Kellarin seinät ja lattia

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.

Kellarin seinät ja lattia

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Ma Tammi 02, 2023 12:08

Usein kysyttyä on , mitä eroa on kellarin seinien ja lattian toimintaidealla käytettäessä salaojittavia lämmöneristeitä. Vastaus on aiheiseen, toimintaperiaate on sama, tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristeet ulommaiseksi.
Puurakenteet ja eristys sisäpuolella on aina riskirakenne. Siis puukoolattu lattia ja paneelieristetty, lämmöneristetty kellarinseinäkin. Eristys sisäpuolella jäähdyttää betoniseinää ja ulkopuolen patolevyt tai bitumi toimii höyrynsulkuna ulkopinnassa, estäen ulospäin kuivumisen mahdollisuutta.
Homma voi olla aavistuksen monimutkainen oivaltaa, vaatii kokonaisuuden hallintaa. Kosteusteknisessä toimivuudessa kun on paljon liikkuvia osia muitakin kuin salaojitus. Vesihöyryn osapaine, eli diffuusio on yksi ja paineeseen ja sen suuntaan vaikuttaa lämpötila, sekä kosteusmäärä. Sitten tulee kondenssi ja kapillaarinen kosteudensiirtyminen. Kondenssi perustuu kyllästymispisteeseen ja on tekemisissä myös lämpötilan kanssa. Kapillaarisuus taas on rakenteen huokoisalipaine, mikä tiiviissä rakenteessa korkeampi. Siksi kapillaarisuutta pyritään estämään harvalla rakenteella: Puhtaalla sepelillä tai salaojittavalla lämmöneristeellä, missä kapillaarisuus max 15 mm. Sepelillä parastakin laatua kapillaarisuus luokkaa 200 mm ja hienoainekset joukossa pilaavat sen erittäin helposti.

Lämmöneristämällä ulkopuolelta saadaan nostettua betonirakenteen lämpötilaa ja lattialämmityksellä voidaan lämpötilaa nostaa edelleen. Tarkkana pitää olla kuitenkin, että lämmitetetään betonilaattaa, eikä maaperää. Siksi lämmitettävissä lattioissa käytetään 200 mm kerrosta salaojittavaa, diffuusioavointa eristystä. Uudisrakennuksissa jopa 300 mm, kun pyritään pienentämään energiahukkaa.
Kellarin seinissäkin suositeltavaa on 200 mm kerroksen käyttö, maaperä alhaalla, syvällä parissa metrissä pyrkii myös lämpiämään talon lämpövuon vuoksi. Maaperää jos lämmitetään, niin diffuusiovirralla on mahdollisuus kääntyä kohti taloa, jossa ennestää sisäilma kuivempaa kuin maaperä ulkopuolella. Maaperä jäähtyy talvellakin pakkasen vaikutuksesta melko heikosti, koska sekin eristää ja lumi maan pinnalla lisäksi.
200 mm kerros parantaa myös salaojitu-s ja Radontuuletuskykyä, sekä tietysti säästää energiaakin seuraavina kymmeninä vuosina.

Lämmöneristys ulkopuolella pitää kellarinseinän lämpötilaa lähes samana mitä sisälämpötila ja kondenssia ei pääse syntymään. Lämmöneristys sisäpuolella myös estää näkemästä kellarinseinän ongelmia ja helposti kosteus muhii paneelien takana ja pääsee aiheuttamaan tuhojaan. Yleisesti käytetty rakenne meillä on patolevyn päällä lämmöneristys mikä äkkiä ajatellen vaikuttaa nerokkaalta. Näin osittain onkin, mutta patolevyn teoreettisetkin kuivaavat ominaisuudet menetetään. Patolevyn kuivaavat ominaisuudet ku eivät perustu tuuletukseen, vaan kastepisteeseen viileän patolevyn selkämykseen ja kondensoituneen kosteuden valumiseen salaojituskerroksiin. Salaojittavissa eristeissä vesihöyry voi vapaasti kulkea eristeen läpi ja pisaroituu eristeen sisällä tai maaperässä. Salaoittavia eristeitä ei pidä sekoittaa diffuusioavoimiin eristeisiin, niissä salaojituskyky on olematon. Fuktisol eristeen salaojituskyky on 370 litraa minuutissa 100 mm paksuudella metrin matkalla, mikä poistaa veden paineen kastelevan vaikutuksen tehokkaasti.

Lopuksi vielä maininta, eristeen lujuuden määrittäminen, josta jonkin verran tullut ongelmaa. Fuktisol eristeitä löytyy haarukassa 60 kpa - 200 kpa. Perusmuurin eristämisessä 60 kpa lujuuden maksimi asennussyvyys on 2,5 m, mutta suosittelen koventamaan eristettä jo kahdessa metrissä 99 kpa tuotteeseen. Ongelmia on esiintynyt 60 kpa tuotteen asennuksissa jopa 4 metriin, kun tietoa ei ole asennusohjeista luettu: Rautakaupassa, suunnittelupöydällä, rakennusliikkeessä ja maanrakennusliikkeessä.
Pienempiä virheitä sitten yleisesti tullut vastaan suojalistan asennuksessa: Ei rosterikiinnikkeitä, liian lyhyitä pöllönsilmiä rapeassa seinässä, liian harvassa jako pitäisi olla 15 cm, tiivistysmassa puuttuu listan ja seinän välistä, kulmakappaleet listaan jääneet hankkimatta ja kalliimmasta päästä suodatinkankaan liikuntasauman uupuminen jolloin hienoaineksia päässyt eristekerrokseen. Pääosa kuitenkin asentaa huolellisesti ja kysyy ohjeita, mutta kova hintakilpailu haittaa laatua jonkin verran. Toivottavasti tekstissä on hyödyllistä tietoa, niin vuosi 2023 sujuu taas paremmin.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2238
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Palaa alueelle Kellari ja sokkeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron