Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.

Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Su Tammi 15, 2017 13:59

Tervehdys arvon palstalaiset!

Kauanhan siitä on jo aikaa, kun kellarini rakennetta ihmettelin tuolla ”tuliko yllätyksiä” osiossa (http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=13&t=16986). No, kellari on elänyt omaa elämäänsä nämä vuodet, mutta nyt olisi aika laittaa se lopulta kuntoon. Jotain toki on jo tullut tehtyäkin, sillä kellaristamme menee vielä alemmalle tasolle portaat, jossa on vanha perunakellari. Tämä on muutettu viinikellariksi, ja viinikellarin yläpuoliseen, noin 175cm korkeaan osaan olen tehnyt lämpimän varaston. Lisäksi pannuhuoneeseen olen tehnyt työkaluvaraston kylkeen. Nämä tilat saavatkin jäädä sellaisiksi kuin nyt ovat, sillä esimerkiksi sisävarastomme paikalla lienee ollut talomme ensimmäinen pesutila (70-luvulla rakennettu), ja sinne on tuolloin vedetty vesikiertoinen patteri, joka pitää tilan riittävän lämpimänä varastokäyttöön talvella.

Lopulle alalle olisi tarkoitus tehdä olutpanimo sekä jonkinlainen iso harrastetila, joka saa toki valmistumisensa jälkeen toimia ”väistötilana” yläkertaremontin koittaessa. Ihan tarkkaa lopullista käyttötarkoitusta ei ole vielä neuvoteltu . Lisäksi portaat on tarkoitus uusia kokonaan, sillä nykyisellään ne eivät laskeudu käännöksessä, ja vievät täten paljon turhaa tilaa. Lähinnä tämä juontaa juurensa siihen, että keskikerrokseen haluamme lisää eteistilaa, ja sitä saamme helposti portaat kääntämällä. Tällöin myös kellarin portaat pitää kääntää, että niissä mahtuu kulkemaan. Saunaa ja pesutiloja ei ole tulossa kellariin, sillä ne sijaitsevat 80-luvun lisäsiivessä sekä ulkorakennuksessa.

90-luvulla kellaria on viimeksi entisöity. Jos aloitetaan lattiarakenteesta, niin se on/oli, tällainen: muovimatto - 5cm valu - 5cm styrox - muovi - hiekkamaa (talo sijaitsee hiekkaharjulla). Valun sisässä on sähkökäyttöinen lattialämmitys, joka nykyisellä rakenteella kuluttaa melkoisesti sähköä, mikäli talvella haluaa pitää kellaria lämpimänä. Seinärakenne on ollut paneeli - 5cm styrox - perusmuuri - 5cm styrox – patolevy. Lisäksi jossain kohdin sisäseinää näyttää olevan jonkinlaista tummaa pikeä/bitumia. Antura on noin 220cm välipohjan valusta, ja sokkelin maanpäällinen osa on noin 40-50cm.

Lähes kaikki paneelit ja muovimatto on purettu, ja alaosastaan perusmuuri oli kostea, ja jonkin verran homeen hajuakin ilmassa oli. Ilmeisesti on kapilaarisesti noussutta. No, nyt saa kuivua rauhassa, ja suojaimia toki käytin, kun tämän havaitsin.

Tarkoitus olisi kaivaa lattiaa noin 10cm anturan alapuolelle (tämän ilmeisesti uskaltaa tehdä), ja laittaa 150mm:n eristekerros (100mm salaojittavaa sekä 50mm EPS:ää). Siihen päälle sitten 80mm:n valu vesikierrolla (ilmeisesti vähintään tuo 80mm pitäisi olla). Kun kattoon on tulossa paneeliverhous ristirimakoolauksellaa, jää huonekorkeudeksi tällä rakenteella noin 2m, mikä on meidän käyttöön ihan riittävä. Lattian pinnoitteeksi on tulossa joko tiilikaakeli tai vesihöyryä läpäisevä maalipinta.

