mitä tehdä? Öljylämmitys vapaakierrolla

[Jeepster]

Eli -54 rakennettu rintamamiestalo, ~8x10m
vesikierto alusta asti, -60 asennettu öljykattila, enenpi kai puukattila mihin laitettu reikä öljypolttimelle.
Puita voi siis polttaa kun irroittaa polttimen, mutta öljylle laitto takaisin vaatii siivoamisen tuhkasta. Olen antanut olla öljyllä, koska välillä tulee oltua pois kotoa, eikä voi talvisin jättää lämmittämättä. Nykyinen kulutus aika tarkkaa 3000l/vuosi. Onko tämä ok? vai pitäisikö olla vähemmän? olen käsittänyt että muut pääsevät vähemmällä...
Onko muutosehdotuksia. ilmeisesti shunttiventtiilin asennus, jolloin patteriveden lämpötilaa pystyisi säätämään? Oliko pannun vaihtamisella kuinka suuri merkitys?
Tällä hetkellä säätöjä on siis vain termostaatti pannun päällä. lisäksi on ollut käytössä kellokytkin, jolla on pidetty taukoa lämmityksestä.

Pari kuvaa

[purasjoki]

Ilmeisesti käyttövedelle on erillinen boileri, vai tuotetaanko käyttövesi öljyllä?

Olen vuoden lämmitellyt öljyllä ja kulutus on ollut n 3500l. Kattilana 95 vuoden termaxin yhdistelmäkattila ja siinä lamborghinin poltin. Lämmintä tilaa on about 200m2. Ilmalämpöpumppu ja kakluuni avustavat.

Luultavasti modernimmalla kattilalla säästäisi. Vaikea sanoa paljonko, mutta jos meinaa pysyä öljylämmityksessä niin kattiloiden hinnat on melko kohtuullisia ja uudehkoja käytettyjä on markkinoilla runsaasti. Asentamalla lämmöpnsäätimen säätämään patteriverkon veden lämpötilaa ulkolämpötilan (ja halutessaan sisälämpötilankin) mukaan patteriverkossa kiertävä vesi on oikeassa lämpötilassa. Toimii mukavasti - tavallaan "ennakoiden" tarvittavan veden lämpötilan. Uudemmissa lämmönsäätimissä on mahdollisuuksia säätää laitetta webin yli, mikä ainakin itseä kiinnostaisi.

[Jeepster]

Lämmin vesi tuolee tuolta toisessa kuvassa näkyvästä pöntöstä, mikä boileri sitten nimeltään onkin, Muistaakseni puheiden mukaan sielä on kupariputkea sisässä aika paljonkin, ilmeisesti aika vanha tuo laite, käytettynä tuohon silloin alkujaan asennettu

[jarkkis]

Harvinaisen alkuperäiskuntoinen pannuhuone,eipä ole liikoja hienouksia...Tuo varaaja lämpenee kattilasta tulevalla kiertovedellä,tuommosia virityksiä tehtiin entiaikoina,koska sen ajan kattiloissa ei ollut käyttövesikierukkaa.Kattila on varmaan uusimiskunnossa,samalla ehkä vapaakierto pumpulle ja asiaankuuluvat lämmönsäätövärkit,käyttövesivaraaja pois eli käyttövesi jatkossa uusitusta kattilasta,näistä osaa alan gurut sanoa enemmän.Näin siis jos öljyllä meinaa jatkaa,mites öljysäiliö,onko alkuperäinen?Jos ja kun tuolla remonttia tekee,on syytä ottaa huomioon,että nuo putkieristeet voi olla hyvinkin asbestipitoisia.

[Jeepster]

Eristeet ovat varmasti asbestipitoisia, se on tiedossa kyllä. öljysäiliö on siirretty joskus autotalliin (1500l muovisäiliö).
Osaltaan kysymys lieneekin, että onko lämmitysmuotoa syytä vaihtaa? öljy on kallista, mutta niin on sähkökin.

Tavallaan tuo toimiva vapaakierto olisi mukava säästää, hätätilanteita varten, vaikka ne sähkökatkot aika harvinaisia nykyään ovatkin.

