Kivijalka + perustus

[MeriJ]

Kuka vääntäisi rautalangasta ja piirtäisi?

Kyseessä 1940-l. lopussa rakennettu rtm-talo. Talossa ei ole kellarikerrosta, luojan kiitos. Tarvitsen ohjeita kivijalan ja lattiarakenteen korjaamisessa sekä lisäeristyksessä.

Talo sijaitsee tontin ainoalla nyppylällä. Kivijalassa ei ilmeisesti ole anturia. Kivijalan ympärillä on n. 15-20 cm maata, multaa. Kivijalassa on halkeamia. Ryömintätilaa ei ole, ei myöskään kissanluukkuja. Sisällä lattian rakenne on: puulattia - purua 40-50 cm - ohut bitumipinnoite ohuen betonivalun päällä jotka muodostavat yht. 3-5 cm paksun perustuksen - maata. Lattian alla oleva perustus oli puukolla kaivettavissa läpi, kosteutta. Purut eivät ole kastuneet. Sadevesihuoltoa ei ole tehty.

Sain vinkin laittaa sisälle lattian alle kivijalan ja purun väliin kivivillaa eristeeksi. Onko tässä ideaa?

Vinkkejä mistä päästä lähteä korjaamaan ja miten. Toivon aika yksityiskohtaisia ohjeita, koska en ole ammattilainen.

Olisin tilannut se ammattilaisen, mutta niitä ei ole saatavilla ja kun kyselee, saan jokaiselta erilaisen ohjeen. Mihin siis uskoa?

[Juha_P]

Moro

Toi maanvarainen laatta on semmonen perusongelma, jota tällä foorumilla on ruodittu aika paljon.
Pahoin kumminkin pelkään, että kovin yksityiskohtaisa ja perusteellisia ohjeita on vaikea saada, koska rakenne on lähtökohdiltaan riskirakenne.

Tuossa Lerssisen ketjun loppupäässä http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... a&start=30 jäsen stewie kertoo näkemyksiään vastaavasta rakenteesta.

[sloisa]

Miksi sitä lattiaa "korjataan"?

Onko siinä joku vika?

[MeriJ]

Tänään yhdessä huoneessa nosteltu puruja säkkiin. Tähän asti keskeltä lattiaa näyttää purut kuivilta ja rakenne ehjältä. Kivijalan viereltä löytyi rakoja. Oletettavasti löytyy lisää, kun päästään pitemmälle. Jonkin verran on myös laatassa "värin" vaihtumista kivijalan vieressä, mikä ilmeisesti kosteutta.

Oma arvaus on, et korjata pitäisi, mutta miten?

Olen monenlaisia ARVAUKSIA kuullut, mutta käsittämätöntä, miten selkeää ratkaisua ei vielä tähän mennessä ole olemassa.

Siis suositteletteko entisen laatan poistoa ja uutta tilalle? Jos, niin mitä se uusi olisi ja missä järjestyksessä?

Jos raot eivät kovin suuria ole, riittääkö paikkaaminen? Miten?

Talossa on aikomus asua, ihan halvinta ratkaisua ei tarvitse miettiä, enemmänkin tarkoituksenmukaisin. Laitan kuvia, kunhan ehdin ottaa huomenna.

[Ves_ku]

Joskus päissäni hypoteettisesti vastaavaa tilannetta miettinyt.

Jos oikein hyvää alkaisin tekemään, niin varmaankin kärräisin koko lattian betoneineen kaikkineen ulos ja kaivaisin pohjaa sen verran syvemmälle, että saisin salaojittavastaeristeestä kapilaarikatkon maata vasten. Siihen päälle valu ja siitä eteenpäin niinkuin vanhakin rakenne on ollut. Purun tietty vois korvata jollain paremmalla eristeellä. Matti varmaankin vois ottaa tästä kiinni paremmilla tiedoillaan.

Tämä tietenkin vain tapauksessa, että ihan oikeasti on korjattavaa. Kannataa tarkaan puntaroida mikä on järkevää.

