Sokkelin eristäminen ulkoa villalla

[rmt-51]

Onko kukaan tehnyt maanpäällistä eristystä villalla rappauksineen?
Olen katsellut esim Paroc cos 10 villaa tai fas1.
Olisi mukava tietää kokemuksia ja miksei mielipitetäkin.
Onko kyseinen tavara hengittävämpää kuin eps?

[koppelo]

Ei sokkeliin mitään villaa. Imee ennemmin tai myöhemmin kosteuden itseensä kuin sieni ja homepesä on valmis.

[Hower]

Ei sokkeliin mitään villaa. Imee ennemmin tai myöhemmin kosteuden itseensä kuin sieni ja homepesä on valmis.

Ööh... tästä lienee sitten jotain kokemusperäistäkin tietoa?

[Juppe]

Puhutaanko nyt ulko- vai sisäpuolisesta eristyksestä? Ulkopuolisesta vissiinkin. Minä laittaisin märkänäkin tehtävänsä hoitavaa eristettä. Miksi eristeen pitäisi olla hengittävää?

Hower: Kertoisitko miksi villa on hyvä eriste tämmöiseen? Kokemusperäinen tieto toimivasta ratkaisusta vois helpottaa kysyjän ongelmaa enemmän kuin muiden antamien neuvojen kyseenalaistaminen perustelematta mitenkään.

[koppelo]

Kokemusperäistä kyllä, mutta ei onneksi omassa talossa, kiitos siitä!

Eräässä työkohteessani oli aikanaan talon omistaja levyttänyt sokkelin villalla ja laittanut siihen kulissiksi mineriittilevyn päälle. Viritys oli paksumpi kuin seinä ylempänä, joten vesi oli vuotanut levyjen taakse niin levysaumoista, huonosti tehdystä yläliitoksesta kuin maaperästä nousseena kosteutena. Villat oli mustia ja litimärkiä, sekä täynnä kasvien juuria. Aika hyvin sitä voi mielestäni pesäksi kutsua....

[koppelo]

Lisäyksenä vielä noihin villarappauksiin: Ruotsalaisilla on siitä tekniikasta kokemusta. Maassa on tuhansittain eristerapattuja kerrostaloja, missä kosteus muhii seinien sisällä. Rappaus kun halkeilee ja falskaa vedet sisälle jo muutaman vuoden sisällä.

[Hejää80]

Kivivilla kyllä hylkii vettä tehokkaasti mutta alkaa ennenpitkää vettyä ainakin pinnastaan. Lasivillahan taas imee kuin pesusieni, jonka kaikki toki tietää.

Hengittävämpää kivivilla toki on kuin paisutettu eps, mutta esim serpotherm ja serpomin menetelmällä tiivein osa on kuitenkin itse seinä, missä seinä-eps:n höyrynvastus on varmasti rakenteen pienin, jos rakenteessa on vaikka säästöbetoni ja sementtirappaus alla. Toisaalta esim seinä 100 laadun EPS:n eristävyys on aivan toista luokkaa kuin painavan, kovan kivivillan.

EPS:llä ja esim sinkityllä panssariverkolla sekä hyvällä sementtilaastilla saa sokkelista myös iskunkestävän, järjen rajoissa. Tietysti kun moiseen rumbaan alkaa, kannattaisi sokkeli eristää kunnolla, esim 100mm paksuudella.

Onhan noita jotkut tehneet jopa täysin hengittämättömällä XPS:llä, joka sekin EHKÄ toimii kunhan pääsee kuivumaan sisäänpäin, mikä edellyttää kalkkimaalin tms käyttöä sisäpinnassa.

Valitettavasti moni on vetänyt foamia valetun sokkelin alapäästä puuseinän alajuoksuun asti ja sisäpuolelle muovimaalit sementtirappauksen päälle. Sokkeli lienee maakostea todella korkealle. Finnfoamilla onkin tätävarten sokkelilevyt ihan erikseen uritettu jotta pääsevät tuulettumaan edes vähän ylöspäin.

