mitä tehdä? Öljylämmitys vapaakierrolla

[Maatilallinen]

No, meillä tuolla matalalla kiertoveden lämpötilalla tuli selkeitä säästöjä, eli ö-kulutus tippui. Säätö oli hyvinkin yksinkertainen, eli kaikki termarit auki jolloin vesikiertää joka paikassa, sitten haetaan oumanilta sopiva käyrä joka pitää talon tasalämpöisenä. Jos joku huone on kuumempi kuin muut niin silloin käytetään termostaattia ja leikataan ylilämpö pois. Helppoa kuin heinänteko, mutta ottaa oman aikansa kun talo reagoi lämpötilan muutoksiin, eli hätäillä ei saa.

Itse aikoinaan tuota pitkään säätelin ja vekslailin tuollatavalla, silloin nollakelissä menoveden lämmöt oli jotain 40 luokkaa, -20 kohdilla jossain 50-60 asteessa. Lämpötilaa ei saanut kohdalleen, tuulella kun lisäsin lämpöä niin sitten tuli lauhalla lämmin jne... No, joskus sitten kyllästyin ja panin kunnolla lämpöä tulemaan, nyt asetukset on +20 -> 28c kiertoon 0 -> 58c kiertoon, -20 -> 70c kiertoon. Ja patteritermostaateilla lämpötila kohdilleen, ja hyvin toimii

Teillä ilmeisesti putkistot haihduttaa lämpöä harakoille, kun kiertoveden lämmön lasku säästi öljyä, tai sitten on huonelämpötilat laskeneet samalla.

Juurikin näin. Jos termarit on laitettu kiinni niin sillon ei lämpöä kaivata, ja se mikä putkista tulee on ylimääräistä, ei haluttua lämpöä = hukkalämpöä. Talvella tuo voi olla hyöty, kesällä tuskin. Pahimmassa tapauksessa putket hohkaa lämpöä ja jollakin laitteella jäähdytetään, ja kattila saa taas lämmittää lisää jäähdytettyä vettä

Niin, jos kaikki termarit on laitettu kiinni niin siellä putkissa mikään ei kierrä oli pumppu tai ei, eihän siellä mikään voi kiertää kun kaikki venttiilit on kiinni, ja siellä ei silloin mikään hohkaa. 2-putkijärjestelmällä patteriverkostoissa ei ole mitään ohituslenkkejä, eli jos kaikki termarit on kiinni niin kierto pysähtyy.

No, tuota, oletkos kokeillut laittaa kiertoon yhtään viileämpää vettä? Onhan se nyt sanomattakin selvää että jos kierrossa on 80° vesi ja termari aukeaa vähänkin niin kuumaksihan se patteri menee, ja taas termari laittaa venttiilin kiinni. Aika on-off säätö siis.. Termarit itsessään eivät ole kovinkaan epätarkkoja, mutta noissa lämpötiloissa ne ovat mahdottoman tehtävän edessä, toimivat "hieman" viileämmän veden kanssa varmasti paremmin.

Niin, mullahan on käytössä säätölaite, ja termostaatit toimii oikein. Tarkoitin tilannetta, jossa on aina se 80 asteinen vesi sieltä tulossa ja ulkona lauhaa niin ne termostaatit ei pysty säätämään sitä oikein.

[jarkkis]

Lämmitykauden ulkopuolella tapahtuva käyttöveden lämmitys tuolla kalustolla voi tosiaan olla öljyä tuhlaavaa,kattilasta aiheutuu käsittääkseni häviöitä piipunkin kautta.Tuommosissa vanhoissa keskuslämmitystaloissa voi kattilahormi olla melko suuri,3/4 osa-tai kokokiven hormi.Kun se lähtee kellarista puolitoistakerroksisessa talossa on hyvä veto taattu,kun pituutta riittää ja kun hormi on jatkuvasti lämmin.Vaikka sitten kattila oliskin luukuistaan ja muualta kohtuu tiiviskin.Jos vaihtaa tilalle nykyaikasen öljykattilan,hormin joutuis varmaan putkittamaan(jossei sitä ole jo tehty)

Käyttöveden nopea loppuminen tuolla varaajalla ei ole ihme,jos varaajan tilavuus on pienehkö ja jäähdyttyään se latautuu ehkä hitaasti.Normaali öljykattilasta,missä kierukka on kattilan sisässä,ei lämmin vesi yleensä lopu jos öljyä riittää.

[lmfmis]

Lämmitykauden ulkopuolella tapahtuva käyttöveden lämmitys tuolla kalustolla voi tosiaan olla öljyä tuhlaavaa,kattilasta aiheutuu käsittääkseni häviöitä piipunkin kautta.

