Mitä betonilattialle tapahtuu kosteuseristeen alla?

[Tuskaset]

Tällainen asia pyörii nyt mielessä: Meillä on tulevassa talossa kellarissa pesuhuone (pari neliötä maksimissaan), joka on tehty -05. Vesieristys on myyjän mukaan laitettu "kunnolla". Siellä on kaksi kumimattoa tms. (?; ei sano mitään)

No nyt tällä palstalla seikkailtuani ymmärrän, ettei kosteuseriste tällä lattialla (ei kapillaarikatkoa ym) ole mikään hyvä juttu. Mutta sitä en tiedä, mitä sille lattialle tapahtuu eristeen alla? On jo suunniteltu ottaa tuo pesuhuone pois, ja ajateltiin korvata isolla suihkukaapilla josta vedet tietenkin suoraan viemäriin. Onko hyvä idea? Onko tällä kiire, vai voiko odottaa vuoden-pari? Mihin pitää varautua kun pesuhuone puretaan?

Niin, ja mielellään kuulisin kokemuksia tällaisten pesuhuoneiden purkamisesta sekä siitä, mitä löytyi.

Oon aika pihalla, asunut vaan uudessa talossa...

[HillyMan]

Mä en panikoisi nyt yhtään ennen kuin laatat on selkeesti kopoja. Eli pahimmassa tapauksessa se betoni kostuu niin paljon että vesieriste irtoaa siitä, laatat saattaa pysyä vielä vesieristeessä kiinni ainakin jonkin aikaa. Voi olla että toimii ihan ongelmittakin vaikka onkin riskirakenne, tuohon vaikuttaa niin maaperä kuin sen märkyys ja onko lattiassa lämmitys vai ei ja ehkä jopa venuksen sijainti suhteessa uranukseen ja jupiteriin

Eli tilaa voi käyttää ihan normaalisti, se kosteus ei mene vesieristyksen läpi ylhäältä päin jos se on tosiaan tehty hyvin kuten on kehuttu. Suihkukaappi ei siis auta mihinkään jos lattiaa ei piikata ja tehdä oikeaoppisesti ja sen jälkeenkään sitä ei tarvita. Mielestäni suihkukaapin paikka olisi silloin jos vesieristettä ei olisi tai se poistetaan mikä on aika toivoton ilman piikkauskonetta.

[Tuskaset]

Mitä tarkoittaa että laatat on kopoja? Maaperän on soraa. Lattilämmitys on. Voiko noin pieneltä alalta nouseva kosteus liikkua sivuillepäin ja päästä sitä kautta pois?

Mites sitten muuten, kun puolet kellarin lattiasta, ainakin, on maalattu jollain maalilla, millä lie supertökötillä? Pitäiskö siitä olla kauhean huolissaan, että mitä sen alla tapahtuu? Neljäsosa kellarista on nyt laminaatilla, alla muovi. tämä ainakin poistetaan, ei jakseta miettiä, että mitä sille tapahtuu, kun on aika turha koko laminaatti.

Mutta edelleenkin: jos tuolla lattiassa kosteus on pinnoitteen alla kova, niin mitä konkreettisesti tapahtuu? Ja mitä toimenpiteitä siitä seuraa? Mitä maksaa mahdollinen lattian auki piikkaaminen, kapillaarikatkon asennus ja uusi valu oheishässäköineen?

[MX1K]

Mitä tarkoittaa että laatat on kopoja?

Kopoja -> kopisee -> irti alustasta

[Ves_ku]

Voihan se kosteus reunoilta kuivua pois, mutta ennen kun niin alkaa käymään on laatassa kosteus vesieristeen alla todella korkea eikä alue kuivu vaan uutta kosteuuta kertyy samaa vauhtia minkä se reunoilta kuivuu. Siis näin tapahtuu jos ongelmaa tosiaan on. Täysin mahdollista on, että pelaa varsin kohtuullisesti pitkään.

