maanpäällisen kellarin eristäminen

[dotdot]

ajatuksia maanpäällisen kellarin betoniseinien eristämisestä otetaan vastaan!
tila kokonaisuudessaan ei ole kovin suuri, joten mahdollisimman pienellä rakennepaksuudella olisi aikomus selvitä. tarkoitus olisi sijoittaa kellariin sekundäärisiä tiloja (var., khh).

[Matti Alander]

Eristys ulkopuolelle, hyvä tuote on rappaus eps S 60, kiinnitys Uretaaniliimalla ja parilla mekaanisella kiinnikkeellä. Eristyksen voi sitten rapata tarkoitukseen kehitetyillä laasteilla esim. Alsecco, Sto, Tikkurila, Kivira jne...
S kirjain eristeessä tarkoittaa itsestään sammuvaa versiota, jossa on palonestoainetta ja 60 tarkoittaa kovuutta, jossa on pieni vesihöyryn vastus.
Jos eristeen päällä käytetään jotain levytystä, on syytä käyttää tuulettavaa ilmarakoa.
Mikäli on maanalaisia osia samassa rakenteessa tulisi ne mielellään myös eristää samanaikaisesti salaojittavilla, kuivaavilla lämmöneristeillä.

[dotdot]

tarkoitus oli tehdä eristys sisäpuolelle, koska en halua turvottaa kellaria muun julkisivupinnan yli. ideoita tähän?

[Matti Alander]

Sisäpuolinen eristäminen on aina kosteustekninen riski ja jäljelle jää lisäksi monasti ratkaisemattomia kylmäsiltoja.
Lyhyesti lämmöneristys sisäpuolella perustus yhtä kylmä ja kostea, kuin ulkopuolella, lämmöneristys ulkopuolella perustus yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma.
Eristäminen sisäpuolelta voidaan luetella aina jonkinlaiseksi kombromissiksi ja hommaa kannattaa selvitellä ennen toteuttamista parikin kertaa.
Rivinteeraus ilmaraolla on hyväksi koettu, mutta menetetään melkoisesti sisäneliöitä. Tiivis eriste liimaamalla seinään nostaa taas perustuksen huokoisalipainetta ja kapillaarinen kosteus siirtyy entistä ylemmäs.
Voidaan kuitenkin ajatella myös maanalaisen eristyksen tekemistä ulkopuolelle ja sisäpuolelle eristy yläosaan ulkopuolen kanssa lomittain 300 mm. Tällaisia on tehty ja pelittää kohtuullisesti, kunhan maanalainen osa vain voi kuivua ulospäin ja kapillaari-ilmiö näin saadaan taltutettua.

[PTM]

Ensi kesänä olisi tarkoitus laittaa lisäeristettä seiniin jos keritään. paroc 70mm villa.
Sokkelin osalta ajattelin jos laittais ulkopuolelle paroc kivivillan luultavasti se 70mm, onko silloin mitään järkee laittaa vielä sisäpuolelle rivinteerauksen väliin 30-50mm kivivllaa. ainakin muuri pysyis lämpösenä. Onko tästä haittaa?

[PanuO]

Eristäminen sisäpuolelta voidaan luetella aina jonkinlaiseksi kombromissiksi ja hommaa kannattaa selvitellä ennen toteuttamista parikin kertaa.

Kerrotko mistä/keneltä tätä asiaa kannattaa kysyä? Muutaman rakentamista tuntevan kanssa olen asiasta puhunut ja kummaltakin täysin eri kanta asiaan.

Meillä on myös kellari kokonaisuudessaan maan pinnalla ja sokkeli on suoraan kalliossa kiinni. Tulevina kesinä tarkoitus ottaa irtomaat pois kivijalan ympäriltä ja korvata sepelillä. Onko tuo kalliosta kivijalkaan nouseva kapillaarinen kosteus tässäkin tapauksessa niin suurta että sisäpuolinen eristys voi aiheuttaa ongelmia?