Se muutaman sentin valu maata vasten ei ole varsinaisesti mikään perustus vaan sillä on lähinnä katkaistu tai ainakin koitettu katkaista bitumin kera kosteuden nousua niihin puruihin. Ikäluokka huomioiden ei myöskään ole mitenkään mahdotonta, että lattialle on jo kertaalleen tehty jotain "korjaavia" toimenpiteitä. Onko historiasta tietoa?

[Juha_P]

Ves_kun kanssa samoilla linjoilla.

Mutta pohdin sitä, että pitääkö uuden betonivalun olla yhtä alhaalla kuin vanhan?
Eli jos alle laittaa vaikka 150mm ja 200mm eristettä ja siihen betonivalu niin ei yläpuolelle enää tarvita 400mm purua tai muuta eristettä.

Eli mitäs jos: Vanha betoni pois ja jonkun verran maata. Sitten eriste + valu, jonka yläpinta asettuu 10-15 senttiä nykyistä ylemmäs.
Siihen puukuitueriste ja puurakenteet.
Näin betonin lämpötila nousisi kun yläpuolella on vähemmän eristettä.
Laatan yläpuoliseen eristetilaan voisi laittaa sokkelia vasten vaikka finfoam-soirot saneerauslaastilla kiinni pitämään puukuitueristeet irti kylmästä ja kosteasta sokkelista. Oikeastaan ne voisi olla paikallaan jo ennen valua ja ylettyä alas eristeisiin asti. Jäisivät siis sokkelin ja laatan väliin.

[MeriJ]

Joskus päissäni hypoteettisesti vastaavaa tilannetta miettinyt.

Tämä tietenkin vain tapauksessa, että ihan oikeasti on korjattavaa. Kannataa tarkaan puntaroida mikä on järkevää.

Se muutaman sentin valu maata vasten ei ole varsinaisesti mikään perustus vaan sillä on lähinnä katkaistu tai ainakin koitettu katkaista bitumin kera kosteuden nousua niihin puruihin. Ikäluokka huomioiden ei myöskään ole mitenkään mahdotonta, että lattialle on jo kertaalleen tehty jotain "korjaavia" toimenpiteitä. Onko historiasta tietoa?

Talon historiasta ei tarkkoja tietoja ole muuta, kuin et se on joskus palanut. Miten perusteellisesti, ei tietoa. Yksi 82-v. vanhapiika peri talon veljeltään, jolla ei myöskään ollut perhettä. Vanhapiika kun ei paikkakunnalla asunut, lykkäs talon meille, ilmaiseksi. Vanhapiikakin ollut kuolleena jo 4 v. Nyt kaupunkilaisina pyöritellään peukaloita ja ihmetellään, mitä talolle pitäisi tehdä.

Kivijalka on useammasta paikasta halki. Yhdestä kohtaa 1 cm pullistunut ulospäin. Tästä päättelen, et perustus on rikki, ilm. useammastakin kohtaa. Olemme aikoneet aukaista talon kaikki lattiat, mut miten korjataan on vielä hakusessa. Sen verran laattaan tehtiin koloa, et heti betoni-bitumi laatan alla on hiekka. Taloon ei ole koskaan vedetty vesijohtoja, joten samalla menisi nekin. Tuo "lattiasta vanha pois ja uutta tilalle" -ajatus on alkanut kiehtoa. Onneksi talo ei ole suuri, n. 7 x 8m.

Kyllähän tuotakin hommaa harrastuksenaan tekisi, mut kun rakentamisessa ollaan menossa vasta kohdassa 1. Työkalut: Mikä on vasara ja mitä sillä voi tehdä.

Oletteko jo tutustuneet tähän, mitäs tuumaatte näistä ohjeista? http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... onilaatta/

[Juha_P]

Oletteko jo tutustuneet tähän, mitäs tuumaatte näistä ohjeista? http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... onilaatta/

Juu, tuota on sillointällöin linkattu näissä keskusteluissa. Ihan hyvä tietopaketti.