Seinistä sen verran, että koska yksi seinistä rajoittuu 80-luvun lisäsiipeen, ja kellarin huoneista tuolla seinustalla on viinikellari, varasto sekä pannuhuone, ajattelin jättää tuon seinän ennalleen. Nykyisessä varastossa olleet sisäpuoliset styroxit toki revin irti. Alta paljastui rivinteeraus tiilillä, ja se on oikein tyylikäs seinäpinta ko. tilaan. Toisaalta takapihan puoleinen seinämme rajoittuu pannuhuoneeseen, ja muu osa tästä seinästä on verannan alla olevassa puuliiterissä, eli tuon seinän osion saa helposti kivivillalla eristettyä ulkoapäin. Pannuhuoneen osa saa jäädä nykyiselleen, kun on kuitenkin sisältä kalkkimaalilla, ja aina riittävän lämmin. Näin ollen kaivettavaa jäisi vain kahden seinän verran, ja saatuani hintatiedot salaojittavasta eristeestä olen päätymässä 200mm:n eristepaksuuteen – kaivuuhan tässä tulee maksamaan. Sisäpuolelta seinät jäävät kalkkimaalille.

Kiva kun jaksoit lukea tänne asti, seuraavaksi niihin varsinaisiin kysymyksiin (toki rakenneajatuksianikin ja muita saa vapaasti kommentoida):
- Nyt kun lattian kaivaa auki, niin hiekkaharjulla asuvana mielessäni on myös Radon-putkiston laittaminen. Joo, on pitänyt mittauttaa tämäkin jo pitkään, mutta aina vaan ”unohtunut”. Joka tapauksessa jonkin verran taitaa vanhastaan löytyä taipuisaa 110mm:n salaojaputkea, ja ilmeisesti tämä sopii Radoninkin karkotukseen? Lueskelin vähän Uponorin ohjeita, ja siellä suositeltiin laittamaan katolle menevä poistoputki mahdollisimman keskelle rakennusta. Itselläni on ”huoltokanava” (60x60cm) kellarista kylmälle sivukkaalle olemassa, mutta tuo sijaitsee yhdellä talon seinustoista. Onko tuohon neuvoon muuta syytä kuin se, että huippuimuri tulee aikalailla räystäälle omassa suunnitelmassani? Piippuun en halua laittaa, kun kellariin tulevan hormin haluan säästää ilmanvaihdolle. Toisaalta mietin tässä myös mahdollisuutta, saisinko kylmältä vintiltä helposti varsinaiseen yläpohjaan tuon poistoputken tarvittaessa kääntymään. Ilmeisesti katolle asti pitää kuitenkin tuo Radonputki vetää?

- Sokkelin maanpäälliseen osaan on tilaa laittaa vain ~5cm eristettä, ettei laudoituksen ilmarako häiriinny. Mikäköhän tässä kannattaisi? Onko jollain firmalla eristeitä, jossa on rappauskin valmiina? Entä miten tuo maan alla olevan eristeen ja maanpäällisen osan sauma kannattaa laittaa?

- Jossain vaiheessa toki vuorossa on ulkovuorenkin uusiminen (nykyään 80-luvulla tehty lomalaudoitus ilmaraolla alkuperäisen päällä). Tähän liittyen olisi sellainen kysymys, että jos ihan ”karvalaudasta” tekee rimoituksen kera pystylaudoituksen, minkä paksuista kannattaisi käyttää? Olisiko hyvä olla paksumpaa kuin 7/8-tuumainen, esim. 1 tuuma tai vaikkapa 1¼-tuumaa? Leveydeksi ulkovuorelle ajattelin 6 tai 8 tuumaa riippuen lähinnä siitä, minkälaista tavaraa metsästä löytyy. Tuohon sokkelin eristämiseen vielä palatakseni, yhtenä vaihtoehtona on ollut sokkelin maanpäällisen osan jättäminen ennalleen, kunnes ulkovuorauksen uusin – sitten voisi ulkovuorausta tuoda vähän ulommas, ja saisi paremmin eristettyä sokkelia tarpeen vaatiessa.

