Rauhanvuori 1890-luvulta

[PetteriSeppänen]

Saunan turaaminen on edistynyt sen verran että tiilien ja kuran määrä on haarukoitu ja toimittajakin taitaa olla selvillä. Seuraava kysymys onkin : kiukaan pellin reikä on rapistunut ja tiilimurskaa rapisee kiukaaseen, onko piippu jo aivan valmista tavaraa? Voiko tuon vielä kenties paikata uudella peltihässäkällä joita rautakaupoissakin näkyy vaikka piipussa oliskin tuosta kohtaa hieman tiiltä irronnut? toivonmukaan tiiltä on kadonnut vain sulkupellin kohdalta.

Toinen piippuasia : Olemme nyt miettineet josko purkaisi toisen piipun talosta pois kokonaan! Sillä pääsisi piipun huonokuntoisuudesta eroon, tuota piippua ei tällä hetkellä edes käytetä lämmittämiseen tai ilmanvaihtoon ja vie vain tilaa niin ala- kuin tulevasta yläkerrasta. Toki kattoon "joutuisi" vaihtamaan ehjän aaltopeltikaistaleen vanhan tilalle, mutta näen sen vain edistyksenä vuotamisen estämisessä kun valmiit pellit löytyy jo navetan nurkista pyörimästä. Ajattelimme, että mahdollisen katastrofin sattuessa selviämme esim ydinlakeuman tai euvostoliiton hajoamisen ylimenokauden yhdellä lämmitysuunilla ja niin sanotulla "pierulämmityksellä".

[sahrami]

Melkein kyllä sanoisin, että ei kannata hukata mahdollisuutta lisätä taloon tulisijoja poistamalla piippu. On varmaan huomattavasti helpompaa "korjata" nykyinen hormi kuin yrittää joskus myöhemmin saada lupaa palauttaa se alkuperäiselle paikalle. Eihän siihen tartte nyt justiinsa liittää mitään kevytkaminaa kummempaa...

Hyvin monimuotoisessa/pitkässä rakennuksessa lämpö ei kulkeudu kovin hyvin, joten pari tulisijaa voisi olla ihan hyödyllistä olla olemassa sen ydinlaskeuman haihtumisen odotusajaksi - mutta ainahan on mahdollisuus vain tiivistää ja asua vain yhtä osaa asunnosta.

Mutta toki täytyy miettiä monia muitakin asioita, mutta itse täällä epävakaan sähkölinjan takana olen todennut, että on pakko olla riittävästi lämmityskapasiteettia sähköstä riippumattomassa muodossa (eli esim. puupannu ei riitä, koska se vaatii sähköä kiertovesipumppuun...) siten, että kaikki vettä sisältävät putket pysyvät sulina...

[PetteriSeppänen]

Tuo on kyllä totta, että paremmin talo pysyy lämpimänä kahdella tulisijalla.

Itse muuria ei oltaisi kuitenkaan poistamassa eli tiilen aiheuttamat mielenkiintoisuudet kylpyhuoneessa ovat jokatapauksessa edessä oli piippua tai ei. Tuo piippu on muurattu "vinoon" eli on muurattu harjan toiselta lappeelta toiselle jos oikein osasin tapauksen kuvailla.
Tuon piipun kierouden vuoksi ei suora putkittaminen onnistuisi mutta kaitpa jotain pinnoitehässäköitä voisi harkita esim kylppärin ilmanvaihdon tiimoilta. Olisi eri kätevää jos paxin saisi puhaltamaan piipun hormiin ilman pelkoa piipun kostumisesta käyttökelvottomaksi. Toki tuo piippu on melkoisen kostea jo valmiiksi kun ollut varmasti monta kymmentä vuotta ilman tulisijaa ja vielä pidempään ilman piipunhattua. Neliöitä tuo piippu vie sen 0,5m2 että ei sinänsä valtava pinta-ala alakerroksessa, mutta yläkerrassa aiheuttaa omat ongelmansa muun muassa yläpohjan pakertamisessa kylmäsiltana ja vuotavana läpivientinä ja vielä mitä.

