Saumapeltikaton jatkaminen

[Ves_ku]

Oon mietiskelly että onnistuuko saunapeltikaton räystäiden jatkaminen vahhaan peltiin mitenkään järkevästi. Päädyissä olettasin että patevä kaveri vaihtaa reunapellit leveemmäks ja samalla pitemmäks. Mintenkäs väli alhaalla hoidetaan, vai hoidetaanko mitenkään.

Koko kattoa ei viitsia alkaa repimään kun ei se oo muuta kuin maalin tarpeessa. Räystäs pituutta olis hyvä saada lisää.

[HillyMan]

Toki se onnistuu, työn määrä on vaan aika kova mutta siitähän saa kotitalousvähennyksen.

[Ves_ku]

Osaatko yhtään valaista kuinka jatko tehdään pellin pituussuunnassa?

[HillyMan]

No rivinpätkiä otetaan ja saumataan jatkoksi erikseen jokaiseen riviin. Tarkempaa työtapaa en kyllä jaksaisi tässä alkaa selittämään
Eli jokaiseen riviin tulee jatkokseen vaakasauma ja yleensä ne tehdään vielä ylös alas eri kohtiin että on helpompi saumata. Mistään muusta sitä ei erotakkaan sitten valmiina että on räystäitä jatkettu kuin nuo vaakasaumat riveissä.

Reunariviä ilmeisesti kumminkin tarkoitit ja sinne laitetaan vaan uusi soviterivi jos on aloitettu täydellä ja jos ei niin vajaa vaihdetaan täyteen riviin ja lisäksi vajaa riippuen paljonko levitetään lapetta.

[Ves_ku]

Joo tää riitti vallan hyvin. En vaan muista koskaan hähneeni vaakasaumaa saumakatossa. Siksi kiinnosti.

Katotaan ny onko sen sen arvosta, että kannattaa tettää. Ymmärrän hyvin, että saumat jälkikäteen samaan riviin ei oo mikään pikku homma. Harvemmin niitä kai jatketaan uudessakaan katossa ainakaan nykypäivänä. Lähinnä kiinnosti sauman pitävyys. Ilmeisesti on yhtä pitävä kuin se pystysauma. Haittaako muuten juurikaan esim. lumen putoamiseen katolta?

Verottajalle voi joutua selvityksen tekeen, joku neliö saumakattoo ja töitä reilusti.

[HillyMan]

Se vaakasauma on lähinnä esteettinen eli ei aiheuta sen kummempia toimivuudelle, lumet ja vedet tulee kuten ennenkin. Kun katselet noita vanhempia kattoja joissa on rivit tehty kanttaamalla niin saumojen tiheydestä näkee peltisepän kanttikoneen leveyden
Saattaa olla jopa metrinkin välein vaakasaumoja. Hauskin katto mitä olen nähnyt niin on tehty tynnyreiden vaipoista, päädyt pois ja oikoseksi ja saumattu katoksi. Joskus oli materiaaleista pulaa niin käyttivät luovuutta.

[lmfmis]

Se vaakasauma on lähinnä esteettinen eli ei aiheuta sen kummempia toimivuudelle, lumet ja vedet tulee kuten ennenkin. Kun katselet noita vanhempia kattoja joissa on rivit tehty kanttaamalla niin saumojen tiheydestä näkee peltisepän kanttikoneen leveyden

Tai olisiko saatavilla ollen pellin leveydestä? Einivei meillä on tuollaine vaakasaumakatto ilman ongelmia. Pellin takana on leimat "Japan" eli pitkältä on pelti -50 luvulla tullut.

Nykyään kun työ on kallista ja materiaali suhteessa halpaa niin voisi olla edullisempaa vetää pitkät pellit harjalle asti....kyllä se peltiseppä kertoo mikä on paras työtapa.

Kannattaa muuten harkita samalla jalkarännejä,

[Tomppa]

Tai olisiko saatavilla ollen pellin leveydestä?

Ei johdu tästä vaan siitä kanttikoneen leveydestä.
Ero nykypäivän saumakaton riveihin on siinä että ennen kaikki rivit tehtiin kantilla ja nykyään tähän on omat rivikoneet josta on periatteessa mahdollista tehdä kuinka pitkä rivi tahansa eli siksi nykykatot ovat yleensä yksimittaisista riveistä.

[risto]

No ennnenvanhaan tehtiin peltikatot sinkitystä pellistä, joka oli pituudeltaan noin pari metriä ja leveys noin 60 senttiä, en muista enää tarkkaan mittoja. Siis siinä peltirivissä on jatkosaumat ja reunasaumat. Kumpiakin saumoja tehtiin yksinkertaisina ja kaksinkertaisina, kumpia vaan asiakas halusi. Se tuplasauma piti tietysti veden paremmin, kuin yksinkertainen sauma ja tuplasauma maksoikin vähän enemmän.