[Ilpisti]

Meillä on kolmessa kerroksessa about saman verran lämmintä tilaa, ja vuosikulutus ollut aika tarkalleen 2200l. Viime vuosi meni vähän pienemmällä, 1900l, tuli toinen ilp maaliskuussa seinälle.
Edellisien asukkaiden kulutukset olivat ~3500l/vuosi ja kattila oli joku kaksoispesänen, en enää muista että mikä. Kattila oli jostakin -70luvun alkupuolelta jossen nyt ihan väärin muista. Vaihdoimme kattilan samantien koska vanhasta ei saanut lämmintä käyttövettä kun kierukka oli tukkeessa, ja kattila sellaista mallia ettei kierukkaa pystynyt vaihtamaan .
No, uusi kattila varustettiin sitten Oumannilla joka kääntelee shunttia ulkoilman mukaan, ja alkujaan tuo kulutus oli luokkaa 2800-3000l, kunnes alkoi sopiva käyrä löytymään ja talo pysyi tasalämpöisenä kelien vaihdellessa.
Takan uusimisella saatiin kulutusta tiputettua ~300l/a.
Eli: jos haluat suitsia kulutusta niin suosittelen laittamaan shuntin ja jonkin säätöautomatiikan väliin. Sitten sopivaa käyrää etsimään, ja kun pitää mielessä että se termostaatti on ylilämmön leikkaamista varten niin suunta on oikea . Runkoverkkoon on turha ajaa kuumempaa vettä kuin talo tarvii.

[Maatilallinen]

Itseasiassa öljylämmityksessä ei haittaa, oli runkoverkon lämpötila sitten 40, 60 tai 80, yleensä sisälle se sieltäkin hukkuva lämpö tulee. Maalämmössä ym. on syytä pyrkiä mataliin lämpötiloihin, mutta jos on kattila, eli poltetaan jotain, niin silloin lämpötiloilla ei ole merkitystä kulutuksen kannalta.

Tämän takia ei kannata myöskään yrittää säästää vaihtamalla isompia pattereita jotta riittäisi matalampi kiertoveden lämpötila. Sama energia siinä menee, oli se vesi 60 tai 80.

Onko pattereissa minkälaiset venttiilit nyt? Kannattaisi ehkä vaihtaa vanhat patteriventtiilit uusiin vapaakiertoventtiileihin (Danfoss RA-G on oikea, RA-N ei toimi) ja patteritermostaatteihin.

Shunttiventtiilit ei oikein meinaa toimia vapaakiertoisissa järjestelmissä, se vesi ei osaa sekoittua siinä venttiilissä vaan kattilasta puskee tulikuumaa kunhan venttiili on edes raollaan, joten shunttiventtiili vaatii kiertovesipumpun asennuksen.

Paljonka on kattilan savukaasujen lämpötila polttimen käydessä?

[Ilpisti]

Itseasiassa öljylämmityksessä ei haittaa, oli runkoverkon lämpötila sitten 40, 60 tai 80, yleensä sisälle se sieltäkin hukkuva lämpö tulee. Maalämmössä ym. on syytä pyrkiä mataliin lämpötiloihin, mutta jos on kattila, eli poltetaan jotain, niin silloin lämpötiloilla ei ole merkitystä kulutuksen kannalta.

Tuosta olen eri mieltä. Öljypannu on hyvä pitää noin75-85° asteisena mutta kiertoon lähtevä vesi ei tarvitse olla niin kuumaa. Jätetään tuo maalämpö tästä ketjusta nyt pois.
Otetaanpa tilanne jossa kaikki talon termostaatit on laitettu kiinni eli patterit ei lämpene. Jos kiertoon lähtee vaikkapa 80° vesi on aivan sata varmaa että kierrosta palaava vesi on kylmempää kuin 80°. Kun tuo palaava vesi lämmitetään taas 80°:een, siinä kuluu energiaa, tehdään se sitten millä tahansa. Kun se lauhtuminen tapahtuu putkistossa se ei siis ole toivottavaa ja näin ollen on hukkalämpöä. Tuohon lauhtumiseen vaikuttaa sitten useampikin asia mutta suurin on kuitenkin putken ja ympäristön dt, mitä suurempi ero sitä suurempaa on lauhtuminen. Eli, mitä matalammalla lähtevän veden lämpötilalla taloo pysyy halutun lämpimänä sen suurempi säästö.