[Matti Alander]

Pääasiassa on kyse betonirungon lämpötilasta, jolloin aina kosteusteknisesti parempi ratkaisu on lämmin runko. Myös rungon pitkäikäisyydelle parempi on lämmin ja jäätymätön rakenne.
Lattiassa jäätyminen ei tule kysymykseen, mutta siinäkin lämmöneristyksen asentaminen ulommaiseksi on vähemmän riskejä tuova vaihtoehto.
Kalliossa kiinni oleva rakenne on aina haastava ja varsinkin jos se viettää kohti taloa tai siinä on vesitaskuja joissa vesi seisoo. Ensin on ratkaistava veden johtaminen ja estettävä sen pääsy rakennuksen alle.
Oikein suunnitelulla lämmöneristyksellä pystytään kuivaamaan perustusta. Asentamalla lämmöneristys ulommaiseksi, höyryä läpäisevänä saadaan kapillaarista kosteudennousua työnnettyä ulos.
Sisäpuolisessa eristämisessä kuivumista voidaan tehostaa esimerkiksi alaosan tuuletuskanavistoilla tai ilmankuivaajilla. Kuitenkin nämä menetelmät ovat turhan monimutkaisia ja monasti vielä kuluttavat energiaa päivittäin.
Harvemmin meillä on taloja, joissa ei ole maanalaisia perustuksien osia ja pääsääntöisesti pienetkin määrät perustuksia maan alla on kannattavaa aina kosteus- ja lämmöneristää.
Lämmin perustuskin on yleensä aina kylmää parempi toiminnaltaan, mutta korjausrakentamisessa joudutaan komromisseihin paljon useammin kuin uudisrakentamisessa, jossa kaikki rakenteet on mahdollista toteuttaa heti parhaalla toimivimmalla tavalla.
Rakennusalalla mielipiteitten kirjo on suuri ja eri ammattilaisetkin puhuvat ristiin, mutta kun mennään korkeakoulu tasolle alkavat mielipiteet tiedon lisääntyessä lähentymään jo merkittävästi toisiaan.

[PanuO]

Onko tuosta eps S 60:n asennuksesta oikeasti hyötyä jos ottaa tuon minimipaksuuden 50mm? Onko mitään käytännön kokemuksia?

Kovin montaa senttiä ei ole täälläkään varaa turvottaa tuota kivijalkaa ulospäin.

[tiikka]

Mulla on sama homma meneillään, sokkeli valuharkkoa 1,6m josta jatkuu puulla ylöspäin. Sokkeli jää ulkoa maan alle noin metrin ja siihen bitumisively sekä nappulamatto, loput 60 cm betonitasoite. Sisäpuolelle seiniin tulee 10 cm finnfoam saneerauslaastilla kiinni, päälle koolaus ja sekä vaneri. Lattiaan 10 cm finnfoam ja vesikiertoinen lattialämmitys valuun. Tuo finnfoam touhu ohjeen sain tuotteen valmistajalta. Toivottavasti ei ole tulossa mitään kardinaalivirhettä.

[tumppi776]

Onko tuosta eps S 60:n asennuksesta oikeasti hyötyä jos ottaa tuon minimipaksuuden 50mm? Onko mitään käytännön kokemuksia?

Kovin montaa senttiä ei ole täälläkään varaa turvottaa tuota kivijalkaa ulospäin.

Voin kommentoida vain 10cm EPS perusteella - eikä mitenkään ihmeen lämpimäksi tullut silläkään määrällä. Rapattuna tosin nätimpi sokkeli - vaikkä vähän pullottaakin ongelma varmaan väkisinkin jäävä kylmäsillat. Kellarin ikkunoissa olevat vuodot ja niiden ympärille jäävät kylmäsillat ovat sitten nykyinen tod.näk. nykyinen syy kylmyyteen.

[PanuO]

Muistanko oikein, että foorumilla olisi joskus todettu uretaanilevyn(!) olevan yksi vaihtoehto sisäpuolisessa eristämisessä silloin kun koko tila on maan päällä?

Itselle nuo ovat aika kirous mutta joku järkevä sisäpuolinen toteutus on pakko keksiä.