Muutama tuhat peltiä tuli katoille laitettua.
Ja voin sanoa, että se pellin jatkaminen katolla onnistuu peltisepältä aika sukkelaan.

Ja vaakasauman tiheydellä ei ole mitään tekemistä kanttikoneen pituuden kanssa.

Me ainakin tehtiin rivit ja jatkosaumat työpöydällä, jonka pituus oli yhtäkuin koko peltirivin pituus, esim. 6 metriä ja siihen tuli jo kaksi tai kolme jatkosaumaa.

50 - 60 luvun taitteessa alkoi saada rullalla peltiä, joten jatkosaumat (vaakasaumat) jäi pois.

[lmfmis]

50 - 60 luvun taitteessa alkoi saada rullalla peltiä, joten jatkosaumat (vaakasaumat) jäi pois.

Miten pellin paksuudelle muuten kävi siinä vaiheessa? Jotenkin tuntuu ettei meidän "Japan" peltiä edes saisi rullalle kun on niin paksun oloista...

[HillyMan]

No ite opettelin katon tekoon vasta -90 luvun alussa joten tuo historia on vain kuultua vanhoilta pläkkäreiltä joilta oppinikin saanut olen.
Eli en ala väittelemään tuosta kanttikoneesta. Taitaa vaan olla niin että tyylejä oli ennen monia. Kyllähän ikkunavesipellitkin saa tehtyä kakkosnelosen ja puunuijan kanssa ja kattorivin vaikka listareilla, ei siinä mitään. Siitähän ne parhaimmat koneet ja työkalut on kehittyneetkin kun on noita tyylejä ollut monia ja työkalutkin monasti tehtiin itse, parhaimmat jalostuneet tuotantoon asti (valitettavasti ne ei oo enää niin hyviä käytössä kuin ne monet itsetehdyt).

[risto]

50 - 60 luvun taitteessa alkoi saada rullalla peltiä, joten jatkosaumat (vaakasaumat) jäi pois.

Miten pellin paksuudelle muuten kävi siinä vaiheessa? Jotenkin tuntuu ettei meidän "Japan" peltiä edes saisi rullalle kun on niin paksun oloista...

Jos taas oikein muistan, niin käyttämämme pellin paksuus oli 0,7 mm ja sinkin vahvuus vaihteli merkin mukaan.
Siis samaa vahvuutta levyinä ja rullalla.

Oli niin paksusti sinkittyjäkin, että se sinkki lohkes poikki saumoja taivutettaessa.
Parasta peltiä oli siihen aikaan "Sampo" merkkinen pelti.

Nykyäänhän se taitaa olla vahvuudeltaan puolimillistä, no en mitannut, kun tein taas yhden peltikaton viime kesänä kesämökillemme, mutta ohuelle pelti kyllä tuntui.

Ja tiedän ainakin kaksi peltikattoa, joita olen ollut isäni ja veljeni kanssa tekemässä 50-luvun lopulla sampo merkkisestä pellistä ja ne ovat edelleen varsin hyvässä kunnossa ja vain kerran maalattu välillä noin 20 vuotta sitten.
Eikä ruostepilkkuakaan ole missään.
(Nuo kaksi tietämääni peltikattoa sattuu olemaan entisessä kotitalossani ja talousrakennuksessa.
Voihan niitä löytyä muitakin, jos lähtis katselemaan kättensä töitä vuosien varsilta.)

[lmfmis]

Oli niin paksusti sinkittyjäkin, että se sinkki lohkes poikki saumoja taivutettaessa.
Parasta peltiä oli siihen aikaan "Sampo" merkkinen pelti.

Sampohan se meilläkin.

Suurimmalta osaltaan kuin uutta. Yksi raina on pettänyt täysin ja pitänyt vaihtaa.

[HillyMan]

Nykyään kattolaatu on 0.5mm tai 0.6mm, sinkin paksuutta en muista vaikka olen kuullut monta kertaa. Tomppa muistaa varmaan heittämällä moisenkin nippelitiedon

[Kartaani]

HEIPS

Ruukin teräksissä sinkkiä on kuulemma 275 grammaa/neliömetri ja ruotsalaisessa 90 grammaa/neliömetri. Korostaisin että tuo ei ole faktatietoa vaan edustajan antama tieto.
Mitä mieltä on HillyMan?
ps.
Itse en edusta.