Säästöbetoniko hötöä?!

[Jokapaikanhöylä]

Huh! Just tulin pihalta, porasin, talttasin, porasin, talttasin ja moukaroin 4 uutta tuuletusaukkoa rossiin ja joka reiän kohdalla pohdin mielessäni sitä neropattia, joka on "leimannut" säästöbetonin "onnettomaksi pehmeäksi hötöksi".... Jumaliste, en ole eläessäni rei'ittänyt mitään yhtä lujaa tavaraa ...tulinkin siihen lopputulokseen, että jos joku vielä kehtaa tulla tuota "hötöä" mulle kertomaan, niin se onneton tulee kokemaan henkisen munistahirttämisen

[Ves_ku]

Kaiken uhalla uskallan esittää mielipiteeni.

Säästöbetonia on varmasti monen laista, ihan säästäjästä riippuen. Muistelisin jossain nähneeni, että säästökiviä saa käyttää 25 % massan tilavuudesta. Mulle on ainakin osunut aika säästeliäs betonin valmistaja koska on käytetyy erittäin runsaasti todella karkeaa soraa ja isoja kiilakiviä. Kiilakivet on pahimmillaan täyttänyt koko sokkeli muotin paksuuden.

Tilanne 60 vuoden jälkeen on se, että yhdestä nurkasta alhaalta meni puutappi lyömällä läpi ja yläosaan reikää yrittäessä saa tosiaan töitä tehdä, että siihen jokinlaisen reiän saa nakerrettua. Huonoimmassa tapauksessa reiän kohdalle osuu vähän reikää suurempi kiilakivi jonka joutuu poistamaan.

Varmasti säästöbetoni on ihan riittävää tämmösen hökkelin perustukseen, mutta sen kestäminen edellyttää hyviä olosuhteita. Mun talon peustukset on seissyt enemmän ja vähemmän vedessä koko elikaarensa, se alkaa paikoin näkymään ja kyse on koko talon kellariperustuksesta. Kellariperustuksessa on helposti betoniseinää metrin syvemmälle kuin rosissa.

Mutta tosiaan ei kannata yleistää säästöbetonin pehmeyttä.

[pikkumiäs]

Sulla ei ollut säästöbetonia! Sen kyllä huomaa. Ei näissä ole automaattisesti säästöbetonia!!

[Jokapaikanhöylä]

....rakennettu 1946 ja seassa julmetusti kiveä... eikös nuo oo "säästöbetonin merkit"? NIin, eikä raudotusta. Tuosta raudotuksen puutteesta tulee mieleen mitä Kaila kirjottaa Talotohtorissa betonin ruostuvista raudoista jne -> nää on siis 70-luvun elementtitaloja lujempia

[A13]

Olen ymmärtänyt, että säästöbetoni on aikakautensa ohjeiden mukaan tehtynä ihan samaa betonia kuin nykyäänkin, mutta joukkoon on lisätty enintään neljännes kiviä. Oikein tehtynä säästöbetoni ei siten ole yhtään sen hötömpää, kuin muukaan betoni - päinvastoin, kivet tekevät reiän poraamisesta tavallista betonia tuskallisempaa.

Kokonaan toinen juttu on, että sementtipulan tai muun pihistelyn takia seossuhde on voinut olla väärä, jolloin sementtiä on kestävyyttä ajatellen liian vähän. Mutta se taas ei ole säästöbetonin vika.

[Pekka Huhta]

Olen ymmärtänyt, että säästöbetoni on aikakautensa ohjeiden mukaan tehtynä ihan samaa betonia kuin nykyäänkin, mutta joukkoon on lisätty enintään neljännes kiviä. Oikein tehtynä säästöbetoni ei siten ole yhtään sen hötömpää, kuin muukaan betoni - päinvastoin, kivet tekevät reiän poraamisesta tavallista betonia tuskallisempaa.

Kokonaan toinen juttu on, että sementtipulan tai muun pihistelyn takia seossuhde on voinut olla väärä, jolloin sementtiä on kestävyyttä ajatellen liian vähän. Mutta se taas ei ole säästöbetonin vika.