Itsellä on kesäisin modernihko öljykattila vain kuumavesikäytössä vastuksella- Hormi tukittuna ja kierrot kiinni. On häviöt edelleen 150 w luokkaa. Sähkövaraajilla on hukka 90-100 w luokkaa. Tuo kuvan pannu on varmaan 300 w luokkaa.


Tuosta kuitenkin kasaantuu ylimääräistä mukava summa kun on jatkuvaa.

Tuon häviön voi helposti itsekkin laskea: mittaa lämpötilat ennen ja jalkeen ja antaa kattilan jäähtyä ilman muuta kuormaa (shuntit kiinni jne) Sitten energian hukka on 4,2*(T1-T2)*V/3600 joka on siis per saatu aikayksikkö. V on kattilan tilavuus litroissa. Mittaa nyt ainakin muutama tunti.

Kesäkäyttövedelle on järkeä laittaa pieni käyttövesiboileri tai vaikka sähkösuoralämmitin jos sulakkeet sen sallli. Talvisin sitten öljypannun kierukalla.

Termostaattejahan ei patterikierrossa tarvita tosiaan kuin keväisin kun aurinko paistaa sisälle. Lopun ajan olen itseasiassa napannut termarit pois ja shunttaan patterikiertoon ulkolämpötilan mukaan sääntyvää kierovettä joka on tarkalleen oikein ja ei tuota turhaa hukkaa.

[Ilpisti]

Termostaattejahan ei patterikierrossa tarvita tosiaan kuin keväisin kun aurinko paistaa sisälle. Lopun ajan olen itseasiassa napannut termarit pois ja shunttaan patterikiertoon ulkolämpötilan mukaan sääntyvää kierovettä joka on tarkalleen oikein ja ei tuota turhaa hukkaa.

Mulla on myös näin. Tai oli, nyt on termarit käännetty ykköselle ja ilp+takka huolehtivat lämmityksestä. Kosteat tilat ja kv on vielä öljyn perässä.
Tuo kv-boileri on ollut harkinnassa, vois kesä aikana panna kokonaan kattilan off. Tietty tuo kostea tila pitäis saada sitten lämpenemään jotenkin muuten. Jos porottais kesän kattilan vastuksilla niinkuin Imfmis.. Ei vaan ole mulla kytkettynä. Kesäaikainen ö-kulutus on ollut noin 70l kuukaudessa jolla tuo lk ja kosteat on hoidettu. Mitenköhän tuo taipuis sähköks, jos hyötysuhde kattilassa olis about 90% niin sähköllä about 630kwh/kk .toisaalta eihän sitä noin lämpimänä tarttis sähköllä pitää, varmaan 50-60 riittäis hienosti. No, väärä ketju tälle pohdiskelulle, ei palvele ketjun aloittajaa

[Jeepster]

pyysin putkarin käymään, että mitä ehdottais tehtäväksi. Meinas että vaihtaa uuden kattilan ja laittaa lämpimän käyttöveden kierukan kautta. Tuo nykyinen varaaja pois siis, ja uus vain öljyllä toimivaksi. vesikiertoon tällöin suntti ja pumppu.
Hinta arvion heitti noin 5000e, kun aika paljon putkitöitä pannuhuoneessa. Laskee vielä tarkemman tarjouksen.

Miltä moinen kuulostaa?

[koeffte]

http://www.ariterm.fi/588_Ariterm_Hybrid_20

mites esim. tollanen?

[tepy]

Kovalta tuntuu minusta tuo hinta. Mitä kaikkea tuo sisältää?

Minulla tehtiin juuri vastaava projekti, tosin uudehko poltin ja ouman oli ennestään ja hormikin valmiiksi putkitettu ja hintaa tuli 2000€.
Täytyy vielä huomioida, että tuttu putkimies, jolta tavarat hyvin edullisesti ja sähköt tein itse. Asbestihommia mulla ei ollut.

Metsästelin hetken käytettyä kattilaa, mutta silloin en sopivaa alle 10v pannua löytynyt.
Jos jaksaa katsella, niin maalämpöön siirtyjiltä voi saada uudehkon täydellisen setin edullisesti.

