iskeytyvä kakkosnelonen ilman että luukkuun tulee reikää. Myös oville on omat lujuusluokituksensa: Jos lujuus on sitä luokkaa, että ovi kestää noin 7kg painavan 3,6 metriä pitkän horisontaalisesti nopeudella 160 km/h lentävän kakkosnelosen JA noin 112 m/s puhaltavan tuulen aiheuttaman paineen, niin silloin se saa FEMAn hirmumyrskyhyväksynnän.

Täällä Suomessa ei tosiaan ole hirmumyrskyjä ainakaan vielä näkynyt, mutta jos sellainen tulisi niin aivan varmasti tuhot olisivat hirveät, koska ei taloja täällä ole tehty sellaista tuulen voimakkuutta kestämään. Suomessa myös infrastruktuuri olisi palasina pienen ikuisuuden, kun eihän se kestä edes täkäläisiä myrskyjä, hurrikaaneista nyt puhumattakaan. USA:ssa uudemmilla asuinalueilla infra on tehty kestämään myös hurrikaanit ja näin ollen esimerkiksi ilmajohdot, oli kyse sitten sähkö- puhelin- tai muista kaapeleista, ovat uudemmilla asuinalueilla jo poikkeus. Kuitenkin ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa voi olla pahojakin puutteita mitä hirmumyrskykestävyyteen tulee, koska aiemmin ei ollut niin usein niin tuhoisia hirmumyrskyjä. Nykyään ilmastonmuutoksen myötä tilanne on muuttunut. Nyt myös kauempana, noin 2-3 tunnin ajomatkan päässä rannikosta sijaitsevilla seuduilla mietitään nyt jo rakennusvaiheessa että miten talosta saadaan riittävän kestävä, sillä siinä missä aiemmin tuskin koskaan ilmeni pahoja myrskytuhoja kun aiemmin sinne asti kantautui vain jo pahimman tuhovoimansa menettäneen myrskyn viime hönkäisyt, nykyisin se ei olekaan enää niin sanottua vaan myrskyt ovat voimistuneet. Eli lyhyesti ja ytimekkäästi: Siellä ei todellakaan tehdä korttitaloja.

Ystävällisin terveisin
USA:n kaakkoisosien hurrikaanialueella asuvan insinöörin tuleva vaimo

[NO H2O]

Rakentamistavat näyttävät erilaisia rakennusohjelmia seuranneena vaihtelevan rakennuspaikkojen mukaan mutta sen huomion olen tehnyt että erilaista vettä tuolla ulkomailla tuntuu olevan.

Moneen kylpyhuoneeseen, yms. paikkaan laitetaan kaakelit tms. koristukset suoraan vaneriin kiinni ilman mitään vesieristeitä...

[PetteriKivimäki]

Englannissa ja Ranskassa näyttää olevan ihan se ja sama minkälaisen kylppärin rakennat - lattioina on parkettia, lautalattiaa laminaattia. Tosin suihkukaapin kylpyammetta ja suihkukaappia on sitten pitämässä vesi edes jotenkin aidoissa. Paras oli Hotel St. Simon Lontoossa: suihkukoppi oli tungettu vanhaan siivouskomeroon respan viereen: vesiliitin kun olis posahtanut niin olis vesi valunut aulaan ja kadulle saakka..

[vesahy]

Englannissa ja Irlannissa käydessäni olen kiinnittänyt huomiota rakennusten ulkoseinälle tehtyihin putkiasennuksiin. Kätevää tietenkin esimerkiksi silloin kun viemärit pitää saneerata mutta kai sitä sielläkin päin maailmaa joskus lämpötila putoaa pakkasen puolelle.

P.s. Telkkarissa on useitkin sarjoja, joista voi seurata rakentamistapoja eri maissa. Ainakin Englannissa tehty Huijarirakentajat on mielenkiintoinen.