[Hower]

Hower: Kertoisitko miksi villa on hyvä eriste tämmöiseen? Kokemusperäinen tieto toimivasta ratkaisusta vois helpottaa kysyjän ongelmaa enemmän kuin muiden antamien neuvojen kyseenalaistaminen perustelematta mitenkään.

En tiedä onko villa hyvä eriste tämmöiseen. Kysyessäni kokemusperäistä tietoa hain perusteluja mielipiteelle; "Ei sokkeliin mitään villaa. Imee ennemmin tai myöhemmin kosteuden itseensä kuin sieni ja homepesä on valmis." Voihan tuon kysymykseni nähdä perustelemattomaksi kyseenalaistamiseksi, mutta lähtökohta kai pitäisi olla se, että väiteen esittäjä perustelee mielipiteensä faktatiedolla...
No tässä se perustelu tuli:

koppelo: Eräässä työkohteessani oli aikanaan talon omistaja levyttänyt sokkelin villalla ja laittanut siihen kulissiksi mineriittilevyn päälle. Viritys oli paksumpi kuin seinä ylempänä, joten vesi oli vuotanut levyjen taakse niin levysaumoista, huonosti tehdystä yläliitoksesta kuin maaperästä nousseena kosteutena. Villat oli mustia ja litimärkiä, sekä täynnä kasvien juuria. Aika hyvin sitä voi mielestäni pesäksi kutsua....

Minkä tahansa hyvänkin materiaalin saa pilattua typerällä suuunnittelulla (suunnittelemattomuudella), väärillä detaljeilla ja huonolla työllä.

Puhutaanko nyt ulko- vai sisäpuolisesta eristyksestä? Ulkopuolisesta vissiinkin. Minä laittaisin märkänäkin tehtävänsä hoitavaa eristettä. Miksi eristeen pitäisi olla hengittävää?

Jos nyt kelllarin seinästä ja sen maanpäällisestä osasta puhutaan niin onhan se mainio reitti perusmuurissa olevan kapillaarisen kosteuden haihtumiselle ulkoilmaan. Tuo sana "hengittävyys" on nyt ehkä väärä sana tässä yhteydessä, ajatuksena kuitenkin on, että matsku on hyvin vesihöyryä läpäisevää.

Ruotsalaisilla on siitä tekniikasta kokemusta. Maassa on tuhansittain eristerapattuja kerrostaloja, missä kosteus muhii seinien sisällä.

Huomattava osa ruotsalaisista ongelmataloista on puujulkisivujen päälle tehdyt ohuet eristerappaukset. Suuria ongelmia on ollut myös muovieristeiden päälle tehdyissä rappausseinissä... Lisänä vielä luokattoman huonot rakenteiden liittymäkohdat (pellitykset ym.)
On näissä miettimistä.
Tässäpä valmistajan (Paroc) ohjetta sivulla 4:
http://www.paroc.com/spps/Finland/BI_at ... _03_07.pdf
"kivivilla ei ime vettä, joten säilyy se kuivana ja eristävänä"

[rmt-51]

Lähinnä itsellä mietinnässä maanpäällinen osa alajuoksuun asti.
Eps eriste on maanalla ja sepeli seinän vierellä jonka alla muovi ohjaamassa vedet pois seinän viereltä.
Mut toi näkyvä osa eristämättä n.20cm säästöbetoni seinä,sisäpuolikin betonipinnalla mut voishan se kuivaa myös uloskinpäin..
Eps tulee n.5-10cm alle maanpinnan.
Pystys kasvattaa tuota osaa 10cm eli mitinnässä villa 8cm ja rappaus 2cm.
Vai olisko vaihtoehtoja?

[Nihan]

Pystys kasvattaa tuota osaa 10cm eli mitinnässä villa 8cm ja rappaus 2cm.
Vai olisko vaihtoehtoja?

