Lämminvesivaraajan vaihto

[jaune]

Hei!
Eli uudenkarhea vuodelta 1970 oleva 60l lämminvesivaraaja tuli tiensä päähän. Hain 100l varaajan Biltemasta ja vasta sen jälkeen rupesin tuumailemaan että mitäs sitten?

Mitähän kaikkea tässä nyt tarvitsee ottaa huomioon? Yhteet on erikokoiset, vanhassa pöntössä on 3/4" ja uudessa 1/2". Pönttö varmaan täytyisi tyhjentää ensimmäiseksi? Tarviiko tuossa tehdä muuta kun sulkea kylmä sisäänmeno ja avata tyhjennys? Saako sen tyhjäksi ilman korvausilmaa?

Millaisia työkaluja tähän vielä pitäisi hankkia? Varmaan putkenosista nyt ainakin "supparit" ja pätkä puolentuuman putkea. Onkos kupariputken katkaisuun ja taivuttamiseen jotain näppäriä työkaluja vai rautasaha ja viemäriputki jota vasten taivutella? :D

[Keijo]

Kuva olis kiva...

Yleensä varaajan tuloputki (kylmä) menee alaosaan ja kuuma otetaan päältä, jolloin kerrostumisesta saadaan maksimihyöty. Tällöin normaalitilanteissa riittää, kun otat molemmat yhteet auki ja vedet valahtaa lattialle. Tietysti, jos varaaja on tilassa, jossa vettä ei saa päästää lattialle, niin sitten voi yrittää hanan kautta laskea vedet viemäriin.

Yleensä varaajissa on päällä tulppa, jonka saa auki. Joten jos korvausilmaa ei tule mistään muualta, niin sieltä sitten. Tai toisesta yhteestä paineilmaa sisään.

Osta hehkutettua kupariputkea, niin sitä voi taivutella ihan käsipelillä. Hehkutettukupari vaatii helmiliittimien kanssa tukihylsyn, joten nekin pitää hommata. Rautasahalla voi katkaista putket, mutta siistimpi jälki tulee putkileikkurilla. Rautasahalla katkaistaesssa on riski että menee vinoon ja kaikki purseet pitää poistaa huolellisesti. Jos on asiaa Bilteman suuntaan, niin sieltä saa sen putkileikkurinkin. Taitavat nykyään myydä putkea ja liittimiäkin, joten ei muuta kuin suunta miesten tiimariin...

Bilteman varaajassa ei ainakaan viimeksi katsoessa ollut varoventtiiliä ja sekoittajaa, joten ne pitää hommata jostain jos vanhan varajan kalut eivät ole enää käyttökelpoisia.

Jos kotoa löytyy jakoavain, niin sillä, morapuukolla ja putkileikkurilla pärjää aika pitkälle...

[pvalila]

Halvat varaajat ovat yleensä emaloitua mustaa rautaa ja siksi niiden elinkaaren pituutta on hyvin vaikea ennustaa.

Jos varaaja on lattiakaivollisessa tilassa, niin ei liene juuri väliä, kestääkö se vuoden vai viisi.

Valitettavasti juuri pikkuboilerit hyvin usein sijoitetaan keittiöön tms. kuivaan tilaan ja silloin olisi hyvä tietää, kuinka monta vuotta laitetta uskaltaa käyttää.

Teoriassahan noihin pitäisi vaihtaa anodi kaiketi noin kahden vuoden välein, mutta harva taitaa niin toimia: muutamalla kympillä kun saa kokonaan uuden pöntön vanhan tilalle.

On muuten olemassa myös pitkäikäisiä emalivaraajia, mutta niillä on sitten hintaakin saman verran kuin kotimaisella, haponkestävällä Haadolla (ja niihinkin on muistettava vaihtaa ajallaan se sinkkianodi).

Huomattavan vanhaksi muuten eli tuo edellinen boileri!

[Juha_P]

On muuten olemassa myös pitkäikäisiä emalivaraajia, mutta niillä on sitten hintaakin saman verran kuin kotimaisella, haponkestävällä Haadolla (ja niihinkin on muistettava vaihtaa ajallaan se sinkkianodi).