[PetteriKivimäki]

Jep ja niissä maissa missä ei oo talvee niin tasataan vaan paikka talolja siihen korttitalo pystyyn,niinku Jenkeissä,sitten tulee pyörremyrsky ja vie koko tönön toiseen osavaltioon,sentakia siellä on suuret tuhot kun hepposesti rakennetaan!
Täällä kun on savi mikä routii niin saa kaivaa ja pykätä moneen metriin saakka,no eipä ainakaa tuulet näitä tönöjä vie minnekkää,korkeintaa katot vaihtaa paikkaa

Tessu... Ei se ihan noin mustavalkoista ole! Puhutaan ihan täysin eri mittakaavan asioista, kun verrataan tornado- ja hurrikaanituhoja (jopa 120 m/s) Suomessa puhaltaneisiin pikkupuhureihin (puuskatuulet kovimmillaan noin 25-30 m/s).

Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan meilläpäin 2010 puhkunut Asta-myrsky puhalsi puuskissa jopa 50 m/s. Mittauspisteet kertoivat 29 m/s. ja kyllähän sekin puhuri lakaisi metsää ja yhden leirintäalueen verran perävaunuja solmuun.

Meidän rintamamiestalojemme rankarakenne on muuten suoraan apinoitu amerikkalaisten puuta säästävästä, nopeasta ja painumattomasta talomallista. "Uutta eristettä" eli selluvillaakin on siellä käytetty yli 70 vuotta.

[ajl]

Tornadoista puhuttaessa suhteellisuudentaju helposti katooa; wikipediasta luntattuna tyypillisen tornadon tuhoalue on 150 metriä leveä ja 8 km pitkä. Vaikka uutiskuvassa jälki on kauheaa asuinalueen yli mennessään, niin tuhovanalla on tyypillisesti leveyttä vain parin omakotitalon verran ja uutiskuvan ulkopuolella muutaman sadan metrin päässä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Hurrikaanit on sitten eri juttu.. mutta maantieteellinen alue on eri.

[Tilkku-tila]

Tere!
Espanjassa rakentaminen on erittäin mielenkiintoista. Ensin tasoitellaan vähän potkimalla tonttia ja sitten paikalle
roudataan iso kasa betoniharkkoja. Nuoret ja eläkeikäiset raksaukot muurailee summittaisen sokkelin joka
päällystetään ruiskubetonilla. Päälle tulee betonitehtaalta valmiit lattiaelementit ja sitten tehdään jo seiniä
betoniharkoista, lopuksi nostetaan kattoelementit ja koko roska kuorrutetaan ruiskubetonilla.
Teoriassa homma ei vie kauaa. Käytännössä aamulla äijät vetää sangriaa litratolkulla sitten siestalle puolen
päivän jälkeen. Parin kolmen tunnin kuluttua osa ukoista saattaa palata töihin. Kun mökki on vedetty kalkkimaalilla
ja kattotiilet on paikallaan tulee putkimies. Hän piikkaa seiniin ja lattiaan reiät ja urat putkille, kun vedet pelaa
ainakin suurinpiirtein, hän peittää kaiken ruiskubetonilla. Seuraavaksi tulee sähkömies ja rutiini on sama.
Sähkökalusteet ja piuhat ovat taatusti hyväksymättömiä. Ikkuna-asentajan jälkeen tulee kaihtimien asentaja ja
taas betonimylly pauhaa. Nämä (m)asentajat eivät tietenkään tule samalla viikolla hyvä jos edes samassa kuussa.
Ja jos et ole paikalla niin taas venähtää kuukaudella.

Siinäpä ne eläkepäivät kuluivat ja eläke, kärsivällisyys on hyve sanotaan. Vanhemmillani sitä oli, itsellä olisi
viikossa palanut hihat. Manana amigos.

[Khyron]

Tuli asia siis vain mieleen kun käytiin frankfurtissa ja genevessä. Frankfurtissa oli hotellissa laattalattiat ilman lattialämmitystä, ja ilmeisesti siellä tyypillisesti kylppärissä ei lattiakaivoa vaan suihkunurkka altaineen muurattuna seinään. Ja semmonen veden käytön mukaan sähköllä lämmittävä vempele mistä ei tahtonu tulla riittävästi lämmintä vettä.