[PetteriSeppänen]

Tiilet ja muurauslaastit saapuivat, siirrettiinkin porukalla sateensuojaan saunan eteiseen. Yhdessä tiilessä oli pieni halkeama mutta muuten priimaa tavaraa sen mitä osaan katsoa. Vielä uupuu katon läpivientiin tarpeet (kuinka hitossa sen teenkään...) ja puutavara telineitä sekä lauteita varten. Alkaa aikataulu puskemaan päälle kun pitäisi jo kuun vaihteessa löylytellä :D





Yleistä pihapuuhastelua on tullut harrastettua, sekä asennettua naulakko kuistille, työkaluteline puuliiteriin, pakerrettua nurkista löytyneistä puutarpeista kompostipömpeli ja pöytäsirkkelille pöytä + jalat. Tuohon pöytäsirkkelihärpäkkeeseen lisäsin kolmitöpäisen jatkojohdon 10metrin kaapelilla. Pussissa luki että 16A mutta kaapeli onkin vain 1,5m2? Mistä tuo nyt sitten johtuu, "ilma-asennuksestako"?

[PetteriSeppänen]

Saunan purkamista jatkettu. Kiukaan ja padan muuraukset laitettu päreiksi ja kiuas irroitettu piipun hormista. Melkoinen viritys tuo onkin ollut, tynnyrin pohjalla pari ovensaranaa joiden varassa ratakiskon pätkiä joiden varassa taas savitiiliä ja mitä kaikkea rautaromua + vähän kiviäkin. Padan muuraukset olivat pahasti rapautuneet ja osa kivistäkin mureni käsiin kiukaasta.

Hetken mietittyäni alkoi aitokiukaan metsästys käytettynä ja tuommoinen AK-57 riittäisi tilavuudeltaan. Ilmeisesti jos hieman seiniä ja kattoa suojaa niin pitäisi suojaetäisyyksien riittää. Mites muuten bitumilla sivelöity tiili/betoni luokitellaan? Tarvitseeko jonkunlaista suojausta? Minun järkeni mukaan jos piipun saa tehdä tiilistä niin luulisi että kestää myös kiukaan hohkamisen.
Taidan repiä loputkin paneloinnit "kiviseinistä" pois ja laittaa seinälauteet ihan vaan koolauksiin kiinni tältä erää. Säästää nekin rahat sitten kunnon tulivehkeisiin tältä erää.

Pata ja kiuas menisivät samaan hormiin ja toisessa ketjussa oli melko perusteellista mietintää aiheesta. Vaatinee siis sulkupellit hormiliitoksiin. Millainenkohan savotta olisi lisäksi slammata tuo piipun alaosa samantien kun on sorvin äärellä, vaatii tietty omat työkalunsa taas ja lisää inspiraatiota, mutta olisi sitten piippu käyttökuntoinen varmasti. Tuon slammauksen voi tietenkin tehdä myös jälkikäteen kohtuu helpolla, mutta se ei yhtään ainakaan helpottaisi aikataulua kun kesäkuun alussa olisi tarkoitus saunoa.

Mikä pata olisi HYVÄ? Kota? melko pienellä pärjättäisiin, joku 50L helposti ellei pienempikin. Saako mitään pataa liitettyä lattian rajassa olevaan hormiliitokseen? Pataan liittyen, jos muuraankin vanhan padan uudestaan niin kuinka huonosti PRT savitiilet kestävät polttelua?

[PetteriSeppänen]

Purkutyöt jatkuvat. Piipun ympäriltä tiilet poistettuani selvisi että piipussa onkin kaksi hormia, hormien väliset tiilet lienevät hapertuneet pois tms? alhaalta hormit ovat yhtä tiiltä eikä ihan käsi riitä kurottamaan kohtaa jossa hormit jakautuvat. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia helposti arvattavista syistä, nimittäin padalle olisi nyt tarjolla ihan omaa hormia joka helpottaisi käyttöä kun halutessa kylpyvedet voisi lämmittää hyvissä ajoin eikä vasta saunoessa.

Mitäköhän lainsäädäntö sanoo piipun kosketuksesta puuhun? Piippu on käytännössä kiinni(rappaus suunnilleen välissä tms) navettarakennuksen runkorakenteen hirsissä. Vieläpä kahden hirren kulmassa. Meneekö suunnitelmat täysin uusiksi? Pahoin pelkään että kohta muurataan koko piippua uusiksi tai sitten vaihtoehtoisesti jotain pilipali kevythormia.

[sahrami]

Palavista materiaaleista 100mm väliä. Tiilipiipussa JOS on riittävä seinämäpaksuus, niin rakoa voi pienentää. Mittään en muista muita mittoja, mutta paloturvallisuusmääräykset tms haulla pitäisi löytyä.