Otetaan toinen esimerkki: autolla ajettaessa kaasulla määrätään yleensä nopeus, ja kun haluttu nopeus on saavutettu pidetään kaasu samassa kohdassa. Kun tulee ylämäki painetaan kaasua lisää jotta nopeus pysyy samana ja alamäessä vastaavasti nostetaan kaasua. Maatilallisen autonajotyyli olisi sitten se että pidetään koneen kierrokset vaikkapa 5000rpm ja säädetään kytkimellä nopeus.. Kumpikohan on taloudellisempaa?

Ouman.laitteet säätelevät juurikin tuota lähtevän veden lämpötilaa, joko ulkolämpötilan mukaan tai sisätermostaatin mukaan, tai molempien. Ei näitä laitteita ole huvin vuoksi kehitetty.

[Jeepster]

elikäs aika oikeillä jäljillä tuntuu pohdinta olevan. Tällähetkellä pattereissa siis termostaatit RAV, (näitä on vielä pari käyttämätöntä hyllyssä) näin syksyllä yleensä joutuu koputtelemaan venttiilit auki, mutta se lienee kohtuu normaalia. Pattereiden alaputkissa ei ole mitään venttileitä.

Jotenkin järki sanoisi etttä pannun lämpötilaa ei kauhean alhaisena kannattaisi pitää, se 75-85 kuulostaisi järkevältä.
Tuntuu vaan jäähtyvän aika vauhdilla tuo vesi, kun pannun sammuttaa, tyyliin eka puolituntia ->60astetta. siksi siis käytössä tuo kelloajastin, joka säädetty esmes 30min päällä-4h taukoa, syklille, tätä säätöä sitten ulkolämpötilan mukaan säätäen, yleensä tutkien tuota kierron lämpömittaria, antaen se pudota jonnekin 30-40 asteen tienoille.

Ongelmana tällöin myös lämpimän käyttöveden riittämättömyys. kahden ihmisen suihkussakäyminen yleensä aiheuttaa jälkimmäiselle viilentymistä lopussa. Voiko tästä päätellä mitään, vai onko vika oraksen termostaattihanassa, Kuumassa käyttövedessä ei ole sekoitinta, että hanasta saa paikoitellen hyvinkin lämmintä vettä.

Itse epäilen suurimmiksi hukkaajiksi tuota kierron hävikkiä ja mahdollista pannun piippuun jäähtymistä.

[Jeepster]

Alkuperäinen kysymys oikeastaan siis oli, että onko tuohon järjestelmään joku helppo/järkevä parannuskeino, shunttiventtiili ja kiertovesipumppu oli yksi ehdotus minkä sain. Tietysti paras olis laittaa kaikki uusiksi, mutta onko olemassa ns, helppo ratkaisu.

[Maatilallinen]

Otetaanpa tilanne jossa kaikki talon termostaatit on laitettu kiinni eli patterit ei lämpene. Jos kiertoon lähtee vaikkapa 80° vesi on aivan sata varmaa että kierrosta palaava vesi on kylmempää kuin 80°. Kun tuo palaava vesi lämmitetään taas 80°:een, siinä kuluu energiaa, tehdään se sitten millä tahansa. Kun se lauhtuminen tapahtuu putkistossa se ei siis ole toivottavaa ja näin ollen on hukkalämpöä. Tuohon lauhtumiseen vaikuttaa sitten useampikin asia mutta suurin on kuitenkin putken ja ympäristön dt, mitä suurempi ero sitä suurempaa on lauhtuminen. Eli, mitä matalammalla lähtevän veden lämpötilalla taloo pysyy halutun lämpimänä sen suurempi säästö.