[miguel1983]

Mulla on semmonen rituaali, kun siirretään kellot talviaikaan: mulla on valmiiksi leikatut ja numeroidut Styrofoam levyt ikkunoiden eteen (sininen sokkeli mulla). Energiatehokkuus on äärettömän surkea noissa vanhoissa 50-luvun ikkunoissa, sen huomaa parhaiten, kun vuoraa sokkelin lumella. Kellarista tulee kyllä säkkipimeä, mutta toisaalta ei siellä ilman valoja liikuta muutenkaan.

[PanuO]

Alkaa omalla kohdalla remontti lähestymään joten herätelläänpä tätä aihetta.

Eli meillä seinän rakenne on sisältä ulos paneeli-lasivilla-koolaus ja betoniseinä. Purkaisin tuon pois mutta en tiedä mitä laittaisi tilalle. Tällä hetkellä ei näy mitään merkkejä ongelmista mutta riskirakennehan tuo taitaa olla.

[Hower]

Alkaa omalla kohdalla remontti lähestymään joten herätelläänpä tätä aihetta.
Eli meillä seinän rakenne on sisältä ulos paneeli-lasivilla-koolaus ja betoniseinä. Purkaisin tuon pois mutta en tiedä mitä laittaisi tilalle. Tällä hetkellä ei näy mitään merkkejä ongelmista mutta riskirakennehan tuo taitaa olla.

- Koko rintamamiestalo on aSiantuntevuudella perustellen riskirakenne ja joutaa kai sikäli purkaa pois:
"Vanhassa kiinteistössä kuten rintamamiestalossa riskinä ovat orgaaniset eristemateriaalit."
Homehelvetti:
http://www.iltalehti.fi/koti/2012022715228529_kt.shtml

"Kun lapsiperhe muuttaa vanhaan rintamamiestaloon, jossa on elänyt vanha pariskunta, märkätilojen käyttö lisääntyy huomattavasti eivätkä talon rakenteet pysty ottamaan vastaan niin suurta kosteutta. Vanhoja taloja ei vain ole suunniteltu nykykäyttöön sopiviksi, hometaloihin erikoistunut vauriotarkastaja Sune Latvala Rateku Oy:stä kertoo."
http://www.iltalehti.fi/koti/201202270191240_kt.shtml
...Elikkä kaikissa rintamamiestaloissa on aina asunut vain peseytymistä ja ruuanlaittoa välttelevä vanha pariskunta, vasta nykyisin niihin muuttaa lapsiperheitä, jotka tuhoavat talon kosteuskäyttäytymisellään.
(Ja voi jeesus sentään; ei kai rakenteiden kuulu ottaakaan vastaan kaikkia pesuvesiä ja höyryjä. Ei sitä uusienkaan talojen rakenteet kestä. Varsinainen ajatusten Tonava tämä Sune Latvala...)

Oikeasti kysymykseesi; jos mielesi tekee tuunata paikkoja sisustumielessä uuteen uskoon kun vanha ei miellytä taikka on muuten kulahtanut niin pura pois. Mutta näin nyrkkisääntönä vois sanoa että ehjää ja vuosikymmeniä vaurioutumattomana kestänyttä ei tarvi välttämättä ja varmuuden vuoksi purkaa...

[Lurtsipatukka]

Ennenvanhaan talojen kosteusrasitus oli kyllä paljon pahempi:

-oltiin aina kotona
-tehtiin hikisiä hommia
-porukkaa taloissa paljon enemmän
-kokattiin kokoajan jotain keittoja
-lattiat pestiin reilulla vedellä
-veden kanssa ei oltu hysteerisiä
-ilmanvaihto mahdollisimman vähäistä (ettei tule kylmä)
-kannetut vesiämpärit kaatuilivat yms.
-lämmitys epätasaista

Nykyyän toki vettä menee enemmän, mutta siitä 95% suoraan hanasta viemäriin joka ei ole ongelma jos putket ehjät. Ja jos ei ole ehjät niin ei sitä kestä uusikaan talo.