Edellä esitetty salaojottavan eristeen käyttö vaatii mielestäni tässä tapauksessa harkintaa ja laskelmia.
Koska betonilaatta jää eristeiden väliin se ei tule olemaan kovin lämmin. Tässä on vaarana se, että diffuusion suunta on maaperästä ylöspäin.

Kuten Ves_ku toivoi, Matti voisi tarttua tähän.

[stewie]

Mielestäni tässä tapauksessa kun kerran ollaan valmiit purkamaan lattiat kokonaan pois, niin ei tulisi tehdä enää uutta puukorokelattiaa, vaikka semmoisenkin voisi saada toimimaan laittamalla laatan alle tarpeeksi eristettä. Suosittelisin siis nykyajan mukaista rakennetta, jossa kaikki lattian eristeet on betonilaatan alla. Ongelmaksi tietysti tulee sitten perusmuurin kylmäsilta, jota varten lattian uusimisen yhteydessä perusmuuri tulisi eristää ulkopuolelta esim. EPS-eristeella. Mutta siis lattian rakenne voisi olla vaikka tällainen:

Teräsbetonilaatta 80mm
Finnfoam tai vastaava XPS-eriste 100mm-200mm (väh.100mm)
Kevytsora väh. 200mm tai sepeli, ei kuitenkaan luonnosoraa
Suodatinkangas

XPS-eristeen paksuus sen mukaan kuinka paljon jaksaa kaivaa ja kuinka hyvän eristävyyden haluaa.
Laatan reunoille solumuovikaista irroittamaan laatta perusmuurista. Solumuovin päälle reuna-alueen tiivistämiseksi vesieriste + vahvikenauha. Jos jostain syystä betonilaatta joudutaan valamaan alajuoksua vasten, niin tärkeää on muistaa se, että betonilaatan yläpinta saa olla maksimissaan ulkoseinän alajuoksun yläpinnan tasolla! Ja tällöinkin laatta pitää erottaa alajuoksusta esim. solumuovikaistalla tai XPS + solumuovikaista, eli ei missään nimessä valeta laattaa siten että se on suorassa kosketuksessa alajuoksun kanssa.

Fuktisoliakin voisi lattian alla käyttää, jolloin ei tarvitsisi tuota salaojakerrosta tehdä erikseen. Mutta kuten Juha_P jo totesi, niin tällöin pitäisi kuitenkin laskelmin tarkastella mikä olisi riittävä paksuus, jotta saadaan vesihöyryn suunta pysymään sisältä maahan päin (tarpeeksi suuri lämpötilaero). Vaihtoehtoisesti fuktisolin päällä voisi käyttää XPS-eristettä, joka estäisi diffuusiokosteuden nousun maaperästä, tällöin lämpötilaeron merkitys pienenee. XPS-eristeitä käytettäessä betonilaatan kuivuminen/kovettuminen toki olisi hitaampaa kuin pelkkää fuktisolia käytettäessä.

[MeriJ]

Nonniin, viikonloppu lapettu purua. Mitäpä muuta lauantaina ja sunnuntaina ihminen voisi tehdä. Laitan kuvia lattiasta. Luultavasti koko talo samanlaisessa kunnossa. Tuli myös selväksi, miksi ennen käytiin joka sunnuntai kirkossa; oli pakko pyytää taivaan Isältä uutta lisäviikkoa siihen, et muuri ja talo pysyy pystyssä. Sen verran haperoa ainakin nyt tuo nk. betoni on.

Kuvista selviää, että bitumisivelyä ei ole tehty koko laatalle, vaan keskilattialla säästetty tai loppunut kesken. Betonilaatta on n. 5 cm paksu. Kivijalan ja laatan välissä on rako. Siinä oli bitumia, mut sormiin murtui. Kivijalka halki sisään asti. Kostettua laatassa on, koska muurin vieressä oli tukipuita ja ne, jotka olivat laattaa vasten, olivat tupajumin syömiä. Onko tämän perustuksen päivät luetut?