[PetteriSeppänen]

Voihan rähmä, tästä taitaa tulla varsinainen vaiva. Lukaisin rakentamismääräyskokoelman E3 läpi ja siellä kerrottiin määräysten koskevan kaikkea korjaamista ja uuden tekemistä. Lisäksi kerrottiin että 230mm tiiltä on riittävä eriste muiltakin kuin A1 luokan materiaaleilta suorassa kosketuksessa (toki liikuntasauma täytyy olla silloinkin) Nyt on jo hankittuna tiilet pariin metriin piippua sementteineen, täytyykö tässä alkaa piippua uusiksi muuraamaan niin että hirsiä vasten jää ylimääräinen kerros tiiliä? Taitaa tuommoinen muuraupuuha vaatia jo ammattilaisen kun kyse ei ole mistään piipun niistämisestä.

[PetteriSeppänen]

Tuli ihmeteltyä lisää tuota piippuasiaa. Nyt olisi suunnitelmana purkaa vanha piippu ja käyttää mahdollisesti purkutiiliä seinää vasten tehtävään "verhomuuraukseen", tilata toinen satsi reikätiiliä ja muurauslaastia m100/600 ja muurata joskus muuraamista touhunneen kanssa piippu kasaan. Välikaton läpiviennissä piippua olisi tarkoitus loppujen lopuksi muurata nykyiseen suuntaan, verhomuuraus tulisi ulkoseinää vasten ja väliseinän hirsi korvataan muilla tuennoilla, hirren alla on kantava tiiliseinä ja hirsi kannattelee ainoastaan kevyen lautakaton tukihirsiä joten tuenta on helposti korvattavissa toisin keinoin ja ihan laillisesti. Tällä menetelmällä piipun hormit eivät ole liian lähellä kattotuolia tai niiden tukihirsiä mutta piippu tukeutuu kahteen kantavaan seinään.

Tänään hain emännän kanssa Aitokiukaan mallia 57 eli ak-57 kiukaan. Kiuas on vuosimallia 2002, kolmasosa kivistä on päreinä ja arina on hieman kulunut. Kannen vuorivillat ovat palaneet karrelle ja liekkiohjurilaatat inauksen verran rapautuneet. Kiukaan voi huoletta ottaa käyttöön uusimalla kannen vuorivillat ja lisäämällä kiviä rapautuneiden tilalle sen 30kg. 360 euroa joutui pulittamaan, löpöön meni pari kymppiä ja uudet kivet maksavat jokusen euron jos ostaa perinteisiä kiviä eikä kerkesiä. Bauhaussissa oli myynnissä n. 1250e uusi ak-57 eli ihan kohtuulliset kaupat tein mielestäni!

[PetteriSeppänen]

Piipun purkaminen tyssäsi välikaton läpivientiin. Ihan kuin olisi valettu betonia tms, on uskomattoman tiukassa tiilet. Normi porakoneen iskutoiminnolla ei saanut juuri mitään aikaiseksi vaikka tärisyttelin saumoista minkä kerkesin, tiilet irtoavat vain muutaman sentin paloina. Voisikohan vesi auttaa laastin/betonin pehmittämisessä? Toki saan töistä lainaan ihan kunnon iskuporakoneen jolla voisi vähän "piikata". Lisäksi puuilosta kunnon kiiloja niin alkaisikohan irtoamaan. Apuna oli jo nyt iso hienosäätöleka jolla onnettomat kiilani sain pohjaan asti ilman mitään tulosta.

Onneksi kuitenkin melkein puolet tiilistä irtoaa ehjinä ja niistä saan varmaankin tehtyä kerroksen kantavaa seinää vasten hirteen asti.

[PetteriSeppänen]

Piippu on purettu ja käyttökelpoiset tiilet laitettu sivuun. Lähti välipohjan betonivalu (kyllä vain) ja sen seassa olevat tiilet sitten ihan vaan iskuporalla porailemalla ja halkaisukiila+lekayhdistelmällä.

Jotenkin pitäisi saada tasoitettua lattiaa piipun kohdalta, ajattelin ihan vaan muurata yhden tiilen korkeimpaan kohtaan lähes ilman laastia ja sitten matalimpaan kohtaan yksinkertaisesti enemmän laastia. Toki alimmaiseksi täysi kerros tiiliä ja sitten vasta nuohousluukuille reiät ja hormia pystyyn. Täytän reikätiilien reikiä hiekalla taktisista kohdista, muun muassa alimmaisen kerroksen reiät umpeen ja hormiliittymien kohdalle myös hiekkaa. Sattuu olemaan tuota hiekkapuhallushiekkaa ylimääräisenä melko paljon niin meneepähän hyötykäyttöön.

