Jostain olen saanut päähäni, että sokkeliakin lämpöeristetään ulkopuolelta? Olenko nähnyt unta?
Uponorin rakennekuvissa on ensin seinää vasten patolevy ja heti sen jälkeen salaojittava murske, mutta voisiko siihen patolevyn jälkeen laittaa esim. styroxin? Vai sitten tätä monien kehumaa Fuksolia, ilman patolevyä. Onko tällä lämmöneristämisellä mitään vaikutusta lattioiden lämpötilaan, kyseessä maanvarainen kaksoislaatta, välissä 10 cm styroxia. Vai mikä järki sokkelin lämpöeristeellä on?
PS. Talotohtorikirja on lukuvaiheessa.
Salaojitus ja patolevy, eristetään samalla sokkeli?
Olen ihmetellyt samaa Uponorin kuvissa. Meille salaojittaja sanoi, että laitetaan pohjalle tuplakerros styroxia (tai siis sitä Routa-eristettä) ja seinää vasten yksi patolevyn jälkeen, ihan kuin ehdotitkin. Ehkäpä joku osaa vastata, joka on jo salaojituksensa tehnyt, meilläkin vasta suunnitellaan... 
-
Sampo
- Jäsen
- Viestit: 348
- Liittynyt: To Syys 22, 2005 10:38
- Paikkakunta: Lapinjärvi
- Paikkakunta: Pekinkylä
Alander on kertonut sen jo moneen kertaan,täällä,ja muuallakin..
Minäkin pähkäilin tuota samaa jo ennenkuin edes tiesin tällaisen hyvän foorumin olemassaolosta. Kuitenkin juuri ennen ostopäätöstä salaojittavasta eristeestä satuin lukemaan ja keskustelemaankin hiukan täällä siten,etten katsonut sitä tarpeelliseksi hankkia.Meillä on näes vain "hillokellari" käytössä nuo kellaritilat,eli niitä ei lämmitetä muuta kuin pakkasvahdit on päällä talvella ja ilmankuivaaja valmiustilassa.
Jos tekee asuintilaksi tai siis lämpimäksi kellaria,kannattaa varmasti käyttää salaojittavaa levyä ja sille soveltuvaa rakennetta ulkoseinässä.Meinaan siis jos haluaa tehdä hyvin ja viimeisen päälle.. Itse en ole kauhean vakuuttunut noiden muovirämpylälevyjen(rautakaupan sokkelilevy) toimivuudesta vaikka niitä meillekin laitoin,mutta sentään sepeliä säästämättä. Esim Fuktisol,tai vastaava ei tarvitse välttämätttä sepeliä vaan vanhat jätemaat kelpaavat monttuun takaisin.Säästäähän siinäkin jotain..
Se tosin jäi minua harmittamaan että nyt jäi varastoon melko paljon routastyroksia.Ostin sitä reippaasti kun sai niin halvalla.Olisin voinut tyrkätä ne siihen patolevyn kylkeen pystyyn kun olisi heti hoksannut.Täyttöhomma eteni sitten kuitenkin niin vauhdilla,ettei siinä ehtinyt styrokseja asentamaan kuin salaoja- ja sadevesiputkien päälle vaakatasoon-välillä meinasi nekin kiireessä unohtua
Minäkin pähkäilin tuota samaa jo ennenkuin edes tiesin tällaisen hyvän foorumin olemassaolosta. Kuitenkin juuri ennen ostopäätöstä salaojittavasta eristeestä satuin lukemaan ja keskustelemaankin hiukan täällä siten,etten katsonut sitä tarpeelliseksi hankkia.Meillä on näes vain "hillokellari" käytössä nuo kellaritilat,eli niitä ei lämmitetä muuta kuin pakkasvahdit on päällä talvella ja ilmankuivaaja valmiustilassa.
Jos tekee asuintilaksi tai siis lämpimäksi kellaria,kannattaa varmasti käyttää salaojittavaa levyä ja sille soveltuvaa rakennetta ulkoseinässä.Meinaan siis jos haluaa tehdä hyvin ja viimeisen päälle.. Itse en ole kauhean vakuuttunut noiden muovirämpylälevyjen(rautakaupan sokkelilevy) toimivuudesta vaikka niitä meillekin laitoin,mutta sentään sepeliä säästämättä. Esim Fuktisol,tai vastaava ei tarvitse välttämätttä sepeliä vaan vanhat jätemaat kelpaavat monttuun takaisin.Säästäähän siinäkin jotain..
Se tosin jäi minua harmittamaan että nyt jäi varastoon melko paljon routastyroksia.Ostin sitä reippaasti kun sai niin halvalla.Olisin voinut tyrkätä ne siihen patolevyn kylkeen pystyyn kun olisi heti hoksannut.Täyttöhomma eteni sitten kuitenkin niin vauhdilla,ettei siinä ehtinyt styrokseja asentamaan kuin salaoja- ja sadevesiputkien päälle vaakatasoon-välillä meinasi nekin kiireessä unohtua
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Salaojitusremontin yhteydessä sokkeli kannattaa lämmöneristtää ulkopuolelta, jos sitten joskus kuitenkin tilaa alkaisi muuttaa asuintilaksi.
Energiakustannuksiakin säästyy, verrattuna täysin lämmöneristämättömään seinään.