- Koska kaivan vain kahdelta seinustalta, ja varsinkin, kun hiekkaharjulla asun, olen miettinyt salaojaputkien tarpeellisuutta. Talommehan sijaitsee loivalla rinteellä, ja rinteen puoleinen seinä on yksi kaivettavista. Viinikellarin seinissä olen toki havainnut jonkin verran veden kulkeutumista, mutta ko. seinä on jo yli 3 metriä maanpinnan alapuolella (ja ei sijaitse itse asiassa talon ”perusmuurin” kohdalla , vaan noin metrin talon sisäpuolella). Ja kalkkimaalillahan tuokin seinä on. Toisaalta rinteen puolella meillä on myös sadevesikaivo jo olemassa, ja siihen pääsisi suhteellisen helposti kaivuun aikana käsiksi. Kunhan varoo viemäri- ja syöttövesiputkea. Näin ollen varmaan aika helposti noille kahdelle seinustalle salaojatkin saisi vedettyä, mikäli niistä jotain hyötyä olisi.

Ehkä parempi jättää tämä tähän, ettei liian pitkää romaania tule kirjoitettua. Spekuloidaan uusilla kysymyksillä sitten, kun niitä taas ilmaantuu.
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja lmfmis päivämäärä Su Tammi 15, 2017 15:24

..olipa pitkä intro...

Radon: Katso kartalta oletko alueella, jos et, niin anna olla. Mutta jos laitat niin ajattele että sieltä tulee radioaktiivista syöpää aiheuttavaa kaasua ja vedän piipun sen mukaan. Auttaa motivaatiossa kummasti.

Maanvaraisen laatan paksuus: Ei sen mitenkään tartte olla 80mm...miksi pitäisi? Rakenteelliseti ei ole kuormia ja varaavuuttakaan ei haluta. Minimisuojaetäisyys raudoitukselle vain.

Ulkopuolinen eristys ihan vaan EPSllä ja verkko pintaan ja rappaus/tasoitus. Valmiissa levyissä on aina sauma joka on susiruma.
Käyttäjän avatar
lmfmis
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 3499
Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
Paikkakunta: Espoo
Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 9:20

Kiitoksia vinkeistä!

Ja juu, vähän lähti käsistä tuo intro. Eikä edes päästy parin seinän kaatamiseen ja teräspalkilla tuentaan...

Olenkin miettinyt, että mistä tuo 80mm:n paksuusvaade lattialaatalle tulee... No, saapa nähdä millainen lattia lopulta sitten laitetaan. Kieltämättä huonekorkeus on vähän kintaalla, jos haluaa tuon 150mm eristettä laittaa. Ellei sitten kaiva vähän syvemmälle.

Tuo Radon-remontti on edennyt parin päivän aikana siihen pisteeseen, että kannattaahan tuo putkisto tuonne vetää. Ja sitten mennään huoltokäytävääni pitkin aina katolle asti.

Mitenkäs tuon EPS-levyn ja salaojittavan eristeen liitoskohta tulisi toteuttaa?
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja lmfmis päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 9:41

Tumi kirjoitti:Mitenkäs tuon EPS-levyn ja salaojittavan eristeen liitoskohta tulisi toteuttaa?



Tippalista fuktisol yms eristeelle, maan alle ja eps sinne asti pinnoitettuna. Ettei jää pilkottamaan rumasti. Löytyy hyviä esimerkkejä netistä.
Käyttäjän avatar
lmfmis
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 3499
Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
Paikkakunta: Espoo
Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 9:47

Kyllä tuo paksuus lähtee suunnittelu normeista, joka taas takaa sen että lattia varmasti kestää.
Eristeet voidaan sijoittaa betonirakenteiden alapuolelle, Fuktisol tuotteeseen ei synny vedenpainetta tilapäisissä vedennousuissa. Kaivuhommia tulee hieman enemmän. Hyvä eristys on tarpeellinen maaperän kosteusteknillisesti haitallista maaperän lämpiämistä vastaan.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2191
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 9:57

