Eristetyn kellarin toimivuus lämmittämättömänä

[48tönö]

Onko foorumilaisilla kokemuksia millaisena lämpötila pysyy talvella eristetyssä, mutta lämmittämättömässä osassa. Esim hillokellarit yms.

[Perde]

Itsellä on eristämätön kellari talon alla, joka on ollut alun perin vihanneskellarina. Lämpötila on talvisin ehkä jossain kymmenen asteen kieppeillä, mutta siellä on tuuletushormi katolle ja korvausilma tulee (pääasiallisesti) ensimmäisen kerroksen lämpimästä tilasta, joka varmaan lämmittää tilaa jonkin verran.

[Matti Alander]

Asiaan vaikuttaa montakin tekijää: Lämpövuo lattian läpi kellariin, lämpötila, kellarin tuuletuksen määrä, paljonko eristämätöntä sokkelia maan pinnalla jne...
Maanalaistenkin osien lämmöneristäminen ulkopuolelta kyllä nostaa lämpötilaa useammalla asteella, siis maaperään menee lämmitysenergiaa runsaasti.
Tosiaankin olisi mielenkiintoistakin kuulla lämpötiloja, ennen ja jälkeen.

[Weho]

Itsellä kellari puoliksi maan alla, eli sokkelin korkeus maan päällä noin metri. Ei siis rmt. Ja tässä ongelma: maan alla fuktisolit, mutta tuo maanpäällinen osa on eristämätön. Tästä seuraa se, että talven kovimmilla pakkasilla kellarin lämpötila menee pikkuisen pakkaselle, ja painepesurit, maalit yms ei tykkää tästä. Minimissään lämpö laskee tuonne n. -2 ..-5C kieppeille. Kellari on aika iso, puolen talon kokoinen, n. 7 * 7 m joten sähköllä jos lämmittää niin mikään pikkupatteri ei riitä.

Ulkopuolinen eristys ei oikein sovi, joten rivinteeraus harkoilla olisi varmaan paras ja riittävä tapa että lämpö olisi plussalla? Periaatteessahan maanalainen osa kuivuu ulospäin (Fuktisol) ja maan päällinen osa myös, tosin siellä Ykimaali. Mutta mieluiten mahdollistaisin kuivumisen sekä sisään että ulospäin.

Vaan entäpä jos laittaisi vaan 50mm EPS -levyn ja gyprocin seinään? EPS hengittää, samoin kipsilevy. Voisiko toimia? Olisi halvempi ja helpompi tapa, ja paljoa lisäeristystä tässä ei varmaan tarvita. Tarkoitus siis vaan saada lämpötila pysymään plussalla, ei tehdä mitään oikeasti lämmintä tilaa.

[J.R.]

Älä missään nimessä laita eps-levyä sisäpuolelle. Toimii ontelorakenteena ja kerää ajan myötä kondessiivivettä sokkelin ja styroxin väliin. Tämän jälkeen homevaurio on varma. Itsellä henk.koht. kokemusta kun aikaisempi omistaja oli vuorannut kellarin seinät rivinteerauksen päälle 50mm styroxilla.Styroxin päällä ei ollut mitään. Oli muhinut siellä 10 vuotta ja voi jessus sitä homeen määrää styroxin ja tiilirivinteerauksen välissä. Sisäpuoleinen eristäminenhän luetaan riskirakenteeksi. Näin ainakin lämmitettävissä tiloissa. Ja tilaa ei edes silloin lämmitetty (talvella kylmimmillään ehkä 5C sisällä).
Styroxit ja rivinteeraus saivat lähteä ja uusi 68 HB-priima sokkelin putsauksen jälkeen rivinteeraukseksi. Jotkut tekevät niin että laittavat sisäpuolelle, sokkelin ja rivinteerauksen väliin, eristeeksi kivivillaa maanpäälliseen osaan 30cm ristiin maanalaisen osan Fuktisol-levyn kanssa. Itse eristin maanpäällisen osan (n.60cm) ulkopuolelta EPS-Seinä 60kpa 100mm jonka päälle Weber kaksikerroslämpörappaus. Rivinteerauksen ja sokkelin väliin jäi pelkkä ilmarako. Salaojitukset Fuktisolilla. Minulla kellarin lämpötila on tällä hetkellä n.21C joten kastepisteen riski on tietenkin suurempi kuin sinulla. Mutta ennen kellari oli kylmätila jossa oli jotenkin toimivat salaojat ja homettahan noi EPS-viritykset seinässä olivat aiheuttaneet. Kivivillan sijaan käyttävät maanpäällisessä osassa sisäpuolella myös SPU-levyä saneerauslaastikiinnityksellä niin että ovat homogeenisesti kiinni sokkelissa. Mutta ei ole enää hengittävä ratkaisu sokkelin yläosastaan. Nämä ovat minun henkilökohtaisia kokemuksia ja ratkaisuja. Toki jollain voi olla tarkempaakin tietoutta.

T: Purukasan -52 omistaja.