Lämmöneristeen sijoittaminen patolevyn päälle haittaa patolevyn toimintaa kosteusteknisesti, koska lämpötila patolevyn ja seinän välissä kohoaa. Toimintaperiaatteeseen kuuluva pisaroituminen patolevyn pintaan ja valuminen vetenä salaojitukseen mahdollisesti häiriintyy varsinkin normaali huoneenlämmössä pidettävissä kellareissa.
Käytettäessä patolevyjä on turvallisinta hoitaa seinärakenteen kuivuminen sisäänpäin, kuten se alunperinkin on rintamamiestaloissa hoidettu. Siis sisäpuolella ei pitäisi tällöin käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita.
Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä käytettäessä kaikki ylimääräinen kosteus siirtyy tehokkaasti ulospäin ja silloin höyrytiivis sisäpinta on mahdollinen. Ainoastaan höyrytiiviitä lämmöneristeitä samanaikaisesti käytettäessä ( Finnfoam, Sauna satu, Styofoam ym. ) on eristepaksuuden ja tehokkuuden oltava nyrkkisääntönä puolet ulkopuolen eristeestä.
Sama pätee myös lattiarakenteissa.
Lattiarakenteissa ei tulisi käyttää höyrytiiviitä eristeitä, eikä muovikalvoja.
Lattian eristämiseen käytetään paremmin vesihöyryä läpäisevää lattia Styroxia, Fuktisol levyä, kevytsoraa tai kivivillaa.
Erinomainen lattiarakenne lämmitettyihin lattioihin on: Betonilaatta min 6 cm, suodatinkangas KL 2, lattia Styrox 100 mm ja alimmaiseksi Fuktisol 100 mm/19 kg/m3.
Lattia ei tällöin tarvitse erillistä 200 mm kapillaarikatkokerrosta, säästyy tilaa ja työtä, rakenne on rakennusfysiikan mukainen tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Hyvä lämmöneristys säästää varsinkin lattialämmityksissä huomattavasti energiaa ja pelkoa maaperän lämpiämisestä ei ole, joka saattaisi aiheuttaa kosteudennousun höyrynä rakenteisiin.
Lämpimissä kellareissa ei tarvita ulkopuolella routaeristettä ja se saattaa jopa aiheuttaa kosteusongelmia, koska maaperä routaeristeen alapuolella saattaa lämmetä liiaksi ja kosteusvirta voi kääntyä sisäänpäin, kuten lattioissakin.
Työkiireiden takia ei aina ehdi ihan heti vastaamaan, mutta koetetaan jos vaikka olisi hyödyksi palstan lukijoille.
Energiakustannuksiakin säästyy, verrattuna täysin lämmöneristämättömään seinään.
Lämmöneristeen sijoittaminen patolevyn päälle haittaa patolevyn toimintaa kosteusteknisesti, koska lämpötila patolevyn ja seinän välissä kohoaa. Toimintaperiaatteeseen kuuluva pisaroituminen patolevyn pintaan ja valuminen vetenä salaojitukseen mahdollisesti häiriintyy varsinkin normaali huoneenlämmössä pidettävissä kellareissa.
Käytettäessä patolevyjä on turvallisinta hoitaa seinärakenteen kuivuminen sisäänpäin, kuten se alunperinkin on rintamamiestaloissa hoidettu. Siis sisäpuolella ei pitäisi tällöin käyttää höyrytiiviitä pinnoitteita.
Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä käytettäessä kaikki ylimääräinen kosteus siirtyy tehokkaasti ulospäin ja silloin höyrytiivis sisäpinta on mahdollinen. Ainoastaan höyrytiiviitä lämmöneristeitä samanaikaisesti käytettäessä ( Finnfoam, Sauna satu, Styofoam ym. ) on eristepaksuuden ja tehokkuuden oltava nyrkkisääntönä puolet ulkopuolen eristeestä.
Sama pätee myös lattiarakenteissa.
Lattiarakenteissa ei tulisi käyttää höyrytiiviitä eristeitä, eikä muovikalvoja.
Lattian eristämiseen käytetään paremmin vesihöyryä läpäisevää lattia Styroxia, Fuktisol levyä, kevytsoraa tai kivivillaa.
Erinomainen lattiarakenne lämmitettyihin lattioihin on: Betonilaatta min 6 cm, suodatinkangas KL 2, lattia Styrox 100 mm ja alimmaiseksi Fuktisol 100 mm/19 kg/m3.
Lattia ei tällöin tarvitse erillistä 200 mm kapillaarikatkokerrosta, säästyy tilaa ja työtä, rakenne on rakennusfysiikan mukainen tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Hyvä lämmöneristys säästää varsinkin lattialämmityksissä huomattavasti energiaa ja pelkoa maaperän lämpiämisestä ei ole, joka saattaisi aiheuttaa kosteudennousun höyrynä rakenteisiin.
Lämpimissä kellareissa ei tarvita ulkopuolella routaeristettä ja se saattaa jopa aiheuttaa kosteusongelmia, koska maaperä routaeristeen alapuolella saattaa lämmetä liiaksi ja kosteusvirta voi kääntyä sisäänpäin, kuten lattioissakin.
Työkiireiden takia ei aina ehdi ihan heti vastaamaan, mutta koetetaan jos vaikka olisi hyödyksi palstan lukijoille.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36