Kiitos stewie ja muut vinkeistä, mut saisko ne vielä suomeksi Olis hyvä, jos ymmärtäisi edes osan noista sivistyssanoista. Niin kuin sanottu, olisin niin mielelläni ottanut sen työmiehen tuota miettimään ja toteuttamaan, mut katsomaan niitä saatiin, sen jälkeen soittivat ja suosittelivat puh.numeron kera seuraavalle yrittäjälle.

Pakko pyytää vääntämään rautalangasta ja aloittaa A:sta.... eli otetaanko vanha laatta pois? Jos otetaan vanha laatta pois ja kaivetaan sen alla olevaa maata syvemmäksi, tuleeko tilalle lecasora vai mikä? Pihalla alempana on tehty maanpohjatutkimus ja jossain muutaman metrin syvyydestä löytyi kallio. Joten, en tiedä, onko tässä kallio ja jos on, miten syvässä.

[Juha_P]

Olis hyvä, jos ymmärtäisi edes osan noista sivistyssanoista. Niin kuin sanottu, olisin niin mielelläni ottanut sen työmiehen tuota miettimään ja toteuttamaan, mut katsomaan niitä saatiin, sen jälkeen soittivat ja suosittelivat puh.numeron kera seuraavalle yrittäjälle.

Ei se maksullinen työmies ole tähän tapaukseen autuaaksi tekevä tekijä jos nyt noihin hengellisiin asioihin viitataan.
Työmies voi tehdä hyvin tai huonosti mutta todennäköisesti menisi siitä mistä aita on matalin.

Paremman lopputuloksen saat varmasti kun uhraat muutaman illan itseopiskeluun näistä asioista. Ja aloittaa voi vaikka googlettamalla näitä termejä.

Peruslähtökohta on se, että maa on kosteaa ja se kosteus pyritään pitämään pois rakenteista.
Se onnistuu katkaisemalla kapillaarisuus salaojasoralla tai salaojittavalla lämpöeristeellä ja järjestämällä riittävä lämpötilaero maaperän ja betonilaatan välille lämpöeristyksellä.

Onko tämän perustuksen päivät luetut?

No tuon betonilaatan päivät taitaa olla luetut mutta ei sen perään kannata itkeä.
Ja vaikka sokkeli on vähän helkeillut niin ei se talo ihan helpoisti kaadu. Laita vaikka kuvaa niistä helkeamakohdista niin pohditaan porukalla pitääkö niille tehdä jotain. Ja samoin isompaa kuvaa lattian ja seinän yhtymäkohdasta sisäpuolelta.

eli otetaanko vanha laatta pois? Jos otetaan vanha laatta pois ja kaivetaan sen alla olevaa maata syvemmäksi, tuleeko tilalle lecasora vai mikä?

Laatta pois ja vähän maatakin. Pelkkä lecasora tilalle ei riitä. Tai oikeastaan riittäisi jos sitä olisi tolkuttoman paksusti. Stewie edellä jo luetteli varteenotettavat vaihtoehdot.

[vm51]

Aika ongelmainen juttu. Toisaalta taas kun miettii, niin ongelmia voi aiheuttaa uudetkin maanvaraiset laatat. Suunnittelin kesällä korjauksen hirsitaloon, missä purut oli ladottu suoraan hiekan päälle, niskat siellä välissä ja lattilaudat päällä. Lattia aukastiin ja purut oli kuivia. Tämä korjattiin niin, että maa kaivettiin pois ja alapohja toteutettiin rossipohjaisena.
Ongelmahan näissä maanvaraisissa laatoissa tosiaan on siinä, että kosteutta nousee maan alta laatan läpi sisäilmaan. Jotenkin tämä tuntuu maalaisjärjelläkin ajateltuna jotenkin hullulta rakentaa lattia kylmän ja kostean maan päälle - tämä vaan siis minun mielipide (joudun tosiaan kohta aloittamaan erään kohteen rakennesuunnitelun johon on ollut toivomuksena maanvarainen laatta).