On vai? Siis rst-boilerissakin anodi, joka pitää vaihtaa?

[Aaltju]

On muuten olemassa myös pitkäikäisiä emalivaraajia, mutta niillä on sitten hintaakin saman verran kuin kotimaisella, haponkestävällä Haadolla (ja niihinkin on muistettava vaihtaa ajallaan se sinkkianodi).

Myynti ja -putkimiehet mielellään kertoilevat kaikenlaisia tarinoita hapikkaan varaajan erinomaisuudesta ja emaloidun huonoudesta, mutta emaloitu varaaja ei silti automaattisesti ole huonompi kuin hapikas. Valinta riippuu ennemminkin vedenlaadusta kuin lompakosta. Toisille vesille emaloitu on parempi vaihtoehto ja toisille taas hapikas.

[PetteriKivimäki]

Yleensä varaajan tuloputki (kylmä) menee alaosaan ja kuuma otetaan päältä, jolloin kerrostumisesta saadaan maksimihyöty. Tällöin normaalitilanteissa riittää, kun otat molemmat yhteet auki ja vedet valahtaa lattialle. Tietysti, jos varaaja on tilassa, jossa vettä ei saa päästää lattialle, niin sitten voi yrittää hanan kautta laskea vedet viemäriin.

Voihan parsa, nythän hokasin että mulla on kahdensadan lidran varaaja "tilassa, jossa ei saa päästä vettä lattialle". Pitää vaihtaa ei paikkaan koko hökötys ja rouva haluaa vielä vaihtaakin. Ei kai auta kun laittaa vati "Drain pipen" alle ja laskea erissä..

[Aaltju]

Voihan parsa, nythän hokasin että mulla on kahdensadan lidran varaaja "tilassa, jossa ei saa päästä vettä lattialle". Pitää vaihtaa ei paikkaan koko hökötys ja rouva haluaa vielä vaihtaakin. Ei kai auta kun laittaa vati "Drain pipen" alle ja laskea erissä..

Ei ole ihan määräysten mukainen asennuskaan, joten kannattaa siksikin vaihtaa paikkaa... muistaakseni lattiakaivo on vaadittu varaajan alle suunnilleen aina ja ikuisesti poislukien muutaman kymmenen litran varaajat.

[Keijo]

Ei varaajan käsittääkseni ole pakko olla tilassa (tai ainakaan ennen ei tarvinnut), jossa on lattiakaivo, mutta varoventtillin poistoputki pitää johtaa sellaiseen paikkaan, että vesi menee viemäriin. Mahdollisten vuotojen pitää tulla näkyviin, mutta niinhän ne yleensä tulee, jos varaajaa ei ihan johonkin monttuun asenna. Apella on 80-luvun lopulla rakennettu talo ja siellä on 300 litrainen kuivassa tilassa. Varon poistoputki vain on viety alakertaan, jossa se menee viemäriin. Eikä tuo ole mikään yksittäistapaus, vaan on noita tullut muuallakin vastaan. Tässä nykyisessäkin talossa oli samanlainen ratkaisu ennen remonttia.

Onhan se lisävarmistus, jos on lattiakaivo, mutta kyllä posahtaneen varaajan tilalle saa vaihtaa uuden vaikka määräykset olisivatkin muuttuneet asennusajankohdasta. Varaajan siirto johonkin toiseen paikkaan ei välttämättä ole ihan helppo operaatio, vaan putkitöitä voi joutua tekemään aika paljonkin. Hälyttävä tippavahti varaajan alle maksaa korkeintaan muutaman kympin ja oikein laitettuna ajaa ihan hyvin asiansa. Ei ne varaajat kerralla poksahda halki.

[Aihki]

Meidänkin rintsikkaan oli edellinen omistaja laittanut 2000-luvulla tehdyssä remontissa 300 litran varaajan kuivaantilaan. Varaaja oli suoraan parketin päällä, varoventtiilin poistoputki oli sentään vedetty viereisessä huoneessa olevan keittiön viemäriin.