Kun puhutaan kellarinseinän ulkopuolisesta eristämisestä, on hyvä rakenne 200 mm Fuktisolia maan alaisessa osassa ja 100 mm rappaus eps yläpuolisessa osassa. 100 mm maanpinnan alapuolella on minimi, jotta pystysalaojitus riittävä. C 2 suositus pystysalaojitukselle on 200 mm ja parempi eristys säästää energiaa, kuivvattaa tehokkaammin, sekä varsinkin syvissä kellareissa vähentää maaperän lämpiämistä.
Rappaus eps pari kolme senttiä maanpinnan alapuolelle , puskusaumaan ja suodatinkankaan liikuntasauma rakenne paikoilleen, suojalistaa ei välttämättä tarvita, mutta saa laittaa jos haluaa.
Oma mielipiteeni on, että rappaus eps-eristeen kiinnitys on parempi tehtynä mekaanisilla kiinnikkeillä ja paisumattomalla uretaanilla liimattuna, laasti kiinnitykseen verrattuna.
Tarvittaessa allekirjoittaneelta saa sähköpostina tyyppikuvan aiheesta ja muitakin tietoja Fuktisol eristeistä jos haluaa matti@malander.fi
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2191
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja LauraP päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 19:43

Matti Alander kirjoitti: 100 mm maanpinnan alapuolella on minimi, jotta pystysalaojitus riittävä. C 2 suositus pystysalaojitukselle on 200 mm ja parempi eristys säästää energiaa, kuivvattaa tehokkaammin, sekä varsinkin syvissä kellareissa vähentää maaperän lämpiämistä.


No joo, minä tulkitsen C2:n suositusta niin, että jos pystysalajitukseen käytetään jotakin kiviainesta (niin kuin patolevyjen tms. kanssa käytetään), niin silloin tuo 200 mm pitäisi sinne laittaa. Siinä suosituksen yhteydessä on nimittäin tämmönen klausuuli: "Salaojituskerros voidaan tehdä vettä hyvin läpäisevästä tasarakeisesta seulotusta luonnonkiviaineksesta, sepelistä, pestystä singelistä tai muusta materiaalista, jolla on vastaavat vedenläpäisyominaisuudet..." Ja koska salaojittavien eristeiden vedenläpäisyominaisuudet eivät ole vastaavat vaan paremmat kuin em. kiviaineksilla, niin pienempikin kerrospaksuus riittää pystysalaojituksen virkaa toimittamaan.

Ihan vaan sillä mainitsin, ettei nyt sen takia jäisi kenelläkään salaojittavat eristeet käyttämättä, että laskeskelee 200 mm olevan liian kallis tikki ja tyytyy sitten hakemaan rautakaupasta patolevyä. :razz:

Siihen en ota kantaa, kannattaako tuplaeristys kuivumisen tai lämmönsäästön nimissä. Mutta oma kellari on kuivunut 100 millilläkin hyvin ja melkein tonni lisää kerrospaksuuden kasvattamiseksi ei ainakaan tällaisessa oleskelutilattomassa kellarissa tuntunut järkevältä.
LauraP
Uusi jäsen
 
Viestit: 3
Liittynyt: To Huhti 02, 2015 14:16
Paikkakunta: Oulu

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ke Tammi 18, 2017 20:32

Kuten kirjoitinkin niin 100 mm minimi, pystysalaojituskyky 370 litraa minuutissa metrin leveydeltä. Hieman tietysti puristuu kasaan ja käytännössä salaojituskykyä vähän vähemmän.
Homma kuitenkin tehdään periodilla 50 vuotta eteenpäin, niin kannattaa harkita tuplakerroksia. Varsinkin jos on runsaasti kapillaarista savimaata tai kalliota on tehokkaampi kuivaava vaikutus eduksi.
Hyvä pointti kirjoittajalla kuitenkin, näin tarkan €uron aikana, kun oikein kellään ei ole ylimääräistä valuuttaa plakkarissa.
100 mm on riittävä, 200 mm parempi energiatalous ja suuremmat lämpötilaerot jolloin tehokkaampi ulospäin kuivuminen kellarinseinällä.
Paksumpaa eristyskerrosta on käytetty myös silloin jos sisäpuolen eristeitä olemassa , niin saadaan kellarin perusmuurin lämpötilaa nostettua.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2191
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä To Tammi 19, 2017 10:20

Kiitokset taas kommenteista. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että kallistun 200mm fuktisol-paksuuteen seinissä, kun on vieläpä vain kaksi seinää eristettävänä tällä. Maanpäällistä osaa arvon, että saisiko tuon laudoituksen ilmaraon toimimaan, vaikka rappaus+eriste tulisi laudoituksen ulkopuolelle. 5cm eristettä tuohon saisi ilman ylimääräisiä toimenpiteitä, mutta liekö tuo riittävästi...