Näijjust. Jotkut perustukset on voitu tehdä niin vähällä sementillä että siitä raaputtaisi lusikalla läpi. Eikä ole lainkaan tavatonta että maanpinnan yläpuoliset osat on melkein liialla sementillä tehty, kun alkuun on pihdattu ja viimeistä puolta metriä valaessa on hoksattu että ka perskeles tota sementtiä näyttäis olevan vielä rutosti, pannaas nyt vähän reilummin joukkoon. Teillä on voinut hyvin käydä just näin.

Säästöbetonin poraaminen on pahimmillaan ihan tuskaa ja ennen poravasaroita oli ihan onnekauppaa että mihin saa reiän. Silloin kun iskuporakone oli uusi loistokeksintö niin senkin kanssa saattoi olla pulassa. Ei tarvinnut olla sen hankalampi juttu kuin propunreikä sähköjohdon kiinnikkeelle niin se joko onnistuu tai sitten ei, riippuen että onko takana saaplarin iso kivi. Kaverin kellarissa joskus naureskelin, kun muuten siistissä kellarissa oli muutaman sähköjohdon kiinnikkeen ympärillä aina hutilyöntien röykkiö, kun oli sattunut isompi kivi proppauskohtaan ja läkkändekkerissä ei ole isku riittänyt umpikiveen.

Pekkag

[Jokapaikanhöylä]

Ainakin sen opin tuosta urakasta, että en edes haaveile enää laittavani kellarin seiniin "Sovellakisko-kopioita" kannattimineen, vaan mieluummin ruostumattomat jaloilla seisovat hyllyt... enkä yritä ripustaa mitään muutakaan tuonne pottukellariin, korkeintaan kattoon, se kun on puuta Toivon mukaan enää ikinä ei tarvi tehdä yhtään reikää tuonne sokkeliin ja jos on aivan pakko, niin täytyy keksiä joku kätevä konsti delegoida se urakka jollekin toiselle

Mut edelleenkin voinee olla tyytyväinen siitä, ettei siellä ole niitä ruostuvia raudotuksia, josta syystä pitäisi alkaa estämään karbonatisoitumista ja/tai uudelleenalkaloimaan (oli pakko luntata nuo termit Talotohtorista)

[vesahy]

Sama täällä, meillä vesipumppu on pumppukopin alapuolella "kellarissa", jonka seinät ovat ihan höttöä. Minun piti kiinnittää sinne seinään pakkasvahtilämmitin mutta poranterä upposi valuun kuin vaomon tekemään taatelikakkuun. Mitään vasratoimintoa ei voinut ajatellakaan, olisi hajonnut koko seinä. Koppi on rakennettu 60-luvun puolivälissä ja kun silloin ei vissiin mitään pulaa sementistä ollut niin kysymys lienee ollutvähemmän tavaran aikana opituista tavoista ja asenteista.

Tein sitten oikein kunnon kokoiset kolot seinään ja täytin ne jäykällä saneerauslaastilla, johon tökkäsin tuoreelta muovipropun kiinnitystä varten.

[henkkah]

Säästöbetoni lienee terminä just siitä että betonia on säästetty täyttämällä muotti kivillä, jotka sitten liimattu sillä hiekkasementtivellillä toisiinsa... Ei se oo betonia nähnykkää!! V/S suhde, suhteutus ja notkeus vaihtelee joka paljussa ja lieneekö ollut sekoitusaikakaan vakio? Mutta hyvinhän nää on pystyssä pysynyt. Itte oon huomannu et alkaa rapautua aika kovasti, johtuu kait huonosta tiivistämisestä, liikaa huokosii...

Noh ompahan sentään jossain edistytty 50v aikana.... betonirakentamisessa!!