Selvisi piipun purun yhteydessä myös, että saunan kattorakenne on alhaalta ylös : Sormipaneeli, koolaus, betonilaatta, eristemaata, koolaus, lautaa/hirttä ristiin rastiin. Tuon betonilaatan reiässäkin oli säästelty. Ei oltu ihan jaksettu tehdä koko piipun kokoista reikää niin padan hormin yhtenä tiilenä toimi betonilaatan kylki :) Vähän oli siltä kohtaa laatta palanut, mutta yllättävän hyvin on betoni kestänyt. Täytyy suurentaa laatan reikää jonnin verran että piippu mahtuu sovinnolla läpi ja karsia palavaa puumateriaalia pois ympäriltä. Meinasin ihan kylmästi korvata puumateriaalin jollain pellityksellä tai sitten eristelevyllä tyyliin sementtilevy. Teen myös ohjurilistat kiukaan päälle että löyly pyörteilee paremmin myös löylyhuoneen lattian suuntaan.

Ilmanvaihtoa mietiskelin. Kannattaisiko kiukaan viereen tehdä ilmanotto vaiko oven alareunaan? Poiston teen varmaankin puukanavan avulla lauteiden nurkkaan kiukaasta päinvastaiseen nurkkaan.

[PetteriSeppänen]

Vanhat tiilet roudattiin jemmaan porukalla navetan vintiltä, niistä voi puuhata jotain jännää vielä kun savitiiliä ovat.

Valoin myös muurauslaastista noin sentin tasoituskakun piipun alle, hieman helpompi alkaa muuraamaan suorahkolta alustalta! Pinosin myös käytettävät vanhat tiilet muurauspaikan lähistölle ja muotoilin tiilistä sopivia pätkiä jolloin tarvitsee vain lätkiä kuraa paikoilleen tiilien kera. Keksimme myös hyötykäyttöä vanhalle kiukaalle, roskanpoittolaitos. Tuota paperi/pahviroskaa kertyy sen verran että tulee varmasti jatkuvaan käyttöön.

Kasattiin porukalla telineet joilta on helpompi roudata piipunmuurausroinaa ja tehdä peltitöitä. Runko telineille tuli vajaasärmäisestä 2x4 ristiin rastiin ja itse työtaso 1x4 laudasta. Ihan tyytyväinen olen lopputulokseen vaikka ihan itse tehtiin On myös melko käteviä nuo torx-ruuvit, ei tarvetta paineilmalle, kaasupatruunoille tai raskaalle naulapyssylle noin muutenkaan.

Sitten niitä kuvia :




Kateperunoiden istutusta :

[TommiT]

Moro,

Pieni varoituksen sama liittyen ruuvien käyttämisessä kantavissa rakenteissa = tässä tapauksessa telineet. Itse muuutamavuosi sitten kasasin apupukkeja ja telineitä ruuveilla ja kesä loputtua purin ne. Valehtelematta joka toinen ruuvi oli katkennut. Joten ei niitä nauloja kannata vielä hukkaan heittää. Puu kun elää kuivuessaan ja kastuessaan joten voimat saattaa olla melkoisia. Naula on paljon sitkeämpi, joten kestää myös elämistä - taipuu mukana.

Tätä voi hyvin demonstroida laittamalla ruuvipenkkiin isonkin ruuvin ja kalauttamalla vasaralla sivulta; ruuvi ensimmäisellä poikki. NAulaa taasen saa mojauttaa monta kertaa enenkuin katkeaa.

Tommi

[PetteriSeppänen]

Jaha, tuo onkin uusi asia minulle. Täytyy tarkkailla tilannetta ja mäiskiä nauloja tarpeen vaatiessa ellei jopa luppoaikana muuten vain.

[PetteriSeppänen]

Naulat on hankittu telineitä varten ja piipun muuraus on alkanut tohinalla. Piippua muurataan muuten vanhan mallin mukaan, mutta vanhoista tiilistä tulee ulkoseinän puolelle kyljelleen muurattuna "palomuuri". Jos vanha piippu kesti melko pitkään niin kait se tämäkin ainakin slammauksella kestää vielä pidempään. On vaan tautisen hidasta puuhaa