[Oppes]

Hieno vanha järjestelmä. Kuvista näkee miten vanha vapaakierto toimi. Kattilasta on melko laaja jatkuvasti nouseva putki varaajaan ja varaajasta laskeva putki kattilaan. Veden ominaispainon muutos kierrättää vettä sitä nopeammin mitä enemmän vesi lämpiää. Järjestelmä vaatii kuitenkin lämpötilaeron varaajaan. Kun järjestelmä on kauttaaltaan 100 astetta, kiertoa ei juuri tapahdu.
Samalla periaatteella toimi myös patterikierto mutta putket olivat 3/4 tuumaiset ja ilmalukkoja ei saanut olla. Yleensä patteriverkossa olikin pumppu. Lämmitys ja patteriverkot olivat periaatteessa täysin erilliset. Järjestelmä ei sallinut edes shuntin käyttöä. Sitten kattilahuoneen piti olla talossa alimmaisena.
Jos nyt jostain huonoa hyötysuhdetta etsitään niin ne tulevat kattilasta ja varaajan lämpövuodoista pannuhuoneeseen. Jos kattila ottaa lämmön tarkkaan ja varaaja on hyvin eristetty, itse järjestelmä toimii nykyisinkin.

Käsittelenpä minäkin tuota lämmitykseen lähtevän veden lämpötilaa. Toisten mielestä se saa olla kesät talvet vaikkapa 70 astetta. Huonelämpötilat säädetään termostaattiohjatuilla patteriventtiileillä. Toisten mielestä veden lämpötilaa säädetään jatkuvasti ulkoilman lämpötilan mukaan. Se vaihtelee laajasti 20 - 70 välillä.
Kummassakin tapauksessa pumppu toimii vakiotilavuudella eli vesimäärään ei suoraan puututa. Jos ensimmäisessä tapauksessa lähtevä vesi on jatkuvasti 70, pitää virtausnopeutta pienentää ratkaisevasti. Miten sitten tuo kuristaminen vaikuttaa. Patterin yläosa on 70 ja alaosa huoneen lämmössä. Patteriventtiilillä säädetään loppupelissä patterin hyötypinta-alaa. Kun sää viilenee ja patterista pitää ottaa enemmän energiaa, virtausta lisätään jolloin isompi osa patterista on kuuma. Kovalla pakkasella vesi jäähtyy patterissa ehkä vain muutaman asteen riippuen patterin pinta-alasta.
Kun kesällä patteriventtiili sulkeutuu kokonaan ja virtaus loppuu, myös menoputki jäähtyy eikä lämmönhukkaa ole. Eri asia sitten on pystyykö termostaattiventtiili näissä olosuhteissa pitämään huonelämmöt kohdallaan. Petterien yläosat ovat joka tapauksessa polttavan kuumat.

Ulkoilman mukaa säätyvässä järjestelmässä termostaattiventtiili pääsee paljon helpommalla. Se ei koskaan mene täysin kiinni eikä juuri koskaan aukene täysin auki. Patterien pitää olla oikein mitoitetut. Sitten on kaikkea näiltä väleiltä, käsisäätöä ym.

[Jeepster]

Oppesin mielipide siis on olla muuttamatta mitään? korkeintaan kattian vaihto nykyaikaisempaan?

Mitään välitöntä pakkoa mielestäni ei ole tehdä yhtään mitään, poltetaan paljon öljyä ja palellaan :) Harakoilla ilmeisesti lämpö karkaa piipusta Patterit lämpiää ja vesi kiertää noinkin, ja onhan tuo järjestelmä tuossa toiminut 50v.

Putkari meinas kai piipun putkitusta, pannua, poltinta, pumppua, säätimiä, kaikki pannuhuoneen vermeet, plus purku/asennustyöt. asbestitöitä ei tee. Pannusta en tiedä mitä suunnitteli, mutta pelkkää öljykattilaa, jos yhdistelmäkattilan, niin kuulemma varaaja kannattaa laittaa.

Tyhmä kysymys, lieneekö tuollaisessa oilon juniorissa mitään ilmansulkuläppää? Nykyään ilmeisesti sellaisia käytetään. Vaikuttaisko öljypolttimen vaihto sellaiseen mikä sulkee vedon huomattavasti hyötysuhteeseen. Eipä tuota oo kukaan virallinen säätäjäkään käynyt säätämässä, kai sitäkin vois kokeilla, vaikuttaako mihinkään.

[Ilpisti]

Meille tuo kattilan vaihto tehtiin -03 syksyllä ja maksoi 3,5ke, avaimet käteen sopimuksella. Sisälsi siis kattilan, polttimen, työt ja tarvikkeet. Tuohon päälle tuli vielä tuo piipun putkitus, mutta en kyllä muista yhtään mitä se kustanti. Samaan rytäkkään tehtiin muitakin putkitöitä/ilmanvaihtoon muutoksia, meni siihen laskuun.