Jos olette kerran valmiita purkamaan alapohjan, voisi tässäkin olla mahdollisuutena toteuttaa rakenne rossipohjaisena. Ehdotan tätä myös siksi, että rakenteesta löytyy jo nyt aika paljon korkeutta ja 400mm purun voisi korvata vaikka 350mm ekovillalla. Eli kaivakaa maata pois vaikka niin että tuulettuvaa tilaa on 400mm sitten tulisi esim. 250mm palkki, jonka päälle 100mm plus muut rossipohjaan liittyvät romppeet tuulesuojasta ilmansulkupaperiin.
Sokkelin kuntoa tarvitsisis myös tutkia. Minkä takia se on vauioitunut? Selviääkö pelkästään sen paikkailulla? Todennäköisesti sokkeli kannattaa eristää ja rakenteaa salaojat ja sadevesijärjestelmät, eli pidetään sokkeli mahdollisimman kuivana ja lämpimänä. Maanpintaa talon ulkopuolella joutuu todennäköisesti leikkaamaan ja tekemään tarvittavat kaadot talosta poispäin, pitäen mielessä, että rossipohjan maanpinta tulee olla ulkopuolista maanpintaa ylempänä.

PS. Onko talossa kantavia väliseinä? Nämä hieman vaikeuttavat laatan purkua.

[kappalainen]

Täällä mietin ihan samaa asiaa pää kuumana. kutakuinkin identtinen rakenne. Reilu 100 neliötä odottaa rakennetta. Olen nyt vuoden opiskellut alapohjia ja ihmettelen miksei taloja ripusteta ilmaan tolppien päähän yai roikoteta vaijerissa. . Varmaa alapohjarakennetta ei ole mukamas keksitty. Kyllä luulisi nykymuoviaikana. Kuvitellaan vaikka eristeellä täytettyjä lecaharkon kokoisia legoja... No asiaan. Kerron nyt mietteitä ja toimiani tässä. Ota ne sitten faktana tai fiktiona.

Olisin tilannut se ammattilaisen, mutta niitä ei ole saatavilla ja kun kyselee, saan jokaiselta erilaisen ohjeen. Mihin siis uskoa?

Herran haltuun...


Perustuksen korjasin ja oli metrin pätkinä. Kun korjaat sitä perustusta, Älä kaivata sitä auki! Vain yksi halkeamaa kerrallaan korjaten. Näin tein itse. Vaarana on muutoin, että pätkät lliikkuvat.
Vaihtoehtosi.
- Kaksoislaatta
- Rossipohja. Rossipohjaa vain jos perustus riittää ja huonekorkeus sallii.
- Kaikki uusiksi - Kallis ja työläs.
- Laatan kunnostus, Kermi ja uudet purut ja toivoa, että menee taas 50 vuotta.
- System platon tyylinen lattia.
- Laattaa roilotetaan ja asennetaan tuuletusputkia ja sitten päälle kaksoislaatta tms. Salaojitus ei poista kapillarista nousua, tuuletus auttaa jonkin verran. (poistaa myös radonia)
- TAlander myy sinulle salaoiittavaa eristettä ja laitat sitä, uusi laatta päälle- Kysy häneltä.
Teet niin tai näin niin sokkeliin kosteus nousee, ellet injektoi sitä, eikä yksikään toteutus ole nykytietämyksen mukaan kaikkien mielestä toimiva.


Kun perustuksen korjaat, asenna sen jälkeen eristeet ja salaojat, tee riittävät kallistukset. Ongelma on perustuksen mataluus. Eriste jää liian pintaan ja on vaurio altis. Tukivalu kylkeen voisi auttaa. Tällä saa perustusta myös syvennettyä. Reuna-alueilla laatassa on kylmän ja lämpimän raja, jolloin kosteutta tiivistyy. Paatteriputket voivat vielä lisätä tiivistymistä, mutta toisaalta voivat myös pitää roudan kurissa seinustallta ja niiden poistaminen umpimähkään ei kannata.