[HillyMan]

Kyllä pojilla on huonot vehkeet sanon minä
Ihan hyvin onnistu oviaukon tekokin vaikka oli pään kokosia kiviä seassa

[tuuma]

Kyllä pojilla on huonot vehkeet sanon minä
Ihan hyvin onnistu oviaukon tekokin vaikka oli pään kokosia kiviä seassa

Samat sanat, 22mm terällä, tosi tiukka haara-asento ja ilme sekä valmiina ottamaan hirveät täryt vastaan mutta sitten humps vaan ja oli pään kokoinen reikä ja kasa kiviä pihalla

Sementin vähyys näkyy täällä ainakin selvästi, samaisen reiän olisi tehnyt myös jälkiruokalusikalla. Olen tätä aiemminkin kysellyt että onko yleistä ettei tuolla ole kuitenkaan taloa varsinaisesti perustettu vaan enemminkin täytetty betonipilareiden välit, kuten näyttäisi täällä tehdyn?

[sisur142]

Hyvät herrat (ja naiset), ei säästöbetoni huonoa automaattisesti ole, jos siinä kiviä on.
On suomalaista normitettua "lentotuhkabetonia" (sementtiä) ja esim. VENÄLÄISTÄ "rautabetonia".
Jo-70-luvulla muistanette konsuli Jalo Haapalan yrittäneen tuoda maahamme junalasteittain "rautasementtiä", ei onnistunut, koska betoniteollisuudessa oli ja on "hyvä-veli"systeemi.
2000-luvun alussa yritti eräs firma taas samaa, ei onnistunut, kun ryssän tavarassa oli laatu vähintään 2,5 kertaa parempaa, kukas sen jälkeen suomi-tuhkaa ostaisi, kun ei sitä surkean laatunsa takia voida ulkomaillekaan viedä.
Entisaikain "PORTLAND"-sementti oli kovaa kamaa ja sitä kovemmaksi muuttui, mitä enemmmän kerrytti vuosia tai kosteutta itseensä.
Suomessahan on lailla säädetty rakennusnormit sellaisiksi, että saadaan valtio-omisteisten trustien surkeat materiaalit kaupaksi tähtitieteelliseen hintaan rakentajille.
Meillähän on omat mitat tiilissämmekin sen takia, ettei mistään ulkomailta voitaisi tuoda halvempia ja parempia meille.
Meillä on temokratia ja Tarja Halosen hyvinvointi:).

[vesahy]

Tuo ylläolevassa viestissä kuvailemani pumppukoppi ei pidä vettä. Kun sataa kaksi päivää putkeen, niin lattialla on kymmenen senttiä vettä ja lisää tihkuu sen höttösen seinän läpi, osa myös maavaraisen lattian kautta.

Olen yrittänyt tiivistää seinää saneerauslaastilla mutta vesitiivistä siitä ei näköjään saa. Millä kokeilisin seuraavaksi?

[kaukomäki]

Hauska lukea tätä ketjua, kun vieressäni pöydällä on vuonna 1934 painettu betoniperustusten teko-opas
En nyt ala tuota säästöbetonin teko-ohjetta tähän kirjoittamaan, mutta jos jollain on hötöä, ei se johdu säästöbetonista vaan todennäköisesti valmistajista.

[Juha_P]

Täällä jo mainittu sementtipula on yksi hetin sodan jälkeisten talojen säästöbetonin höttöisyyden selittäjä. Sementit kun oli paasattu Salpalinjaan ja pitkin Karjalan korpia.
Mutta toinen merkittävä tekijä oli sopivan ja puhtaan hiekan ja kiviaineksen saatavuus. Sopivan soraharju saattoi olla vaikka kymmenien kilometrien päässä ja kun pula oli sementin lisäksi, kuorma-autoista, autojen renkaista, bensasta ja vielä rakentajan rahoistakin niin sokkelin valuun otettiin kiviaines vähän lepsumman vaatimustason lähteestä. Mukana saattoi olla humusta ja muita epäpuhtauksia eikä vesikään ollut välttämättä ihan kirkasta. Lähimmästä purosta tai järvestä jos ei riittävän tuottoisaa kaivoa ollut lähellä.

Tämänkin takia eroja on niin paljon.