Lattian kaivuuhommat eivät ole kauhean isotöiset tässä, kun on hienoa hiekkamaata tämä, eli on helppo kaivaa. Arveluttaa vaan, että kuinka paljon anturan alapuolelle viitsii mennä? Mietin vaan tuota huonekorkeutta ja lattian eriste- ja valuvahvuutta. Tiiviisti tuntuisi hiekkamaa olevan anturan alla... Jonkinlainen kompromissiratkaisuhan tässä pitää tehdä.
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Ke Huhti 19, 2017 7:51

Noniin, kevät on jo pitkällä, ja eteenpäin on menty. Pääsiäisenä lähti reilut puolet 90-luvulla tehdystä lattiasta, sekä vanhat portaat. Selvisi tuossa, että sokkelin alla ei itseasiassa suurimmalta osin näyttäisi olevan anturaa lainkaan, ja sokkeli päättyy vanhan lattiaeristeen alapintaan. Rupesi sitten tässä mietityttämään tämä kaivaminen entuudestaan.

Tarkoitus olisi laittaa 20 cm fuktisolia/Isodräniä sokkelin alapuoliselle osalle, mutta uskoltaakohan tuota tehdä? Vai onko talo jo nyt sortumavaarassa? Aiempi lattia toki ollut tuossa sen 20 vuotta, ja sekin oli täysin kelluva. Pannuhuoneessa lienee alkuperäinen lattia, ja tuo on noin 5 cm paksuinen, joten ei voi olla kantava? Kun mietin vaan tässä, miten kellari on alunperin tehty, ja onko tuolta 90-luvulla menty kantava laatta pois piikkaamaan.

Rakennesuunnittelijamme mukaan osissa voi varovasti kaivaa/eristää, ja toisaalta tulen kajoamaan vain kahteen ulkoseinään, joista toiseenkaan en koko matkalta. Seinät on tarkoitus jättää kalkkimaalille, pesutiloja kun ei tule kellariin. Olisi kuitenkin hyvä kuulla myös aiempia kokemuksia tällaisesta. Maa-aines sokkelin ja lattian alla on todella tiivistä saven ja hiekan sekoitusta tms. Lienee vartavasten rakennusvaiheessa paikalle ajettu, koska pihalla kaivaessa mullan jälkeen tulee vastaan soramaa.
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Ti Kesä 27, 2017 12:39

Jatketaan yksinpuhelua iloisella toteamuksella: vielä ei ole talo mihinkään vajonnut/romahtanut :-) .

Pari väliseinää on poistettu, ja näistä toinen on tuettu teräspalkilla, ja toiseen riitti ihan 2x6-tuenta. Sokkelin alla ollut maa oli itseasiassa todella jämäkässä, ja valoin noin metrin välein anturaharkkoja sokkelin alle lisää tukea antamaan. Eilen sain lattian eristyksen lähes loppuun, ja tänään pääsee raudoittamaan.

Olen täältä palstalta lukenut, että lattiassa myös Isodränin/Fuktisolin päälle tulisi laittaa suodatinkangas. Voiko betony jotenkin vaikuttaa (tukkia) salaojittavan eristeen toimintaan, kun tähän paikkaan kangas tulisi laittaa? Nyt sen tuohon vielä saisi... Reilut 20cm tuli siis kaivettua maata poies, ja laitettua 2x100mm Isodräniä lattiaan.
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Turilas päivämäärä Ma Heinä 03, 2017 17:51

^Kyllä se betoni voi tukkia salaojittavan eristeen ja juuri siksi kangas myös betonin ja fuktisolin väliin.
Turilas
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 110
Liittynyt: Pe Huhti 05, 2013 14:58
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ti Heinä 04, 2017 9:14

