Vinyylipinnoite kokemuksia.

[Palom]

Kaikki vinyylilevyt on valmistettu PVC-muovista, eikä tässä valtakunnassa ole yhtään polttolaitosta tai muovinvalmistajaa, joka ottaisi vastaan käytettyjä vinyylilevyjä kierrätykseen.

PVC-muovi ei sovellu lainkaan poltettavaksi, siitä muodostuvien myrkkypäästöjen vuoksi. (Suolahappo, dioksiinit ja furaanit ym..) Kaikki vinyylilevyt ovat kaatopaikkatavaraa.


Itse olen jo vuosia ihmetellyt, miksi mikään viranomainen ei puutu vinyylifirmojen mainospuheisiin. Ne ovat suoraansanoen katteettomia lähes kokonaan.

[vesahy]

PVC-muovista syntyvän jätteen hävittäminen on poikkeuksellisen ongelmallista sen sisältämän kloorin vuoksi. Sitä ei muista yleisimmistä muoveista poiketen voida hyödyntää energiaksi polttamalla kotitalouksien lämmityskattiloissa tai energiajaetta hyödyntävissä voima- tai lämpölaitoksissa poltossa syntyvien yhdisteiden takia. Polttaminen rajoittuu erityisiin jätteenpolttolaitoksiin, mutta niiden puuttuessa PVC-jäte päätyy sekajätteenä kaatopaikoille. PVC:n palokaasut sisältävät täydellisessä palamisessa vetykloridia ja epätäydellisessä palamisessa lisäksi muun muassa fosgeenia sekä PCDD-, PCDF- ja koplanaarisia PCB-yhdisteitä.[1]

Vaikkakin PVC näyttäisi olevan ihanteellinen rakennusmateriaali, viimeisimpinä huolenaiheina ovat olleet aineen mahdolliset ympäristövaikutukset ja terveydelliset vaikutukset ihmiseen. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi sähköjohtojen eristämisessä PVC-putket estävät monet sähköjohdoista alkavat tulipalot, sillä PVC on melko vaikeasti syttyvää, koska sen klooripitoisuus on korkea, 56 painoprosenttia. Korkeassa lämpötilassa se voi kuitenkin syttyä palamaan, jolloin syntyvä kaasuseos on erittäin myrkyllistä.

Joitakin PVC-muovin pehmittimenä käytettäviä ftalaatteja pidetään haitallisena ihmisen lisääntymiselle.

[tarpola]

Kaikki vinyylilevyt on valmistettu PVC-muovista, eikä tässä valtakunnassa ole yhtään polttolaitosta tai muovinvalmistajaa, joka ottaisi vastaan käytettyjä vinyylilevyjä kierrätykseen.

PVC-muovi ei sovellu lainkaan poltettavaksi, siitä muodostuvien myrkkypäästöjen vuoksi. (Suolahappo, dioksiinit ja furaanit ym..) Kaikki vinyylilevyt ovat kaatopaikkatavaraa.


Itse olen jo vuosia ihmetellyt, miksi mikään viranomainen ei puutu vinyylifirmojen mainospuheisiin. Ne ovat suoraansanoen katteettomia lähes kokonaan.

Tämä menee vähän hiusten halkomiseksi, mutta ei se polttaminen mahdotonta ole. Se vaatii vain niin järeät suodattimet ettei sellaisia ole kuin erityislaitoksissa, kuten Wikipediakin tuossa Vesahyn sitaatissa tietää. Eli käytännössä se on mahdotonta ja varsinkin nykyisin, mutta tulevaisuudestahan ei ole tietoa.

Mainospuheissa ei tarkkaan ottaen ole suoranaista virhettä, mutta totuutta on kyllä venytetty varsin pitkälle.

PVC:n käsittelystä löytyy netistä runsaasti tietoa. Kun aiemmin kommentoin tähän ketjuun, olin sitä ennen kokeillut hetken hakea ja törmäsin mm. VTT:n selvitykseen kemiallisesta käsittelystä ja EU:n valkoiseen paperiin eri käsittelymenetelmistä ja niiden kehitysmahdollisuuksista. Menee paljon ohi ja yli sen mitä vinyylifirmojen esitteet maalailevat, eikä sieltä paljon tukea tuotteen käytölle löydy. PVC:n kierrätys on iso ja suurimmaksi osaksi ratkaisematon kysymys.

Tällä tiedolla minulle vinyyliverhous on ehdottomasti pois laskuista jo ympäristösyistä (voisi olla esteettisistäkin syistä), mutta ympäristöperusteet voivat toki muuttua. Palataan asiaan sanotaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

[eskoensio]

Totta tosiaan, mutta kyllä tuo menee jakeluun että taloa ei yleensäkään kannata polttaa ja sitten tuo 50 vuotta lienee aika hyvä aikaväli tavaran kestävyydelle eläkeläisen näkökulmasta tarkastellen. Tuossa nyt katselen naapurin vinyylipintaista seinää ja hyvältä se näyttää kaikista mielipiteistä huolimatta. Mitä lienee nyt ympäristö aktivistien mielipide sitten maalattujen seinälautojen suhteen, eli miten niitä sitten pitäisi hävittää tai polttaa, vai maaliako lisää pintaan.

[Labyrint64]

Itse olen alkanu olla yhä kiinnostuneempi vinyyliverhouksista. Se ettei materiaalia voi kierrättää nykyään järkevästi ei ole mikään ongelma koska materiaalin voi jälleenkäyttää jossain kakkoisarvoisessa kohteessa kuten mökin halkoliiterissä tms.
Mut on aika puusilmäistä tuijottaa vain materiaalien jälleenkäyttöä joskus 40 vuoden päästä kun pitäisi ottaa huomioon mieluummin materiaalin koko elinkaari ja ns. hiilijalanjälki. Jos puuverhousta maalataan seitsämän vuoden välein niin moniko miettii mistä se maali tehdään ja miten paljon maalin valmistus kuluttaa luonnonvaroja.

Kymmenen vuotta sitten alkoi tulla markkinoille yhä enemmän vesiohenteisia maaleja mutta jos luette tuoteselostetta niin vesiohenteista maalia ei saisi päästää viemäriverkostoon. Monikaan ei tiedä miten kovia myrkkyjä vaaditaan jotta saadaan aikaiseksi vedellä ohennettava maali joka kestää seinässä yhtä hyvin kuin liuotinpohjainen. Tuijotetaan vai sitä miten hienoa on että ei haise liuotin ja luullaan että tämän jälkeen voi maalia vaikka juoda ilman ongelmia.

Täysin samasta asiasta on kyse kuin energiansäästölampuissa tai hybridi/sähkö-autoissa. Mietitään vain miten vähän saastetta itse lopputuote tuottaa mutta ei tajuta lainkaan että jollain tapaa se sähkökin pitää tuottaa, jollain tapaa se lamppukin tehdään (ja tekoprosessi voi syödä paljonkin energiaa), jotenkin pitää nämä "vihreätkin" tuotteet jossain vaiheessa kuopata eli miten paljon ongelmajätettä siinä vaiheessa syntyy.

Kierrätys ei ole pelkästään materiaalin murkausta, polttoa jne... vaan materiaaleja voi myös jälleenkäyttää sellaisenaan tai vähän muunneltuna.