Kesällä kuin tein muutenkin putki- ja lattiaremppaa tekasin varaajan alle viemärillisen noin 15 sentin laidoilla olevan vesieristetyn "kaukalon". Samalla siirsin tuloveden pääsulun ja jakotukin varaajan alle, johon ne aika näppärästi mahtuivatkin. Aikaisemmin ne olivat keittiönkaapissa, missä ne tahtoivat kesähelteillä hikoilla ja siten tiputella vettä.

Perhepiirissä on muuten sattunut kaksi tapausta, jossa varaajasta on "räjähtänyt" varoventtiili. Silloinhan vettä tulee lujaa ja niin pitkään kunnes joku laittaa pääsulusta veden kiinni. Ensimmäinen tapaus sattui 80-luvulla ja kyseessä oli vain muutaman vuoden vanha varaaja. Toinen tapaus 2000-luvulla ja siinäkin kyseessä pari vuotta vanha varaaja. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa oli jokin tunnistettu ja tunnustettu valmistuvika. Varoventtiileitä oli hajonnut useita kymmeniä kappaleita.

Joku neropatti oli muuten laittanut tulevesiputkeen saattolämmityskaapelin pääsulun läpi, eli sulkua ei saanut kiinni! No sekin tuli nyt samalla korjattua

[Jeepster]

Joku neropatti oli muuten laittanut tulevesiputkeen saattolämmityskaapelin pääsulun läpi, eli sulkua ei saanut kiinni!

Kuulostaa muuten aika hienolta idealta.

[Aihki]

Joku neropatti oli muuten laittanut tulevesiputkeen saattolämmityskaapelin pääsulun läpi, eli sulkua ei saanut kiinni!

Kuulostaa muuten aika hienolta idealta.

Ja jos joku ihmettelee miten tuollaisen asennus on onnistunut, niin vesi on täytynyt sulkea ensin tontin rajalla olevasta sulusta. Luulisi, että viimeistään siinä vaiheessa olisi tullut mieleen, että sisällä olevasta sulusta voi olla hyötyä eteenkin talvella...

[Zaffodi]

Jakari+papukaijat riittää aika pitkälle, mieluummin kaksi jakaria. Sitten jouhta+kittiä liitoksiin, ei mitään tefloniteippiä. Varoventtiili pitää muistaa, vanhassa todennäköisesti on sellainen.
Vesi tulee pois kun avaat molemmat liitokset, sekä kuuman että kylmän, ekaksi voi tulla huonostikin mutta jahka vauhtiin pääsee niin kyllä se siitä tyhjenee alakauttakin.
Mulla ei ainakaan vanhassa varaajassa ollut päällä proppua näkyvillä, ehkä sen peltikuoren alla onkin. Kesti se jonkin tovin että 90 litraa valui ulos, lattiakaivollinen tila sentään. Meikäläisen projekti oli siinä mielessä hupaisa että ensin siirrettiin vanha varaaja uuteen paikkaan ja sitten kuukautta myöhemmin uusi varaaja saunan lauteiden alle. Talossa kun asuttiin koko saunarempan ajan piti lämmintä vettä olla aina saatavilla.

Ihan pikku kommenttina ketjun aloittajalle, jos sinun piti nuo asiat täällä kysyä niin kannattaa vakavasi harkita putkarin palkkaamista. Rakettitiedettä tuo ei ole mutta huolellinen pitää olla, esim. helmiliitoksista saa hyvän aikapommin jos putki ei ole perillä kun kiristää tai tosiaan unohtaa nuo tukihylsyt. Toki nuo nyt yleensä on sellaisia että vuotaa heti jos jotain on pielessä.

[Kariharrikari]

Hei!
Eli uudenkarhea vuodelta 1970 oleva 60l lämminvesivaraaja tuli tiensä päähän. Hain 100l varaajan Biltemasta ja vasta sen jälkeen rupesin tuumailemaan että mitäs sitten?