Ja genevessä oli muuten vastaava kylppäri, paitsi puulattialla, ja kuulemma siellä oltiin suhtasuduttu hyvin nihkeästi ajatukseen että laatat lattiaan ja kaivo siihen. Vissiin siellä ei käytetä vesieristyksiä sitten? Niin ja siellä toi nykynen systeemi vuosi vettä alakertaa, kuiluun jossa oli mm. sähkömittari.

Toki jotain hyvääkin ettei pelkästään huonoa, ne ainakin saksassa käytössä olevat rollaadenit eli semmoset ikkunan ulkopuolelle tulevat alumiiniset "rullaverhot" vaikuttaa käteviltä, tosin tiedä sitten miten ne pelais suomessa kun tulee räntää vaakatasoon.

[gretheline]

Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan meilläpäin 2010 puhkunut Asta-myrsky puhalsi puuskissa jopa 50 m/s. Mittauspisteet kertoivat 29 m/s. ja kyllähän sekin puhuri lakaisi metsää ja yhden leirintäalueen verran perävaunuja solmuun.

Meidän rintamamiestalojemme rankarakenne on muuten suoraan apinoitu amerikkalaisten puuta säästävästä, nopeasta ja painumattomasta talomallista. "Uutta eristettä" eli selluvillaakin on siellä käytetty yli 70 vuotta.

Totta on että puuskia riittää, vaan keskenään vertailukelpoisia lukuja ovat nuo viralliset mittaukset: Samaisen Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa tai Suomen lähialueilla ei hirmumyrskyjä ole koskaan ollut, sillä hirmumyrskyksi luokiteltavan myrskyn tuulennopeuden alaraja on 33 m/s kymmenen minuutin keskituulelle. Suomen nykyisetkään sääolot eivät onneksi suosi trooppisia hirmumyrskyjä, sillä edellytyksenä niiden synnylle on trooppinen matalapaine ja vähintään 26–27°C meriveden pintalämpötila.

Vikaahan rintamamiestaloissa ei siinä suhteessa ole että rakenne olisi heppoinen, hyviä taloja ja pääsääntöisesti hyvin tehtyjähän nämä näihin ilmanaloihin ovat. Jos niissä olisi perustavanlaatuista vikaa niin eivät ne olisi pystyssä enää. Täällä oli nyt viikonvaihteessa reilun kolmen vuorokauden ajan noin -30°C pakkaset yötä päivää, äärimmäinen sääilmiöhän sekin on, mutta minä vain syötin Etnalle halkoja ahkeraan niin sisällä talossa oli mukavat +21°C ilman vedontunnetta. Silti ihan tässä minunkin torpassa hirmumyrskyn luokkaa oleva tuuli tulisi sisään alta aikayksikön, ja se olisi entinen torppa. Tuolla maailmalla on niitäkin nähty, että naapurilla on hurrikaaniklipsit kattorakenteissa ynnä muut vahvistukset ja talo on hurrikaanin jäljiltä ehjä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, kun taas 50 metrin päässä sijainneesta vahvistamattomasta naapurin tuvasta on jäljellä vain rauniot, vaikka tuuli on riehunut kummallakin tontilla aivan yhtä suurella raivolla.