Jos maali on ollut lattiassa jo pitkään eikä se ole korkannut mistään irti niin ei hätää. Jos korkannut niin kuivumista pääsee näistäkohdin tapahtumaan. Maalaaminen ei ole läheskään niin paha kuin esim. muovimatto mikä on vaan heitetty betonin päälle, välissä on silloin erittäin otoolliset olosuhteet elämälle.

Varmista entiseltä omistajalta mitä lattioille on tehty. Saattaa olla, että ne on avattu jossain vaiheessa lattian kapilaarisuutta on ainakin yritetty katkaista. Hyvällä kuivalla soramaalla lattia saattaa toimia kohtuullisesti vaikka olisi ihan alkuperäinen.

Kokeile teipata betonilla olevaan lattiaan ja vaikka siihen maalattuunkin tiiviisti muovi (vaikka metri kanttiinsa) ja seuraa mitä alla tapahtuu. Anna muovien olla rauhassa ainakin pari viikkoa. Jos maalatulla osuudella alkaa kosteutta kertymään muovin alle on se jopa ihan hyvä asia koska pinta hengittää syystä tai toisesta. Kosteus on kuitenkin merkki kapilaarikatkon puutteesta ja lattiaa ei tällöin kannata pinnoittaa höyrytiiviiksi.

[HillyMan]

Mulla on vanhassa pesuhuoneessa seuraavanlainen rakenne ollu jo vuosia, hienoa hiekkaa-tiiliä ladottu suht tiiviisti lappeeltaan-vanha tasotevaluu noin 3cm - uusi valuu lämmityskaapeleilla noin 5cm - vesieriste - laatat. Voisin kuvitella että toi vanha punatiililadonta on se joka on rakenteen pelastanut ja toiminut jonkunlaisena kapilaarikatkona eli kestää todella kauan että se vettyy ja päästää läpi kosteuden tai sitten on joku muu syy. Tuo lattia on purkutuomion saanut mutta mulla ei oo kiirettä sen asian kanssa. Piikkasin kiukaan eteen ilmaputken niin siinä totesin lattian rakenteen ja betonin kuivuuden ja kovuuden.

Ei aina tule ongelmia vaikka on väärin tehty tai muuten riskirakenne, ei siis paniikkia. Tosin se muovimatto on sellainen että sieltä voi tulla pahaa hajua jos kosteutta pääsee nousemaan mattoon asti.

[pelkka]

Varmista entiseltä omistajalta mitä lattioille on tehty.

Tuo on yksi parhaita neuvoja joita voi antaa. Jos on, tai pääsee, edellisen omistajan kanssa puheväleihin niin kannattaa kysyä (myös kaupanteon jälkeen) kaikenlaisia asioita vaikka ei edes olisi ajankohtaista. Ja kirjoittaa niitä muistiin. Sillä oma pää lahoaa, niinkuin kaikki muukin tässä maailmassa.

Oman taloni myyjä, joka talon oli myös rakentanut, eli vain puolitoista vuotta kaupanteon jälkeen: hän oli kauppojen aikaankin jo kuolemansairas. On monta kertaa harmittanut ettei tullut kyseltyä asioista enemmän, ja pyydettyä valokuvia yms. katsottavaksi ja ehkä kopioitavaksi. Nyt niistä joutuu ottamaan selvää monimutkaisemmin ja kalliimmin: purkamalla ja kaivamalla.


Ja noin muuten: halusitko ylipäätään muuttaa tuohon taloon, vai oliko se jonkun toisen ajatus? Jos se ei ala jostain syystä luonnistumaan se vanhan talon asuminen (pelottaa, hirvittää ja menee unet) niin sen voi laittaa vuokralle tai myyntiin ja muuttaa takaisin sellaiseen rakennukseen jossa tuntee olonsa rennoksi ja mukavaksi. Ei epävarmuutta kukaan kovin kauaa jaksa. Tämä asumismuoto vaatii viitseliäisyyttä, hermoja, rahaa, uteliaisuutta, jukuripäisyyttä, vapaa-aikaa ja tupakkia. Omakotitalossa voi ajan mittaan oppia kaikenlaista mukavaa ja kasvaa epätäydellisyyttä sietäväksi kotinikkariksi, tai sitten voi tulla pelätä ja jännittää ja romahtaa, ja kaikkea siltä väliltä.