Nuo Bilteman varaajat on suunniteltu 7,5 bar putkistopaineelle. Suomessa vesijohtoverkosto vaatii 10 barin laitteet...

Itse hommasin seinälle kiinnitettävän 30l varaajan Biltemasta kellariremontin ajaksi (väliaikainen 1-2 vuoden asennus). Pyysin putkimiestä asentamaan sen, mutta putkari meinasi kuolla nauruun Bilteman varaajan nähdessään. Lisäksi oli huolissaan tuosta 7,5 barin työpaineesta. Laitteen mukana tuli 7,5barin varoventtiili, joka kuitenkin putkimiehen mielestä oli hyödytön Suomen 10 barin verkossa. Olisi ilmeisesti valuttanut vettä jatkuvasti. Lopulta putkimies suostui asentamaan laitteen ja liitti siihen Oraksen varoventtiilin, joka maksoi saman verran kuin itse Bilteman varaaja...
Kuitenkin mielestäni olisi ollut turhaa maksaa 300€ laadukkaammasta väliaikaisesta varaajasta, joten Bilteman varaaja saa kelvata kellariremontin ajan.

Summa summarun: Bilteman varaajaa ei varsinkaan kannata asentaa tilaan, jossa ei ole lattiakaivoa.

[petej]

Tässä maassa on viellä useita omakaivoisia kiinteistöjä joissa maksimipaineet on alle 6 bar,tuo oma uudehko painesäiliökin(pumppu lohja) on max 6 bar.

[Aaltju]

Nuo Bilteman varaajat on suunniteltu 7,5 bar putkistopaineelle. Suomessa vesijohtoverkosto vaatii 10 barin laitteet...

Itse hommasin seinälle kiinnitettävän 30l varaajan Biltemasta kellariremontin ajaksi (väliaikainen 1-2 vuoden asennus). Pyysin putkimiestä asentamaan sen, mutta putkari meinasi kuolla nauruun Bilteman varaajan nähdessään. Lisäksi oli huolissaan tuosta 7,5 barin työpaineesta. Laitteen mukana tuli 7,5barin varoventtiili, joka kuitenkin putkimiehen mielestä oli hyödytön Suomen 10 barin verkossa. Olisi ilmeisesti valuttanut vettä jatkuvasti. Lopulta putkimies suostui asentamaan laitteen ja liitti siihen Oraksen varoventtiilin, joka maksoi saman verran kuin itse Bilteman varaaja...

Suomessa verkoston nimellispaine ja mitoituspaine on 10 bar, mikä ei suinkaan tarkoita sitä että verkostopaine olisi 10 bar, yleensä se on luokkaa 5...8 bar paikasta riippuen.

Jos Bilteman varaajan nimellispaineeksi on tyyppikilvessä ja käyttöohjeessa ilmoitettu 7,5 bar niin se on mikä on ja sitä ei pidä lähteä ominpäin muuttelemaan (varsinkin kun on hyvin ilmeistä että putkari ei ollut aivan tehtäviensä tasalla). Kun varaajaa on ominpäin muuteltu siirtyy kaikki vastuu siitä muuttelijalle... varsinkin tässä tapauksessa kun varoventtiili on muutettu kireämmäksi kuin alkuperäinen... eli varoventtiilin asetuspaine on suurempi kuin itse varaajasäiliön valmistajan lupaama maksimipaine.

7.5 bar on aivan riittävä nimellispaine muualle kuin kunnalliseen verkkoon kunhan pidetään huoli siitä että varoventtiili on asianmukainen ja pumpun max paine ei ole ainakaan hirveästi yli 7.5 bar. Kunnalliseen verkkoonkin liitetyssä järjestelmässä se useimmiten varmasti toimii täysin moitteetta vaikka asennuksen määräysten mukaisuus taitaa ollakin hieman kyseenalainen... eli se tuskin olisi valuttanut vettä jatkuvasti.

... ja Oraksen varoventtiili maksaa parisenkymppiä

Tarkkana näiden "ammattilaisten" kanssa... ei kaikki ladossa syntyneetkään ole Jeesuksia