Kattorakenteet, ovet ja ikkunat ovat niitä heikoimpia kohtia, siksi ne elokuvissakin juoksevat niiden vanereiden ja lautojen kanssa hirveässä tuulessa ja kaatosateessa ikkunoita kiinni naulaamaan. Myös rankarakenteisia lautaverhoiltuja seiniä hurrikaanialttiilla alueilla näkee kyllä, vaikka kiveä varakkaammat suosivatkin ja täyskivisiä tai kuitusementtiverhoiltuja pidetään parhaina. Lautaverhoilluissa taloissa on se heikkous, että vaikka se tuulen voi hyvinkin kestää ja vaakasuoran sateenkin jos on saumoistaan tuuvattu tiukkaan, niin pinnan vahingoituttua lentävän rojun osumista vesi pääsee rakenteisiin. Hurrikaanin tuhoamissa taloissa merkittävä tuhoon myötävaikuttanut yksittäinen seikka on talon yhteyteen rakennetun autotallin oven puutteellinen lujuus; siinä on sitä pinta-alaa, ja kun se särkyy joko tuulen aiheuttaman paineen tai ilmassa lentävien roju-ohjusten osumista, niin tuuli pääsee sisälle eikä sitä enää pysäytä mikään. Vinyyliverhouksia ei tosiaan suositella päivänselvistä syistä, ja kattotiilet tulisi kiinnittää kaksin ruuvein ja kattotiilten väliset saumat tulisi tuuvata umpeen tarkoitukseen sopivalla laastilla. Erityisesti Floridassa on ihan lakiin perustuvat tiukat määräykset näiden lujuuksien ja vahvistusten suhteen, ja muuallakin USA:ssa Teksasista Maineen ulottuvalla rintamalla on suosituksia, lisäksi vakuutusyhtiöt antavat alennuksia vakuutusmaksuista kun talon rakenteet on lujitettu hirmumyrkyjen varalta ja talo on läpäissyt ns. tuulitarkastuksen hyväksytysti.

[gretheline]

Jos sattuu ettei joku tiedä niin ne esimerkiksi USA:n rannikoilla paalujen varaan pykätyt talot ovat paalujen varassa usein siksi kun paikalliset viranomaiset ja vakuutusyhtiöt vaativat tällaista rakennustapaa tulvariskin takia. Myös aumakattoja suositaan varsinkin rannikkoalueilla, sillä ne kestävät hirmumyrskyjä harjakattoja paremmin - joskin harjakatonkin saa kestäväksi ankkuroimalla sen paikoilleen jo edellä kuvatulla tavalla.

Tornadoista puhuttaessa suhteellisuudentaju helposti katooa; wikipediasta luntattuna tyypillisen tornadon tuhoalue on 150 metriä leveä ja 8 km pitkä. Vaikka uutiskuvassa jälki on kauheaa asuinalueen yli mennessään, niin tuhovanalla on tyypillisesti leveyttä vain parin omakotitalon verran ja uutiskuvan ulkopuolella muutaman sadan metrin päässä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Hurrikaanit on sitten eri juttu.. mutta maantieteellinen alue on eri.

Juuri näin. Myös kuolonuhreissa mitaten tuho on hurrikaaneilla aivan täysin eri mittakaavassa. Amerikoissa tähän asti pahin tornado jätti jälkeensä vajaa 700 kuolonuhria vuonna 1925 siinä missä hurrikaani Mitch (1998) surmasi yli 11000 ihmistä, Fifi (1974) jätti yli 8000 kuolonuhria, Jeanne (2005) vaati yli 3000 ihmisen hengen ja Davidin (1979) sekä Katrinan (2005) kummankin jäljiltä jouduttiin pystyttämään parituhatta uutta hautakiveä.

Esimerkiksi Katrinan kohdalla kuolonuhrien suuri määrä New Orleansin alueella johtui tulvavallien murtumisesta eikä niinkään heppoisista rakennuksista. Lienee selvää, että siinä vaiheessa kun vesi on niin korkealla, että talosta näkyy enää vain katto, on ihan turha edes vihjailla, että "ei olisi ollut mitään hätää jos talojen rakentamisen ja materiaalien laatu olisi parempi".

Euroopassa on sitten vuoden 1950 ollut yksi tulvien myötä 2551 henkeä vaatinut myrsky, Pohjanmeren tulva vuonna 1953, muutoin Euroopassa esiintyvien myrskyjen kohdalla puhutaan tavallisimmin joistakin kymmenistä kuolonuhreista. Näinpä voitaneen todeta, että Euroopassa myrskyt eivät tällä hetkellä ole merkittävä uhka hengelle ja terveydelle ja eurooppalaisessa rakentamisessa ei niinkään ole tarpeen huomioida kovia tuulia vaan ennemminkin huolta aiheuttavat tulvavedet, home sekä kylmyys ja paikoin myös maanjäristykset.