Ehkä kaikkein paras asenne taloa kohtaan on ajatella sen olevan kuin rakastettu, ei vihollinen. Kuulostella mitä se tarvitsee, tukea sitä, ja pitää sitä kunnossa. Talo palkitsee sen (jos ei ole läpimätä).


pelkka (selvästi runollisella tuulella) (ja mikä ettei, meillä on pian 10-vuotispäivä, mulla ja talolla)

[Tuskaset]

Meidän talossa on ollut kaivo kellarissa, pistetty umpeen ja piiloon joskus 60-70 -luvulla. Olisiko tuollaisesta hyötyä, voisiko sinne kerätä vesiä talon alta ja pumpata pois? Voiko vanhan kaivon avata, vai onko kohtuuttoman työläs ja kallis homma? En tiedä, millä tavalla on pistetty umpeen...

[Hower]

Olen samaa mieltä kuin HillyMan.
Vaikka joku paikka olisikin periaatteessa tehty hieman arveluttavalla tavalla nykytietämyksen valossa niin ei valmiita pintoja kannata sen takia purkamaan ruveta ja uutta rakentamaan.
Tämä maa on väärällään taloja, joiden rakenteissa on "vääriä" ratkaisuja ilman mitään ongelmia.
Seuratkaa tilannetta, jos ongelmia ei ilmaannu niin silloinhan homma toimii.
On eri juttu, jos vaikkapa peruskuntoisesta vanhasta kellarista ruvetaan tekemään uutta käyttötilaa niin kannattaahan ne rakenteet tehdä niin oikein kuin vaan pystyy.

[henkkah]

Tätä asiaa olen miettinyt itsekin vaikka olevinani pro olenkin.... Meillä on selkeesti kosteutta kellarin laatan alla ja oon miettiny lattialämmityksen laittoo enkä tosiaankaan rupee piikkailee sitä olemassaolevaa laattaa rikki ja rakentelemaan 20t euron kapillaarikatkoja ja eristyksiä yms. joutavaa. Aattelin että lattialämmitys kaapeli ja jättäs laittamatta vesieristeen koska uskoisin että se alempaa tuleva kosteusrasitus on kovempi kuin alhaalta tuleva ja näin se pääsis kuivumaan ylöspäin. Muutenkin aina vähän ihmetelly että mihin sitä vesieristettä tarvii betonin päällä kun se ei taatusti homehdu? Pitää varmaan vaihtaa alaa kun epäilee omia tekemisiään näin vahvasti!

Onks kellään tietoa mikä on vesieristeen tekninen käyttöikä.... mietin vaan että millonkohan alkaa ropista ekat laatat seiniltä kun vesieriste ei enää pysy kiinni?

[Hower]

Muutenkin aina vähän ihmetelly että mihin sitä vesieristettä tarvii betonin päällä

Näinpä.

Tässä vanhempaa pähkäilyäni, kun katselin kellarimme originaalia, vesieristämätöntä, virheetöntä laatoitettua lattiaa:
"Kun television mainoskanavien remontti-reiskat läiskivät tavaraa talojen seiniin ja lattioihin niin on syytä ottaa huomioon, että useimmiten kysymys on uusista taloista.
Sitäpaitsi rakennustarvikekauppiaat ja mainostajat tykkää kun tavaraa menee kaupaksi...