Jos kaikki talon termostaatit on laitettu kiinni, kiertoa ei tapahdu, ja ei tarvitse lämmittää mitään. Jos putket ovat esim. pinta-asennettu sisätiloihin, tai vaikkapa välipohjaan niin kaikki lämpö tulee hyödyksi.

Suuri jäähtyminen ei välttämättä ole huono asia. Kaukolämmössä ja suurissa yösähkövaraajissa nimenomaan hyvä jäähdytys on tärkeää, ja tällöin täytyy syöttää verkostoon kuumempaa vettä.

Jäähdytyshän lisääntyy kun pienennetään virtausta, jolloin vesi kerkeää luovuttamaan kaiken energiansa lämmönluovuttimessa. Nyt tulee vastaan tilanne, että teho ei riitä, jolloin nostetaan kiertoveden lämpötilaa. Kun virtaus ja veden lämpötila saadaan mitoitettua sopiviksi, ja tietysti myös lämmönluovuttimet, teho riittää ja paluuveden lämpötila on mahdollisimman alhainen. Toki saman tehon voi saada laskemalla menoveden lämpötilaa ja lisäämällä virtausta, mutta tällöin paluuveden lämpötila nousee.

Itselläni esim. nollakelissä menoveden lämpötila on 58 astetta, vaikka vähempikin varmasti riittäisi, mutta paluuveden lämpötila on myös mukavan alhainen, 40 astetta.

Otetaan toinen esimerkki: autolla ajettaessa kaasulla määrätään yleensä nopeus, ja kun haluttu nopeus on saavutettu pidetään kaasu samassa kohdassa. Kun tulee ylämäki painetaan kaasua lisää jotta nopeus pysyy samana ja alamäessä vastaavasti nostetaan kaasua. Maatilallisen autonajotyyli olisi sitten se että pidetään koneen kierrokset vaikkapa 5000rpm ja säädetään kytkimellä nopeus.. Kumpikohan on taloudellisempaa?

Tämä nyt on vähän huono esimerkki. Voimanlähde tässä esimerkissä moottori jonka tehoa säädellään kaasulla, ja lämmityksessä tietysti kattila, jonka tehoa säädellään polttimen käyntiajoilla. Jos pidetään vaikka auton nopeus 80km/h, niin alamäessä ei tarvitse painaa niin paljoa kaasua (kattilassa 80 astetta, lauha keli ja ei juuri kulutusta -> polttimen ei tarvitse käydä niin paljoa), mutta ylämäessä pitää tietysti painaa enemmän kaasua (kattilassa edelleen 80 astetta, kova pakkanen -> poltin saa käydä enemmän pitääkseen lämmön 80 asteessa).

En keksi tuossa nyt mitään minkä voisi yhdistää patteritermostaatteihin ja verkoston lämpötilaan. Otettu tehohan ei mitenkään liity verkostoon lähtevän veden lämpötilaan, voi olla että menee 50 astetta ja otettu teho on 5 kilowattia tai menee 80 astetta ja otettu teho on 3 kilowattia, riippuu virtaamasta ja jäähdytyksestä.

Ouman.laitteet säätelevät juurikin tuota lähtevän veden lämpötilaa, joko ulkolämpötilan mukaan tai sisätermostaatin mukaan, tai molempien. Ei näitä laitteita ole huvin vuoksi kehitetty.

Juu, ja lähtevän veden lämpötilan säädöllä saadaan lähinnä patteritermostaatit toimimaan paremmin. Patteritermostaatit ovat epätarkkoja, ja hyvin lauhalla ilmalla sekä kuumalla kiertovedellä ne eivät välttämättä toimi oikein, sillä niistä "loppuu" säätövara, kun pienikin virtaama aiheuttaa jo liian suuren lämmitystehon. Tämä johtaa siihen, että huonelämpötila saattaa alkaa heittelemään kovasti.

