Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
En nyt saa kuvaa, pitää myöhemmin kahtoa josko kuvan sais laitettua.
Toinen pää on siis siinä valussa kiinni (en tiedä meneekö jostain läpi toiselle puolelle piippua) ja toinen pää jää irti. Keskellä lyöty niskoihin nauloilla kiinni, menee siis niskojen päällä.. Ei mene ulkoseinään asti..
No sitten palaan edellä esittämääni veikkaukseen, että se tanko tukee valukakkua lattianiskoihin.
Jos näin on niin sitä voinee lyhentää mutta sen jälkeen siihen valun päälle ei enää uskalla ainakaan tulisijaa muurata.
Olisiko sitä tarve lyhentää päästä vai heti siitä valun vierestä?
Niitä nauloja, millä se on kiinnitetty jos vääntelet aukipäin ja tutkit, että makaako se tanko vain omalla painollaan niskojen päällä vai siirtääkö se oikeasti jotain voimia niskojen kuormaksi. Eli kuinka jämäkästi se siinä nököttää.
Meillä paljastui rautaputki välipohjasta kun purimme lattian. Putki oli jokin vanha paksu vesijohtoputki. Se ei ollut missään kiinni, eikä tukirakenne. Se vaan oli siellä purujen joukossa piipun vieressä. Syytä en tiedä. Yläkertaan ei ole koskaan mennyt vesi. Oisko vaan rakentaessa piilotettu sinne, kun ei ole keksitty mihin laittaa. Löytyi sieltä myös joku vanha korsetti ja lapsen kenkä ja 30 luvun lehtiäkin.