Nykyrakentamisessa tuo pyrkimys totaaliseen veden/kosteudeneristyksiin ja höyrysulkuihin johtuu tietysti rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, monimutkaisista rakenteista ja ehdottomasta tiiviyden vaatimuksesta. Lämmöneriste/runko/höpölevyrakenteet eivät kestä pienintäkään kosteutta vaurioitumatta tai homehtumatta. Ja kun pyritään täydellisen höyrytiiviyteen niin sitten kun kosteutta joko veden tai vesihöyryn muodossa rakenteisiin pääsee, se ei kuivu sieltä ikinä pois.
Vaatimus täydellisestä eristyksestä on käytännössä mahdoton, rakennusaikainnen työ pitäisi suorittaa kirurgisella tarkkuudella, rakennuksen runko/levyrakenteeet pitäisi mitoittaa niin, että mitään elämistä ei tapahdu.
Myöskään rakenteet eivät kestä minkäänlaisia kosteusvahinkoja rakennuksen elinkaaren aikan ilman laajaa tuhoa. Mikähän lienee vesieristeiden elinikä?

Rintamamiestalon kellarin ominaisuus on se, ettei kosteuden nousua lattiaan tai perusmuurien alaosiin ole estetty.
Toinen ominaisuus on se, että simppelit rakenteet antavat paljon anteeksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.

Rakentamismääräyksissä ei tehdä mitään eroa siinä, onko märkätilan lattiana 2.kerroksen puurakenteinen/purutäytteinen lattia, jonka alla on huonetiloja vai kellarin betonilattia, jonka alla on pelkästään märkää maata ja kalliota kilometrien verran... mahtuuhan sinne pesuvesiä.
Sen sijaan, että vedeneristykset ovat rakennusmääräysten mukaan pakollisia tiloissa, joissa on lattikaivo niin niiden asentaminen kellarin perusmaassa suoraan kiinni oleviin kivirakenteisiin pitäisi mieluumminkin kieltää.... tai niiden käyttö pitäisi sallia vain pienillä alueilla, esim suihkutilassa.
Roiskevesien joutuminen pesuhuoneen eristämättömille laattalattioille on ihan yhdentekevä asia rakenteen kannalta. "
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... a&start=15

[Matti Alander]