Suodatinkankaan tarkoituksena on juurikin estää betonin pääsy salaojittavan rakenteen sisään, jolloin sen ominaisuudet niin lämmöneristeenä, kuin kapillaarikatkonakin voisivat häiriintyä.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2191
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Pe Syys 15, 2017 9:59

Suodatinkangas tuli laitettua tuolloin heinäkuussa betonin ja Isodränin väliin. Kiitos vaan kommenteista. Lattia on nyt kuivunut hissukseen parisen kuukautta, ja muovia tuli pidettyä päällä yli kuukauden päivät. Lattian pinnoituksella ei ole kiire - ehkä ensi kesänä, jos silloinkaan. Tässä kun arvotaan hallituksen kanssa, mitä laitetaan (epoksimaali vs. tiilikaakeli).

Vanhojen betoniportaiden alle jääneet ulkoseinät oli jostain syystä pinnoitettu bitumilla sisäpuolelta. No, tuli tuo bitumi poistettua, ja yhdessä kohtaa seinän alaosassa on noin 1m x 0,3m kokoinen selkeä tummempi läikkä. Kosteushan siellä on muhinut. Ajatus on maalata seinät sävytetyllä kalkkimaalilla, ja ennen sitä pitäisi tasoitella seiniä vähän, varsinkin kohdista, joista bitumi on piikattu pois. Peilipintaa ei ole tarkoituskaan saada aikaiseksi, mutta piikatessa tuli syviäkin koloja.

Mitäköhän tuolle tummentumalle kannattaisi tehdä? Voiko sen päälle laittaa huoletta tasoitetta/kuivabetonia, ja sitten maalata kalkkimaalilla? Ulkopuolinen fuktisol/isodrän urakka on vielä edessä, kun loppui tältä vuodelta voimat kesken, mutta jokatapauksessa joskus (ensi vuoden syksy) tulossa. Nythän tuolla ulkopuolella on rakennelma sokkeli-styrox-patolevy... Tosin tuon tummentuman kohdalla ei taida olla mitään, kun edellinen asukas ei hasardirakennetta tehdessään ollut purkanut talon ulkoportaita, jotka sijaitsevat tällä seinustalla.
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Kellariremontti edessä - joitain kysymyksiä

ViestiKirjoittaja Tumi päivämäärä Ke Huhti 07, 2021 18:25

Hei,

Pitkiä ovat nämä projektit, mutta parin viikon päästä alkaa kellarini seinien kaivuu siltä osin, miten niihin päästään kiinni )osa on elintasosiiven blokkaamana). Sokkelin maanpäällisen osan eristän itse, ja siihen liittyen pari kysymystä:

- Ulkoseinille tulee 200mm fuktisolia. Sokkelin maanpäälliseen osaan ilmeisesti EPS S 60 olisi paras? Vai onko muita vaihtoehtoja? Finnfoameja näyttäisi myös olevan tarjolla...
- Kuinka paljon maanpinnan alapuolelle tuo EPS olisi hyvä laittaan? Ajattelin noin 20 sentin matkaa..
- Entäs tuon EPS:n kiinnitys? Tällä hetkellä sokkelissa on kiinni aika lujasti kivirappaus, mutta tarviikos tuo nyt piikata poies, vai uskoltaisiko suoraan siihen kiinnittää (polyuretaanilla kaiketi)?
- Mikäli jollakulla olisi hyviä kuvia EPSn päälle tulevan tippalistan ja ulkovuorauksen liitoskohdasta, niin mielelläni katsoisin mallia.

Homma tulee suurilta osiin avaimet käteen pakettina, ja itselleni jäi juurikin tuo sokkeli ulkopuolinen osa sekä ulkoportaiden (puiset) purku ja uudelleenrakennus.

Kellarin sisäpuolella seinissä ei tosiaan ole verhouksia, vaan kalkkimaalattu betoni on pintana. Ja komia onkin!
Tumi
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 15
Liittynyt: La Joulu 27, 2008 19:48
Paikkakunta: Tampere

Seuraava

Palaa alueelle Kellari ja sokkeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron