Mikä laasti halkeamien korjaamiseen?

[Aapeli]

Mitäs laastia olette käyttäneet sokkelin halkemien korjaamiseen. Paljonko olette piikanneet halkemia auki ennen täyttöä?

[A13]

Ulkonäöllisiin korjauksiin olen käyttänyt Vetonitin käsirappauslaastia, sitä karkeampaa, enkä ole piikannut rakoja lainkaan, irtotavarat vaan kaivellut pois. Varsinainen rakenteellinen korjaus vaatinee jotain vahvempaa ainetta ja halkeaman avaamista niin, että sen saa kokonaan täytettyä.

[Matti Alander]

Halkeamat kannattaa korjata salaojaremonttien yhteydessä aina kunnolla. Rapautunut kiviaines tulee poistaa ja hyvä olisi myös piikata saumat auki jotta uusi laasti pääsisi tarttumaan kunnolla. Lopuksi sauman voi huuhdella puhtaaksi hieno aineksesta vesiletkulla.
Yleisesti paikkaukseen käytetään kalkkisementtilaasteja. Käytännössä suurien halkeamien täyttöön hyvä tuote on rappauksessa käytettävä täyttölaasti, jolla täytetään muun muassa ikkunanpieliä. Itse olemme käyttäneet Alsecco Unterputzeria, joka tarttuu erinomaisesti, eikä valu. Tuotetta voi kysellä maahantuojalta Narmapinnoitus Oy:ltä.
Pieniin halkeamiin korjaukseen käy joustava MS-Polymeerimassa, mikä liimaa erinomaisesti ja on joustavaa, sekä hiottavissa.
Tärkeää on myös selvittää halkeamien syntymisen syyt, onko kyseessä painuminen tai routiminen, vai joku muu aiheuttaja. Koska rintamamiestaloissa ei ole rakennustarvikepulasta johtuen käytetty paljonkaan terästä, ovat halkeamat varsin yleisiä, mutta eivät välttämättä kovinkaan vaarallisia. Jos halkeamat alkavat olla mittavia on syytä käyttää apuna rakennesuunnittelijaa, koska talo saattaa tarvita suuriakin korjaustoimenpiteitä.

[Hippula07]

Matti,

Miksi kalkkisementtilaasti? Olisiko sopiva rautakauppatuote käsirappauslaasti KS 50/50? Kuinka isoa monttuja tuolla voi sokkelista paikata?

- Antti

[A13]

No kas, onpa tullut vahingossa käytettyä oikeaa ainetta Aiemmin mainitsemani Vetonitin käsirappauslaasti on nimittäin kalkkisementtilaasti, jollaista Matti suositteli korjauksissa käytettäväksi.

[Hippula07]

Millä laastilla kuvan mukainen lohkeama pitäisi täyttää? Oma ajatus työjärjestyksestä ja aineista oli seuraava:
1. Huonon aineksen pois piikkaus pudottamatta taloa sokkelin päältä
2. Pölyn poisto ja huuhtelu
3. Ohuelti saneerauslaasti pohjalle tartunnaksi
4. Täyttö sementtilaastilla S30
5. Pintaan n. 10 mm 1,6 mm käsirappauslaastia KS 50/50
6. Uulan sokkelimaali

Sokkelin maalausta varten olen jo käynyt vanhaa pintaa vähän läpi kuten kuvasta näkyy.

- Antti

[Hippula07]

Tein hieman lisäpiikkailua ja irtonaisen aineksen poistoa. Tämmöstä paljastui. Osaako joku sanoa mitä tuo tikkutavara oikein on, se on siis puuta. Puutikkujen takana tuntuisi olevan betonia lisää.Talon kulma on niin hapero, että jos tuota koneella piikkaisi niin tulisi varmaan alas koko mörskä.

- Antti

[TimoAB]

hippula, se on tojalevyä, sementistä ja puusta tehtyä eristelevyä. Oisko kahden betonikuoren välissä olevan rivinteerauksen eriste? Tuo ulkokuori näyttää niin ohuelta, että kantava rakenne on varmaan se sisempi.

[Hippula07]

hippula, se on tojalevyä, sementistä ja puusta tehtyä eristelevyä. Oisko kahden betonikuoren välissä olevan rivinteerauksen eriste? Tuo ulkokuori näyttää niin ohuelta, että kantava rakenne on varmaan se sisempi.