Kellarin lattiaa rasittavat monetkin kosteuskuormitukset: Lattian alapuolella mahdollisesti pohjavesi, joka poistetaan salaojituksella. Kapillaarinen kosteudennousu, joka pääsääntöisesti pysäytetään harvalla rakenteella, jolla pyritään vähentämään huokoisalipainetta. Kapillaarikatko kerros voi ola 200-300 mm paksu keros mielellään pestyä sepeliä 6-12 tai 8-16 mm tai salaojittavaa lämmöneristetä, jossa kapillaarinen kosteuden siirtyminen on maksimissaan n. 5 mm. Kannattaa huomioida, että kosteutta liikkuu rakenteessa myös kapillaarisesti sivulle päin aivan samalla tavalla. Esimerkiksi käytettäesä muovimattoa, lisääntyy huokoisalipaine rakenteessa ja kosteus alkaa siirtymään kohti seinärakenteita.
Kolmas harvemmin mieleen tuleva seikka on kosteuden siirtyminen höyryn paine-erojen ansiosta. Huonosti tai ei lainkaan eristetyssä lattiassa voi kosteutta alkaa siirtymään myös Diffuusiona, eli vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta maaperästä kohti huonetilaa. Tällöin tietysti höyrytiivis tai suuren vesihöyryn vastuksen omaava lattiapinnoite alkaa keräämään kosteutta vähitellen alleen. Siitä se voi sitten jatkaa matkaansa kapillaarisesti, leviten hyvinkin laajoille alueille.
Vesihöyryn paine-eroihin vaikuttaa kaksi seikkaa: Kosteusmäärä ja maaperän lämpötila. Käyttämällä riittävän paksua lämmöneristettä lattiarakenteen alapuolella voidaan vesihöyrynä ylöspyrkivä kosteus pitää maaperässä, lämpötilaeron ansiosta. 100 mm solupolystyreeniä lämmittämättömässä lattiassa ja 200 mm lattialämmityslattioissa olisi riittävä määrä eristettä. Eristeen tulisi myös pystyä harvenemaan ulospäin, sekä mielelään sen tulisi olla pienen vesihöyryn vastuksen omaavaa, jolloin lattiarakenteella aikaansaataisiin myös huoneilmaa kuivaavaa vaikutusta. Harvalla rakenteella saataisiin aikaan myös lattian nopeampi kuivuminen, niin valun jälkeen, kuin mahdollisen vesivahingonkin kohdatessa rakennusta.
Käyttämällä salaojittavaa eristettä lattian alla, ei myöskään kastepisteellä eristeen sisällä ole merkitystä, koska kondensoitunut kosteus pääsee vapaasti valumaan levystä ulos.
Alkuperäinen rintamamiestalon lattia kellarissa on eristämätön ja se kuivuu sisään päin periaatteella tiheämmästä kosteudesta harvempaan. Dalttonin kaasujen osapainelain periaatteen mukaan, korkeammasta höyryn paineesta matalamman suuntaan pyrkii paine-ero tasaantumaan.
Mikäli tällaista lattiaa aletaan pinnoittamaan höyrytiiveillä materiaaleilla, kuten muovimatoilla ym. estyy kuivuminen ja alkaa syntyä kosteusteknillisiä ongelmia. Laatan päälle asennettava lämmöneristys on myös erittäin riskialtis rakenne, joka johtaa helposti rakenteen tuhoutumiseen ja home ongelmiin.
Nykyaikaiset vedeneristeet alkavat jo pääsääntöisesti olla vettä pitäviä, mutta vesihöyryä läpäiseviä ja tuotetta valitessa kannattaa tämä asia selvittää myyjältä tai valmistajalta.
Kuten aikaisemminkin olen monasti todennut, että jos ei ole minkäänlaisia ongelmia, niin ei pidä hermostua ja alkaa huvikseen rakenteita korjaamaan, vaikka eivät aivan kaikkia rakennusfysiikan ehtoja täyttäisikään. Mutta jos tiloja kellarissa aletaan ottamaan jokapäiväiseen asumiskäyttöön, on syytä remonti aina aloittaa ulkopuolelta, toteuttaen rakenteet ulospäin harvenevina. Sijoittamalla lämmöneristys pääsääntöisesti betonirakenteen ulkopuolelle, takaamme riittävän lämpötilaeron maaperän ja perustuksen välillä, jolloin kuivuminen ulospäin on mahdollisimman tehokasta.
Muovikalvoja tai vastaavan höyrytiiveyden omaavia materiaaleja ei tule käyttää rakenteen ulkopuolella mikäli halutaan mahdollisimman tehokas kosteuden siirtyminen vesihöyrynä rakenteesta ulospäin lämpötilaerojen avulla.
Vastaavat periaatteet soveltuvat myös erinomaisesti kellarin seinärakenteisiin, kuin maanvaraislattioihinkin.
Mielestäni suihkukaapin käyttö on erittäin kosteusturvallinen ratkaisu, jota voi suositella.

[HannuPeräinen]

Hei.
Minulla asiaan liittyvä kysymys.
Rintamamiestalon kellarissa sauna ja pesuhuone. Petonilaatan alla ai ole lämpöeristettä. Laatta on valetttu suoraan hiekan päälle.
Vaihtaessani valurautaisen lattiakaivon saunan lattiaan, kertyi vettä kaivanteeseen.
Poistin lattiasta vanhat laatat ja nyt olisi tarkoitus tasoittaa lattia ja asentaa uudet laatat. Mitä mieltä olette, kannattaako/voiko laittaa vedeneristettä ennen laatoitusta? Vai onko parempi ettei laita vesieristettä lattiaan ollenkaan. Pääseekö kosteus paremmin haihtumaan
kun ei laita vedeneristettä? Tämä on siis saunan lattia ja siihen ei ole tarkoitus laittaa lattialämmitystä.