Syitä miksi rakenne voi toimia 50 vuotta ja lakata stitten toimimasta. Perustus pettää alhaalta, betoni hapertuu huokoiseksi ja varsinkin alaosasta pääsee vesi läpi. Myös vanhat muotin välikepuut saattavat lahota pois ja tulee selkeä reikä vedelle. Piki korkkaa pois ja vaurio vauhti kiihtyy. Pintavesi tekee kolon sokkelin alle.Talo on ollut mäellä, mutta mäki on aikojen saatossa 'tasoittunut' yms. Sokkeli hajoaa, kun on kiviä ja routaa sokkelin vieressä. Sokkelin sisään jäätynyt vesi lisää rapautumista. 'Oravanpyörä, jossa vauriot ruokkivat itseään.' Yksi maanvastaisen vaurioiden aiheuttajista on koneellinen ilmastointi joka imee maaperästä kosteutta. Lisäksi nykyiset tiiviit lattiapinnoitteet eivät sovellu maanvastaiseen laattaan.

Sentin siirtymä perustuksessa on pieni. Sen perusteella sokkelisi on korjattavissa.

Jos raot ovat läpi, niin ne ovat läpi ja sokkeli on poikki. Puhtaaksi et niitä saa ilman avaamista.. Piikataan vain reilusti pois ja juotosbetonilla umpeen. Erisuuntiin se sokkeli on kumminkin menossa. Sitten muurarin vasaralla naputtelee paikan oikeaan korkeuteen, ettei jää pattia. Tuetaan raudoitetulla valulla kylkeen tai esim korotetaan sokkelia ja lisätään rautaa. Molempi aina parempi. Kaikki paikat mistä betoni on lähtenyt pois auki ja paikkaus. Rakojen loppupuhdistus painepesurilla ja huomasin että paineilma vei paremmin. Voidaan myös ajaa kylkeen roilo ja upottaa sinne teräs. Paras on kapseloida vanha perustus mahdollisimman paljon uuden tavaran sisään. Minätein 20 leveeän anturan valun rautoineen perustukseen. Sitä varten tartuntoja sokkeliin. Varsinkin halkeamien kohdalle. Perustuksen korjaus on luvanvaraista. Toki voi tehdä uudenkin pätkissä

Laatan reuna-alueet kannattaa paikata saumausmassalla, jos eivät ylettömän suuret. Muutoin ensin valat hieman rakoja umpeen ja jätät liikuntasauman, johon saumausmassaa. Älä laita uretaania, se ei jousta.

Kun rakennesuunnittelija suunnittelee sinulle lattian se on suunnittelijasta kiinni. Jos hän on ammattitaidoton, tulee heti 'kaikki-uusiksi-tuomio'- Varman päälle ilman tutkimisia. Jos pätevä, tulee maaperä tutkimukset sun muut ja siten rakenne. Voi olla että saat laittaa purut takaisin mutta suunnittelu laskua on sitten senkin edestä isompi. Kolmas ryhmä tekee niinkuin muutkin kuulemma yleensä. Kaksoislaatta tai platon system. Mikään ratkaisuista ei ole hyvä. Alapohjan ongelma on että sen haluaisi korjata eikä rakentaa uusiksi. Lause ''näin nämä on aina korjattu'' ei päde maanvastaiseen laattaan vaan on tapauskohtainen.

Ennen alapohjan korjaamista suosittelen radonmittausta, joka määrittelee rakennetta pitkälti. Tulevaisuudessa lähivuosina voi tulla pakolliseksi radonremontti joten se on helppo hoitaa nyt.
Itse alan kallistumaan laatan korjaamiseen, kermiin, pieneen tuuletusrakoon ja eristeeseen. Se kestää sen minkä minäkin. Tai kasoislaattaan, mutta se vaatii perustuksen korottamista 40cm ja lisää painoa maaperään, mutta on toteutettavissa. Uusi laattani jäisi 50 - 140cm korkeuteen maasta (rinnetontti). Pitäisi riittää-.-.Ongelmana on että minulla 3 erilaista maaperää talon alla ja osa vaatii laatan ankkuromisen perustukseen jotta perustus ei painu. Ongelmanani on myös kolmea eri syvyyttä oleva perustus. Rossipohjasta en saa tarpeeksi korkea kuin 1/3 talosta. Huonekorkeus taas ei riitä 1/3 osalla sokkelin korottamiseen. Minulla on myös kantavia väliseiniä laatan päällä japurkaminen on liki mahdotonta.Mikään ei tiietty ole kun alkaa vain toimeen. Talohan se vaan on.