Mikset laita EPS ylös asti? Sehän on loistava rappausalusta tietääkseni.

[Hejää80]

Rappaus ei tarvitse olla 2cm, esim epsin päälle parin millin kynsilaasti, kovetus, parin millin uusi laasti johon lasikuitu tai teräsverkko painetaan (teräs/panssariverkko rullalla venkoilee ja on vaikeampi kiinnittää ohuelti, voi käyttää väliaikaisia ruuveja tms), kovetus, kolmen neljän millin peittolaasti/oikaisu, parin millin pintalaasti sävyllä tai ilman ja hiertopinta. Alle sentti riittää.

Tuollainen rappaus sokkelissa kestää erinomaisesti jalkapallot, polkupyöränsarvet ja ruohonleikkurista lentävät kivet, lujuuden taika on siinä, että jotta laastiin saisi tehtyä painauman, täytyy verkon venyä sen ympäriltä tai alla olevan eristeen antaa pitemmältä matkalta niin paljon periksi että verkko voi liikkua sivuttain kuten lakanaan astuminen sängyllä. Sinkitty teräsverkkohan ei ihan helposti veny. Enkä tarkoita nyt mitään kananverkkoa vaan hitsattua neliöverkkoa, jota voi käydä hiplailemassa vaikka Biltemassa (laastiverkko).

Tuossa villa vs eps painottaisin edelleen sitä, että kovat villat ei ole mitään kevyitä ja saman puristuslujuuden EPS lämpöeristää liki puolitoistakertaisesti. Jos vielä limität esim 50mm seinä-epsit ohuella laastilla liimaamalla, on eristävyys ja saumattomuus entistä parempi. Valitettavasti tuota seinä-epsiä ei taida saada puolipontattuna, tuo kaksinkertainen levytyshän tuplaa työmäärän (leikkuun ja kiinnityksen).

Itse suosin kyllä kivivillaa niissä tavanomaisemmissa paikoissa.

Nämä hommat kuullostaa vaikeilta ja juuri kukaan ei osaa niistä sanoa juuta tai jaata, koska me olemme nyt ensimmäisiä asukkeja näissä taloissa jotka joutuvat näin radikaaleja energiaremontteja suunnittelemaan ja tekemään. Tosi moni on jo tehnyt sen paremmin ajattelematta, esim. juuri noita foam+lujalevyvirityksiä lienee jo tuhansia ja kaikista paistaa levysaumat ja rikkoutuneista nurkista siniset eristelevyt.

[tumppi776]

Epsin voi liimata sokkeliin käyttööntarkoitetulla paisumattomalla (lue vähemmän paisuvalla) uretaanivaahdolla. Täillöin saumatkin on hyvin eristettyjä.

Meillä on suoraan 10cm levyt kiinnitettynä tuolla työtavalla...

[Hejää80]

Uretaanivaahtoa voi käyttää, mutta ei mielellään kahden kerroksen väliin koska uretaanin pintakalvo ei ole höyryä läpäisevä ja uretaanivaahdon paine pakottaa aina monen millin raot levyjen väliin vaikka niitä hieroisikin huolellisesti. Raot koko eristeen korkeudella päästää lämmön pois eristeiden välistä. Itse käyttäisin notkeata laastia kammaten tai uretaaniliimaa. Laastissa ei tietenkään saa olla kovia kokkareita.

Eli toisinsanoen, jos näitä varmasti oikeita tuotteita vaahdoissa on vain illbruck pu010 niin on kenties parempi laittaa laastilla.

Tavallistakin uretaanivaahtoa voi käyttää kyllä maan alaisella osuudella jolloin maanpaine pakottaa uretaanin aiheuttamat raot umpeen painamalla levyjä, ja tietenkin maan alla ei tarvita kuin muutama täplä vaahtoa per levy että ne pysyy asennossa ennen täyttöä.