varaajan putkikytkennät

[autiotalo]

Taustaksi vanhan 2-kerroksisen talon vesikeskuslämmitys on tehty kolmessa päävaiheessa 1) vapaakiertoinen patterikeskuslämmitys n. 1961 puilla ja pienellä lämminvesivaraajalla, 2) siihen lisättiin n. 1974 2-3000 l varaaja, kiertovesipumppu, lataajapumppu ja vastukset 3 x 6 kW sekä lämminvesikierukka, lämmitys myös puilla edelleen mahdollista 3) v 2009 oumanin 201/L ohjausyksikkö ohjaamaan moottoriventtiilin avulla lämmitystä, koska talo usein tyhjä ja peruslämmöllä.
Järjestelmä ei kuitenkaan näytä toimivan halutulla tavalla eli talo ei viilene oumanin avulla poissaoloasetuksesta huolimatta. Havaintoja:
1) moottori Belimo luultavasti mallinumero nr24-3-ta ohjaa Tour & Anderssonin vtr-a 3-tieventtiiliä, mutta riippumatta Belimon asennosta (0-180 astetta) ei lämpötiloissa eri haaroissa lämpökameralla mitattuna mitään erityistä logiikkaa paluuveden haara ei ollut aina kylmin, se oli milloin mikäkin (pakkasta ulkona oli -15...-34),
2) koska varaaja oli eristetty ja osittain peitetty paneelilla ei voinut olla varma mihin mikäkin putki kolmitieventtiilistä johti; yksi tuli alhaalta ja meni betonivalun sisään ja oli melko varmasti paluuvesiputki (se haarautui myös ennen 3-tieventtiiliä toisen haaran mennessä varaajan eristyksen sisään n. 1400 mm lattiasta), mutta kaksi muuta haaraa hävisivät eristyksen sisään ylempi n. 2200 lattiasta ja alempi n. 1550 mm (varaaja oli tupakeittiön nurkassa lattialla),
3) oumanin menovesianturi ei ollut näkyvästi missään noista haaroista, se oli putkessä joka tuli eristyksen sisältä n. 1800 mm korkeudelta ja liittyi huoneen katossa kulkevaan vaakaputkeen t-liitoksella, jonka arvelin olevan menovesiputken ja kahdesta haarasta johtuen ilmeisesti oli kaksi patteripiiriä
4) menoveden lämpötila ei seurannut systemaattisesti minkään 3-tieventtiilin haaran lämpötilaa ja oli usein korkeampi
5) menoveden lämpötila ei laskenut oumaniin määriteltyyn poissaolon asetusarvoonsa missään vaiheessa - ei edes yrittänyt- vaikka näyttö osoitti venttiilin olevan kiinni

Putkimies, joka teki viimeiset asennukset, kertoi sijoittaneensa mootttoriventtiilin ja anturin samoille paikoille missä edelliset manuaaliset laitteet olivat.

Arvauksia johtopäätöksiksi:
- olisikohan 3-tieventtiili vtr-a viallinen ja vuotaa haaroihin, ikäähän sillä jo on
- pitäisiköhän menovesianturin kuitenkin olla jossakin noista 3-tieventtiilin haaroista ja seurata sen lämpötilaa
- voisiko villoituksen sisällä olla haaroituksia tms. joiden kautta vettä menee kiertoon ohi 3-tie venttiilin, järjestelmähän on luotu monessa vaiheessa ja eri tarpeisiin aikoinaan

Kun en millään haluaisi lähteä purkamaan panelointeja ja villoitusta ja kaappeja ym. ilman pätevää syytä, yritän päätellä syyn onko se muualla kuin sisällä; venttiilissä vai anturin sijainnissa tai jossain muussa.

Olisko hyviä arvauksia tai kokemusta tällaisesta?

[juhanahm]

Jos nyt aluksi laittaisi oumannin menovesianturin siihen putkeen mikä on varmasti meno. Oumannin 201 pitäs olla paikkoja tai onkin ylimääräisille antureille joten paluuseen vielä anturi. Sitten ohjaat belimoa käsin ja seuraat mitä tapahtuu. Sitten belimo irti ja taas karasta käsin. Jos TA:n venttiili on ympäripyörivä kuten esbe niin pallo voi olla missä vaan asennossa ja toimii päin p:tä, jotenpa tarkasta TA:n oikea asento. Minulla shuntti toimi joskus päin honkia kun oli esbe 4-tie venttiili ja kiinni asento oli väärin. Menot ja paluut sekaisin, eikä lämmönsäädössä mitään logiiikkaa.

[pete73]

Lisäksi kannattaa tarkistaa kumpaan suuntaan se venttiili toimii.
putkiliitoksista ja karan asennosta riippuen oikea säätösuunta voi olla joko myötä- tai vastapäivään. Suunan saa vrmaankin valittua joko oumannin asetuksista tai säätömoottorista.... Omassa oumannin eh-80 säätimessä on vipu/kytkin josta se valitaan. Sulla on hiukan erilainen kokoonpano (säädin ja moottori erilliset) niin en osaa tarkemmin neuvoa..
Se karan oikea asentohan riippuu siitä että miten siihen on putket liitetty, eli se pitäisi jollakin tavalla selvittää ja kaivella venttiilin kytkentäohjeet sitten jostakin.. Kokeilemallakin voi toki selvitä

edit.. http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 20#p122120 tuolla oli aiheesta aiemmin juttua, jos on jotain apua venttiilin toiminnan hahmottamiseen.. Vaikka erimerkkinen venttiili kyseessä..

[autiotalo]

Sain selvitetyksi kopeloimalla villaeristystä, että menovesianturi on yhteydessä kolmitieventtiilin T-haaran pystyosaan. Siten vasemmalla on paluuvesi ja oikealla varaajasta tuleva vesi. Manuaalisesti Belimon kahvaa kääntämällä sain selville pienen todellisen lämpötilaeron eli 2 astetta, mikä toistui useamman kerran asentoa kokeilemalla. Belimon oli putkimies asentanut n. 45 asteen kulmaan sen sijaan että se olisi ollut linjassa vasemmalle ja oikealle menevän haaran kanssa. Muutos eli parin asteen nousu tapahtui 10-20 astetta ennen kääntymistään kokonaan auki (180 astetta). Kaikki muut asennot menovesi oli samassa lämpötilassa. Saattaisi olla paikallaan oikaista hieman Belimon asentoa josko asteikon toisessa päässä tapahtuisi muutosta. Kun en ole putkimies, niin voiko löysentää Belimon venttiiliin kiinnittävää lattaraudan mutteria ilman että vettä lähtee tunkemaan välistä?
Sitten voisiko olla niin, että venttiilissä pienikin rako asennosta tai kulumisesta johtuen esim. vain 1-2 mm aiheuttaisi niin suuren virtauksen jota ouman ei pysty hallitsemaan? Putket aikaisemmasta vapaakierrosta johtue ovat aika isoja ja samoin venttiilikin.
Vielä yksi asia: kun ennen kolmitieventtiiliä paluujohdossa kiertovesipumpun jälkeen on tavallinen t-haara, josta paluuvesi pääsee varaajaan (?), niin onko se tarpeen? Jos kolmitieventtiilissä suljetaan vain 2 haaraa eli vuorotellen varaajasta tuleva kuuma vesi ja paluuvesi niin silloin se kai on tarpeen, koska paluuvesi ei pääsisi mihinkään. Mutta onko TA:n venttiilissä VTR-A näin? Tunteeko joku näin vanhoja venttiileitä?