Samaa mieltä tuon putkarisi kanssa siitä että jos yhdistelmäkattila niin ehdottomasti varaaja, koko ehkäpä 1500l tai enemmän, tilojen mukaan.

Tuohon ilmaläppään en osaa sanoa mitään varmaa, mutta epäilisin että sieltä sellainen löytyy.

Säädätys voisi olla yksi asia jolla voisi hieman saada säästöä aikaiseksi, toinen mikä vaikuttaa on kattilan nokisuus. Kattila kannattaa pitää mahdollisimman puhtaana jotta lämmön siirtyminen veteen olisi mahdollisimman tehokasta, paksu nokikerros toimii aika hyvänä eristeenä. Ja tietty nokisuus kertoo myös polttimen kunnosta/säädöistä.
Kuinka usein puhdistat/vaihdat suuttimen?

[koeffte]

Tyhmä kysymys, lieneekö tuollaisessa oilon juniorissa mitään ilmansulkuläppää? Nykyään ilmeisesti sellaisia käytetään. Vaikuttaisko öljypolttimen vaihto sellaiseen mikä sulkee vedon huomattavasti hyötysuhteeseen. Eipä tuota oo kukaan virallinen säätäjäkään käynyt säätämässä, kai sitäkin vois kokeilla, vaikuttaako mihinkään.

ainakin oilon junior vm.90 polttimessa on jo läppä..kyllä sillä varmaan on vaikutusta kulutukseen.sen tiedän että vanhoissa Oiloneissa ei sulkuläppää ollut.

[tepy]

Öljyn esilämmitys vaikuttaa myös jonkivenrran polttimen kulutukseen, mutta nekin on ollut käytössä jo kauan.

[tessu]

Vuosi sitten vaihdettiin uusi kaksoispesäkattila ja vanha vapaakierto myös jätettiin tietysti on toisessa haarassa myös pumppukin toki kovia pakkasia varten.
hyvin tuo toimi viimetalven kovilla pakkasillakin,vapaakierrossa tulisi putkikoko olla mahdollisimman suurta eikä ahdistavat termostaativenttiilit aina jaksa toimia mutta näyttää tuo niilläkin pelaavan,tietysti putkivedot tulee aina tehdä ylöspäin jos on paljon vaakavetoa tai muita jyrkkiä laskuja toimii vapaakierto heikommin.
Ihan normi kattilan mukana tullu käsisuntti tossa kiinni on eikä tartte sähköä muussa kuin katilahuoneen valossa heeh, no tietty helppouttahan se on kun kaikki automatiikalla pelaa ja yksin tässä kyllä kerkee ja tarkenee hoidella nuo hommat.
kyllä ne uudet laitteet myös säästää puita,öljyä,sähköä ym on ne senverta kehittyny että nyt uskon ittekin,kannattaa sitä kattilan vaihtoa kyllä suunnitella,jos se pakkasilla levii niin sitten olis ollu mullakin hurja sähkölasku kun muulla ei olis voinu lämmittää!

[jarkkis]

Sen verran tuon vapaakierron olemuksesta vielä,että se voi toimia myös kattilan ollessa samassa kerroksessa pattereiden kanssa.Veden kierto pitää silloin olla yläjakoinen,eli menovesiputket menevät välikaton korkeudella ja paluuputket lattian tasossa tai alla.Tuossa ap.kysyjän tapauksessa mahdollinen kellarin lämmitys on ehkä toteutettu juuri noin.

Entisaikaan käytettiin jossain määrin keskuslämmityksessä ns.liesikattiloita,jotka olivat keittiön puuhellan yhteydessä.Semmoisen vapaakierron piti siis olla yläjakoinen.Tuo vapaakierto oli aikanaan hyvä systeemi,kun sähköjakelu varsinkin maaseudulla oli heikoissa kantimissa tai puuttui kokonaan.
Lämmittäjän kannalta tuon ajan kattilat olivat vaivalloisia,polttoaineena oli puu tai koksi, talvella piti tulta pitää pannun alla yötä päivää,lämmitys oli ehkä muutenkin taiteilua,esim.ettei kattila päässyt kiehumaan tai että saatiin pidettyä huonelämpötila sopivana.Mitään varaajia ei tuon ajan kattiloissa käytetty paitsi ehkä tuollaista edellä käsiteltyä käyttövesi varaajaa jos talossa oli vesijohdot,usein ei sitäkään.

[Jeepster]

Kyllä tuossa kuvassa suurinpiirtein näkyy tuo patterilinjojen korkeus, kellarin patterit ovat siis ylä ja alaputken välissä, keskellä seinää. Varsinkaan kellarissa ei patterin tarvitse olla lattialla.