Brittein saarilla muuten kuuluu olevan ongelmana se että rannikko rapautuu. Ilmastonmuutoksen myötä tahti on entisestään hurjasti kiihtynyt ja kokonaisia yhteisöjä on jouduttu uudelleensijoittamaan toisaalle turvaan mereen tippuvista taloista. Siinä ei taida mikään rakennustapa auttaa kun maa lähtee alta pois, mutta kaiketi rakennuslupien myöntämisen yhteydessä myös rannikon eroosion vaikutuksia ja ennusteita joudutaan tarkastelemaan entistä tiukemmin.

[gretheline]

No kyllähä se nyt on kummiskin nii net semmosissa maissa missä on kylmät talvet on talot tehty IHAN toisella tapaa kuin lämpimissä!
On kaikenlaista savimajaa ja kaisla kattoo joo,eikä taida olla tää talo ainakaa mikää Jenkkikopio? tuskin on siellä näin paljon purueristettä missään muualla kuin niiden päässä HEEH!

Tässä koko ketjun ideahan on se että muualla maailmassa taloja rakennetaan eri tavoin kuin Suomessa, sitä ei kukaan kiistä.
Minusta alkaa tuntua siltä kuin Tessu sekoittaisi AMerikan Yhdysvallat Afrikan kehitysmaihin. Vaan eipä tuo haitanne, tietämättömyyshän ei sinällään ole mikään synti. Niitä amerikkalaisia erityisesti New Mexicon osavaltiossa suosittuja "savimajoja" rakennetaan näin: http://www.youtube.com/watch?v=0kmjKjgZGcs
Ja tässä valmistuu amerikkalainen "korttitalo": http://www.youtube.com/watch?v=C3iI6S7TuCA

[KariFS]

Korttitalofilmiä en jaksanut loppuun katsoa, sisustusvaiheeseen vaan. Mutta noinhan se menee, lastulevyulkokuori, tyvek-muovi ja päälle saneerauslaastilla kiviverhous tai vinyyli ilman tuuletusrakoa. Kattotuolien paikalla melkoisia tikkuja eikä juuri kantavia väliseiniä. Onneksi työmaalla ei näkynyt yhtään villapaalia, homehtuisihan se koko mökki pian jos pitäisi yhtään lämpöä. Lattialla ei juuri vedä isoista yksinkertaisista lasiliukuovista ja yksinkertaisista olemattomin tiivistein varustetuista ikkunoista huolimatta kun lattialla on 5 vuoden välein uusittava tuuman paksuinen kokolattiamatto. Hemmetti, jenekkilässä tehdään tuollaisia navetankokoisia kulutusjuhlakartanoita vailla eristystä suht tavallisille perheille ja me täällä arktisessa ilmastossa laitetaan pikku mökkeihimme puoli metriä villaa ja pelleillään joidenkin hemmetin energialamppujen kanssa. #tanan vihreät!

Toki villoitus oli saatettu videossa skipatakin, mutta sen muutaman vuoden mitä tuolla mantereella asuin, tuli katseltua muutamaa raksaa siinä liikenneruuhkassa kökötellessä. Noin ne Atlantan kulmillakin tosiaan tehtiin, muutamassa talossa tosin täytettiin noita kakkoskutosten välejä löyhästi jollain vaaleanpunaisella villalla. Löyhästi siis siinä mielessä että villasoiro oli sekä kapeampaa että litteämpää kuin koolausväli. Ja juu, Atlantassa nyt ei tarvittu lämmitystä kuin ehkä 2-3kk vuodesta mutta kyllä se villa pitäisi kuumaa ulkonakin yhtä hyvin kuin sisällä. Meillä ainakin meni sähköä kesällä jäähdytykseen enemmän kuin talvella lämmitykseen.

Kiva myös tuo ettei roudasta tai salaojista tarvitse paljon välittää, sopeudutaan siihen että ok, kellari ei ole 100% kuiva ja sateella sinne voi tulla vaaksan verran vettä.

Floridassa ja muualla kosteilla seuduilla lähinnä merenrannoilla rakennettiin paljon teräsrungolla, ilmasto kun on sellainen että laho ja termiitit viihtyvät.