Kun lähtevän veden lämpötilaa säädetään, niin termostaateissa riittää säätövara, ja ne pystyvät toimimaan paremmin, ja huonelämpötila pysyy tasaisena Itse käytän myös säätimiä tietysti, mutta ne on säädetty niin, että lämpötila on aina tavallaan "liian" korkea putkistossa, ja patteritermostaatit säätelevät loppukädessä huonelämpötilan. Näin termostaateilla on säätövaraa molempiin suuntiin, ja talo ei jäähdy tuulisella ilmalla jne...

[Maatilallinen]

elikäs aika oikeillä jäljillä tuntuu pohdinta olevan. Tällähetkellä pattereissa siis termostaatit RAV, (näitä on vielä pari käyttämätöntä hyllyssä) näin syksyllä yleensä joutuu koputtelemaan venttiilit auki, mutta se lienee kohtuu normaalia. Pattereiden alaputkissa ei ole mitään venttileitä.

Jotenkin järki sanoisi etttä pannun lämpötilaa ei kauhean alhaisena kannattaisi pitää, se 75-85 kuulostaisi järkevältä.
Tuntuu vaan jäähtyvän aika vauhdilla tuo vesi, kun pannun sammuttaa, tyyliin eka puolituntia ->60astetta. siksi siis käytössä tuo kelloajastin, joka säädetty esmes 30min päällä-4h taukoa, syklille, tätä säätöä sitten ulkolämpötilan mukaan säätäen, yleensä tutkien tuota kierron lämpömittaria, antaen se pudota jonnekin 30-40 asteen tienoille.

Ongelmana tällöin myös lämpimän käyttöveden riittämättömyys. kahden ihmisen suihkussakäyminen yleensä aiheuttaa jälkimmäiselle viilentymistä lopussa. Voiko tästä päätellä mitään, vai onko vika oraksen termostaattihanassa, Kuumassa käyttövedessä ei ole sekoitinta, että hanasta saa paikoitellen hyvinkin lämmintä vettä.

Itse epäilen suurimmiksi hukkaajiksi tuota kierron hävikkiä ja mahdollista pannun piippuun jäähtymistä.

Jos kattilan vesitila on pieni, se myös jäähtyy nopeasti. Onko polttimessa läppä, joka estää ilmavirtauksen kattilan kautta kun poltin ei käy? Entä onko luukkutiivisteet kattilassa kunnossa?

Jos lämmin vesi ei riitä, se todennäköisesti johtuu siitä että kelloajastin ei anna polttimen käydä veden käytön aikana tai kattilaveden lämpö liian alhainen, pitäisi olla 80 astetta. Jos poltin ei käy, niin jäähtyy tuollainen pieni varaaja tosi nopeasti ja lämmin vesi loppuu.

Jos termostaatit toimii ja huonelämpötila pysyy tasaisena, niin antaisin polttimen käydä kokoajan ja pannun lämpö 80 astetta

[Ilpisti]

No, meillä tuolla matalalla kiertoveden lämpötilalla tuli selkeitä säästöjä, eli ö-kulutus tippui. Säätö oli hyvinkin yksinkertainen, eli kaikki termarit auki jolloin vesikiertää joka paikassa, sitten haetaan oumanilta sopiva käyrä joka pitää talon tasalämpöisenä. Jos joku huone on kuumempi kuin muut niin silloin käytetään termostaattia ja leikataan ylilämpö pois. Helppoa kuin heinänteko, mutta ottaa oman aikansa kun talo reagoi lämpötilan muutoksiin, eli hätäillä ei saa.

Jos kaikki talon termostaatit on laitettu kiinni, kiertoa ei tapahdu, ja ei tarvitse lämmittää mitään. Jos putket ovat esim. pinta-asennettu sisätiloihin, tai vaikkapa välipohjaan niin kaikki lämpö tulee hyödyksi.

Juurikin näin. Jos termarit on laitettu kiinni niin sillon ei lämpöä kaivata, ja se mikä putkista tulee on ylimääräistä, ei haluttua lämpöä = hukkalämpöä. Talvella tuo voi olla hyöty, kesällä tuskin. Pahimmassa tapauksessa putket hohkaa lämpöä ja jollakin laitteella jäähdytetään, ja kattila saa taas lämmittää lisää jäähdytettyä vettä
Niin tosiaan, tässähän haasteltiin vapaakiertoisesta.. No, jos sinne sitä sunttia ja automatiikkaa väliin niin pumpunkin joutuu sitten laittamaan.