Ahaa, voisiko näin olla. Tikkukerroksen paksuus on ehkä n. 20 mm. Se ei vaikuta levymäiseltä, koska tikut irtoava siitä ruuvarilla sorkkimalla. Kellarissa on tässä kohdassa portaikko alas ja kyseinen sokkelin kohta on ylimmän portaan kohdalla. Eli riviteerausta en usko olevan, mutta voisiko tuo "tojalevy" olla laitettu kylmäkatkoksi? Sokkelin ulkopinnalta tuohon tikkukerrokseen on ehkä n. 7-8 cm.

- Antti

[TimoAB]

Kyllä se joku kylmäkatko voi olla. Meiltä löytyi korkkilevyä(!) vastaavasta paikasta.

[Pekka Huhta]

Toja on eristeenä välissä. Kyllä se ihan levyä on ollut, sitä on usein käytetty valumuottinakin siten että on valettu levyä vasten ja jätetty levy sitten paikalleen. Ei se mitään lastulevyä ole ollut, vaan justiinsa tuommoista isohuokoista levyä, sementtivellillä kasteltua kutterinlastua joka on sitten löyhäksi levyksi puristettu.

Toi täyttösuunnitelma kuulostaa ihan hyvältä.

Pekka

[Hippula07]

Korjausohjeiden mukaan raudat pitäisi saada ruosteesta puhtaiksi ennen täyttöä. Onkohan tämä kuinka tärkeä operaatio? Teräsharja ei oikein yletä noihin rautoihin ja hiekkapuhallusmahdollisuutta ei ole. Olen laittamassa kyllä uutta 6 mm harjaterästä laastin kaveriksi noihin halkeamiin.

- Antti

[Hippula07]

Yllä esitetty sokkelin kohta alkaa olla korjattu ja homma onnistui ihan suht hyvin. Seuraava kulma odottaa pientä ehostusta Tässä on just sitä paljon puhuttua rintamamiestalotunnelmaa! Ihan kun mulla ei olisi muuta tekemistä!

- Antti

[Ves_ku]

Onneks en näemmä ole ainoa joka joutuu sokkelin kanssa puuhaileen.

Ton viimeisen kuvan mukaisessa tilanteessa ottaisin lapion kouraan ja kaivaisin maata pois nurkan kohdalta jotta näkee tilanteen maanpinnan alapuolella. Mielestäni hyvään korjaukseen pitäis purkaa reilusti hötöä betonia pois ja valaa uutta tilalle. Ite tein aika vastaavan näköiseen nurkaan korjauksen koko kellarin korkeudelta ja samalla siinä meni jokunen metri kellarin seinääkin uusiksi. Nurkkapaikka talossa on kuitenkin kantavuuden kannalta aika oleellinen.

[Hippula07]

Onneks en näemmä ole ainoa joka joutuu sokkelin kanssa puuhaileen.

Ton viimeisen kuvan mukaisessa tilanteessa ottaisin lapion kouraan ja kaivaisin maata pois nurkan kohdalta jotta näkee tilanteen maanpinnan alapuolella. Mielestäni hyvään korjaukseen pitäis purkaa reilusti hötöä betonia pois ja valaa uutta tilalle. Ite tein aika vastaavan näköiseen nurkaan korjauksen koko kellarin korkeudelta ja samalla siinä meni jokunen metri kellarin seinääkin uusiksi. Nurkkapaikka talossa on kuitenkin kantavuuden kannalta aika oleellinen.

Kaivoinkin jo n. 20 cm syvemmälle ja siinä loppuu betonin osuus. Kyseisen nurkan takana on tuulettuva alapohja. Jos rupean irroittamaan hötöä betonia pois niin vois samalla kiertää koko talon ympäri. Eli siihen en rupea. En tiedä tarkalleen miten perustukset on toteutettu talomme hirsiosalla. Luulin, että hirsikehikko olisi sieltä täältä tukevien kivikasojen päällä ja näiden kasojen välit olisi sitten valettu umpeen. Tässä nurkassa ei ainakaan ole "tukevaa" kivikasaa, joten tuo teoria vesittyi. Nurkka on myös liikahtanut sen verran, että alin hirsi ei edes lepää sen päällä vaan on ilmassa.

- Antti