Salaojia asentaessa kannattaa tarkistaa sokkelin alapuolinen täyttö. Jos siellä on hiekkaa, kuten mainitsit?, salaoja on parempi asentaa täytön alapinnan alapuolella ja niin että täytön ja salaojan välissä on salaoja soraa Kangas on tärkeä ja tiivistys. Noin matalassa perustuksessa en ole varma salojan tarpeellisuudesta tai hyödystä. Olen täällä kirjoitellut siitä kuinka talon täyttö voi ollaa sorasta tehty vesiallas tiiviin maaperän keskellä.

Alapohjassasi ei kaiketi ollut pahoja eristevaurioita ja uskoisin, että vanhakin laattarakenne menee pikkuisen kermien kanssa paranneltuna. Sokkelin eristämisellä ja korjaamisella hoitunevat nuo mainitsemasi reunaalueiden vaivat.Kunhan et tuki laattaa tiiviillä pinnoitteilla. Tai kaksoislaatta ja mikä tahansa pinta käy.

Liki 100 neliötä ja puolikin metriä kun kaivaa pihalle se tekee 50 kuutiota tavaraa ja pöyhittynä hieman enemmän. On siinä hommaa kaikki laittaa ussiksi, ellei imuautoa hanki tai joku muu tee sitä. Tosin lapioin sen verran itsekin juuri. Pihatyöt kallistuksineen tekivät noin 300 kuutiota. Liian matalaa rossipohjaa en lähtisi tekemään- Ojasta allikkoon.

Talo on kohtuu pieni ja sen siirtäminen uusille perustuksille ei ole mahdotonta tai talon nosto ja uuden sokkelin teko, jolloin rossipohjan voi toteuttaa helposti. Aikaa tuskin kuluu sen enempää kuin vanhan korjaamiseen.
Heitä iso muovi tiivisti siihen laatan päälle ja katso tuleeko alle kosteutta. Suuntaa antava kapillaarimittaus
Raha määrittelee paljon.
Anteeksi jos on hieman sekava. Univajetta ja nyt yritän mennä maate. Tuskin tulit viisaammaksi.

[MeriJ]

Jestas....

Ootte ihan mahtavia, kun jaksatte paneutua ja yrittää auttaa, mutta tulee liian nopeasti ja liian vaikeita asioita. Pakko ottaa aikalisä opiskellakseen/ymmärtääkseen enemmän.

Ok. Sen verran naisen logiikalla päättelin, et jos kerta kosteuden nousemista ei voi estää.... miksi yrittää mahdotonta, vaan panostaa siihen, et pystyy elämään sen kanssa. Olisiko kuitenkin kivijalan korjaaminen ensimmäinen listalla? Jotenkin ihan mutulla heitettynä tuntuisi, et se pitäisi korjata ensin, ja sitten kajotaan muuhun. Onko syksy hyvä aika alkaa tehdä näitä? Jos talvi ehtii tulla? Onko haittaa?

En tiedä, mikä on väh. korkeus rossipohjan tekemiselle, mut meidän talossa kivijalka on vissiin matalampi, liian matala....? Jos päädytään siihen, et poistetaan vanha betoni, kuinka sen uskaltaa ottaa pois (=piikata?), ettei talo liiku tms.? Pitäiskö ensin aukaista kaikki lattiat, vai voiko tehdä yksi huone kerrallaan? Helpottaa työssäkäyvää.

Toisaalta, jos vanhan laatan säästää ja yrittää toimia kerääntyvän kosteuden kanssa niin, et se kuivuisi. Auttaisiko lattialämmitysjärjestelmä, vai pahentaako?

Talossa on kantavia seiniä. Pohja on sellainen ristineliö, muuri keskellä.

Jees, laitan kuvia, pitää ensin opetella laittamaan isompina.

[stewie]

Jos olette kerran valmiita purkamaan alapohjan, voisi tässäkin olla mahdollisuutena toteuttaa rakenne rossipohjaisena. Ehdotan tätä myös siksi, että rakenteesta löytyy jo nyt aika paljon korkeutta ja 400mm purun voisi korvata vaikka 350mm ekovillalla. Eli kaivakaa maata pois vaikka niin että tuulettuvaa tilaa on 400mm sitten tulisi esim. 250mm palkki, jonka päälle 100mm plus muut rossipohjaan liittyvät romppeet tuulesuojasta ilmansulkupaperiin.

Tuota rossipohjarakenteen tai yleensäkin tuulettuvan alapohjan käyttöä nykyajan rakentamisessa en ole kyennyt järkevästi perustelemaan. Ennen vanhaa sen käytön ymmärrän, kun silloin ei ollut sellaisia materiaaleja käytössä jotka kestäisi laittaa suoraan maata vasten. Nykyään kun meillä on muovieristeet, niin tuo maakosteus ei muodostu enää ongelmaksi. Miksi siis nykyään tehtäisiin talon alle tyhjä tila, jonka ainoa tarkoitus on "tuulettua", kun voimme tehdä lattian paljon pienemmällä rakennepaksuudella ja paljon toimivampana?

Tuulettuvan alapohjan kanssa on monia asioita mikä voi mennä pieleen esim. tuuletusaukot, niiden koko ja sijainti tulee suunnitella tarkasti jottei muodostuisi katvealueita. Mahdollisesti joudutaan kuitenkin asentamaan koneellinen poisto tuuletustilaan, mikä lisää kustannuksia ja työtä. Tuuletustilan korkeus tulisi saada tarpeeksi suureksi. 400mm ei ole riittävän korkea tila, vaan rakentamismääräyskokoelmakin sanoo, että tuuletustilan korkeus tulisi olla vähintään 800mm. Ainoa seikka mikä puoltaisi tuulettuvan alapohjan käyttöä nykypäivänä on radonin poisto, mutta kun siihenkin on muita toimivia ratkaisuja kuten radonimuputkisto tai radonkaivo. Eli kyllä MeriJ:n tapauksessa ja yleensäkin mielestäni kannattaa tehdä nimenomaan maanvarainen alapohja.

Mutta nyt tämän tuulettuva alapohja vuodatuksen jälkeen noihin MeriJ:n kysymyksiin

Rakennuksen kuormat välitetään maahan juurikin noiden perusmuurien ja anturoiden kautta. Eli lattia ei ole tässä tapauksessa rakennuksen kuormia kannatteleva rakennusosa, ellei sitten jostain ihmeen syystä kantavaa väliseinää ole kannatettu pelkästään laatan varaan. Tällaisessa nyt ei olisi kyllä mitään järkeä enkä semmoiseen usko tässä sinunkaan tapauksessa. Lattian voit purkaa ja tehdä uusiksi useammassa osassa ja on myös suositeltavaa tehdä vaikka huonekohtaisesti, jotta saadaan lattiaan liikuntasaumoja. Tuosta halkeamien liikkelle lähdöstä on vaikea mennä sanomaan, mutta pääasia on että ei mennä häiritsemään sitä perusmuurin alla olevaa maata, eikä mieluusti hirveesti sekaannuttaisi sen perusmuurin alapinnan vieressä olevaan maahankaan, kun nuo kuormat jakaantuu maapohjaan ns. kolmiomaisesti. Toinen tapaus olisi tietty se, että jos maata vaihdettaisiin perusmuurin alta, niin se tehtäisiin pienissä pätkissä ja tämmöiseen hommaan kannattaa jo ottaa rakennesuunnittelija mukaan.

Syksy on ihan ok aika tehdä lattiahommia, ja jos talvi tulee niin sitte vaan kattoo sen betonilaatan valun yhteydessä, että laatta ei pääse kovettumisen aikana jäätymään ts. pitää lämmöt rakennuksessa päällä. Talvella betonilaatta kovettuu ja kuivuu parhaiten, kun ilmankosteus on muutenkin alhainen.