"Tämä nyt on vähän huono esimerkki. Voimanlähde tässä esimerkissä moottori jonka tehoa säädellään kaasulla, ja lämmityksessä tietysti kattila, jonka tehoa säädellään polttimen käyntiajoilla. Jos pidetään vaikka auton nopeus 80km/h, niin alamäessä ei tarvitse painaa niin paljoa kaasua (kattilassa 80 astetta, lauha keli ja ei juuri kulutusta -> polttimen ei tarvitse käydä niin paljoa), mutta ylämäessä pitää tietysti painaa enemmän kaasua (kattilassa edelleen 80 astetta, kova pakkanen -> poltin saa käydä enemmän pitääkseen lämmön 80 asteessa). "

Aivan. Ja jos putkissa lauhdutellaan sitä vettä turhan päiten niin silloinhan se poltin joutuu pöhisemään useammin pitääkseen kattilan 80 asteessa, eli energiaa kuluu hukkaan. Ja kytkin tässä vertauksessani on termostaatti..


"Juu, ja lähtevän veden lämpötilan säädöllä saadaan lähinnä patteritermostaatit toimimaan paremmin. Patteritermostaatit ovat epätarkkoja, ja hyvin lauhalla ilmalla sekä kuumalla kiertovedellä ne eivät välttämättä toimi oikein, sillä niistä "loppuu" säätövara, kun pienikin virtaama aiheuttaa jo liian suuren lämmitystehon. Tämä johtaa siihen, että huonelämpötila saattaa alkaa heittelemään kovasti. "


No, tuota, oletkos kokeillut laittaa kiertoon yhtään viileämpää vettä? Onhan se nyt sanomattakin selvää että jos kierrossa on 80° vesi ja termari aukeaa vähänkin niin kuumaksihan se patteri menee, ja taas termari laittaa venttiilin kiinni. Aika on-off säätö siis.. Termarit itsessään eivät ole kovinkaan epätarkkoja, mutta noissa lämpötiloissa ne ovat mahdottoman tehtävän edessä, toimivat "hieman" viileämmän veden kanssa varmasti paremmin.

[petej]

Silloin kun viel öljyllä lämmitin uuden kattilan vaihto 60-luvun pannun tilalle ja säätölaitteen päivitys shunttiin toi noin 25% säästön öljyn kulutukseen, Tuo pudotus tuli keskimääräisestä peruslämpö kulutuksesta ikääntyneellä säätölaitteella, talo oli asumaton mut lämmöt päällä. kulutukset tais olla kirjattuna viideltä vuodelta...

[tepy]

Kannattaa varmaan tosissaan laskeskella järkevyyttä päivittää koko systeemi uuteen.
Maalämpö juna tais mennä jo, kun ensvuonna tuskin tulee energia-avustuksia ja kotitalouvähennystä ollaa pienentämässä. Jos maapiirin saat pihaan sopimaan, niin parantaa asiaa huomattavasti.

Tämmösiä säästövinkkejä tuli vielä mieleen, jos vanhan kattilan haluaa vielä säilyttää:
-Käyttövedelle erillinen varaaja, jos käyttöveden kulutus maltillista. Käytettynä tai joku halpis malli. Sais sen vanhan varaajan pois käytöstä ja pannun kylmäksi kesällä.
Veikkaisin, että kattilahäviöt melkoiset ja pannarissa tarkenee hyvin.
-Jos jaksaa nähdä vaivaa, niin pellettipoltin voisi sopia tollaiseen puukattilaan. Pellettifoorumilta löytyy monennäköisiä virityksiä. Varastointitilaahan ne papanat vaatii paljon enemmän kun öljy.
-Väittäisin, että automaattisunttikin tienaa leipänsä takaisin järkevässä ajassa.