ilmanvaihto ja eristys

[remykv]

eli omistan v.-58 valmistuneen rintamamiestalon ja tarkoitus olisi saada sähkölaskut kuriin.
aikaisemman puruseinän täyttö villalla ulkoapäin ja vinolaudoituksen tilalle tuulensuojaksi 25mm. rkl-a. Seinät aiemmin lisäeristetty sisäpuolelta 50mm isover villa+muovi, mistä en tiedä kuinka tiiviisti asennettu, vai onko parempia ajatuksia.
ilmanvaihtokoje lämmön talteen otolla, koska yläkerta on tukahduttavan kuuma kesällä (ilma ei vain vaihdu)
väli ja alapohjaan jäisi purut.
eli onko tämä talo 5vuoden päästä purkukunnossa kosteusvaurioiden vuoksi?

[heikkih]

Katoppa ku just oli samantyylistä keskustelua tässä säikeessä seinien puruista ja niiden puruista.

Yläpohjan lisäeristäminen saattaa palkita vaivan paremmin.

Kuulostaa hassulta ajatukselta rakentaa lämmön talteenottava ilmanvaihtokoje yläkerran tukahduttavan kesäkuumuuden takia. Eikö se ole helteellä sama tuoda sisään normaalia ulkoilmaa? OK, tarkoitit tietenkin että samalla kun rakentaa yläkertaan poistopuhalluksen, niin voi laittaa talvea varten sen lämmön talteenoton.

Poistoilmalämpöpumppu on joissakin tilanteissa varteenotettava vaihtoehto. Sillä saa ympäri vuoden lämmitettyä vettä poistotuuletuksen avittamana. Pilppejä saa tuloilman lämmityksellä ja ilmankin. Jälkimmäinen versio voi olla saneerauskohteeseen kätsy kun ei tarvitse rakentaa tuloilmaputkistoa.

[Joni I]

Tässä pari seikkaa ja mahdolisuutta lisää ilmanvaihtopohdiskeluihin.

1' Poistoilmapumpulla korvaus ilmakin on otettava jostakin ja mielellään esilämmitettynä ettei tuntuisi vetoa, esim. seinän läpi patterintakaa tai tuloilmaikkunalla (alumglas, Dir-Air).
2' Huonekohtaiset ilmanvaihto laitteet on huomattavasti helpompi asentaa, esim. Meltem tai Ilma-Iita tai...
Itte en kyllä usko Meltemin 76% hyötysuhteeseen - VTT todistuksia odotellessa. Mulla ei ole kokemusta mainitsemistani laitteista joten en tiedä kuinka ne oikeasti toimivat ja kuinka äänekkäitä ne ovat tai millä tulkinnalla ne täyttävät D2 vaatimukset jäte- ja ulkoilmalaitteiden välisistä etäisyyksistä. D2.
3' Keskitetyssä ilman vaihdossa pitää rakentaa myös putket+tarvikkeet ja lisäksi niille pitää löytää tilaa, ja kaunista asennusta varten pitää repiä pintoja auki ja lisätä vielä suunnittelun kustannukset.

[remykv]

Katoppa ku just oli samantyylistä keskustelua tässä säikeessä seinien puruista ja niiden puruista.

Yläpohjan lisäeristäminen saattaa palkita vaivan paremmin.

Kuulostaa hassulta ajatukselta rakentaa lämmön talteenottava ilmanvaihtokoje yläkerran tukahduttavan kesäkuumuuden takia. Eikö se ole helteellä sama tuoda sisään normaalia ulkoilmaa? OK, tarkoitit tietenkin että samalla kun rakentaa yläkertaan poistopuhalluksen, niin voi laittaa talvea varten sen lämmön talteenoton.

Poistoilmalämpöpumppu on joissakin tilanteissa varteenotettava vaihtoehto. Sillä saa ympäri vuoden lämmitettyä vettä poistotuuletuksen avittamana. Pilppejä saa tuloilman lämmityksellä ja ilmankin. Jälkimmäinen versio voi olla saneerauskohteeseen kätsy kun ei tarvitse rakentaa tuloilmaputkistoa.

Yläpohjan lisäeristäminen saattaa palkita vaivan paremmin.

minulla ongelma on painuneissa seinien purueristeissä ja purua ei voi lisätä kuin ulkoapäin.
ajattelin villaa kun se ei pitäisi painua ja ulkovuoren joudun vaihtamaan kuitenkin.

[remykv]

Tässä pari seikkaa ja mahdolisuutta lisää ilmanvaihtopohdiskeluihin.

1' Poistoilmapumpulla korvaus ilmakin on otettava jostakin ja mielellään esilämmitettynä ettei tuntuisi vetoa, esim. seinän läpi patterintakaa tai tuloilmaikkunalla (alumglas, Dir-Air).
2' Huonekohtaiset ilmanvaihto laitteet on huomattavasti helpompi asentaa, esim. Meltem tai Ilma-Iita tai...
Itte en kyllä usko Meltemin 76% hyötysuhteeseen - VTT todistuksia odotellessa. Mulla ei ole kokemusta mainitsemistani laitteista joten en tiedä kuinka ne oikeasti toimivat ja kuinka äänekkäitä ne ovat tai millä tulkinnalla ne täyttävät D2 vaatimukset jäte- ja ulkoilmalaitteiden välisistä etäisyyksistä. D2.
3' Keskitetyssä ilman vaihdossa pitää rakentaa myös putket+tarvikkeet ja lisäksi niille pitää löytää tilaa, ja kaunista asennusta varten pitää repiä pintoja auki ja lisätä vielä suunnittelun kustannukset.

tarkoitin että tuleeko kosteus ongelmia kun vanhaan taloon asennetaan ilmanvaihtokoje ja seinät on muovitettu, väli ja alapohja on yhä puruilla ilman muovia?

[HillyMan]

Tässä pari seikkaa ja mahdolisuutta lisää ilmanvaihtopohdiskeluihin.

1' Poistoilmapumpulla korvaus ilmakin on otettava jostakin ja mielellään esilämmitettynä ettei tuntuisi vetoa...

Mä nyt tähän takerrun vaikka ei tainnut alkuperäinen kysyjä poistoilmalämpöpumpuista puhuakkaan, mutta ettei jää ihan vääriä kuvia tätä lukeville.
Poistoilmalämpöpumppuja on monen laisia, toisissa korvausilma pitää hoitaa jotenkin muualta ja toisissa hieman paremmissa laitteissa se tulee siitä pumpun kautta sekin ihan kuin normaalista ilmanvaihtokoneesta. Itse en ole keksinyt tuolle ekan vaihtoehdon koneelle mitään käyttötarkoitusta, taitaa olla enemmän itsensä pettämistä jos sellaisen laittaa.

Tuohon muoviin ja koneelliseen ilmanvaihtoon niin muovihan juuri tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon ettei se homehdu (sori aika provosova kommentti).
Muovitettu tila pitää säätää hiukan alipaineiseksi jottei kosteus mene rakenteisiin ja jää sinne kun muovi estää vesihöyryn liikkumisen vapaasti, ylipaine kyllä pukkaa sen kosteuden jokaisesta pienestä vuodosta joita siihen muoviin takuulla jää.

Eli ennemmin saat kosteusongelmia jos et pane sitä konetta tai jos se säädetään väärin tai ei ollenkaan kuin siitä että se ilmanvaihto pannaan kuntoon.

[remykv]

Tässä pari seikkaa ja mahdolisuutta lisää ilmanvaihtopohdiskeluihin.

1' Poistoilmapumpulla korvaus ilmakin on otettava jostakin ja mielellään esilämmitettynä ettei tuntuisi vetoa...

Mä nyt tähän takerrun vaikka ei tainnut alkuperäinen kysyjä poistoilmalämpöpumpuista puhuakkaan, mutta ettei jää ihan vääriä kuvia tätä lukeville.
Poistoilmalämpöpumppuja on monen laisia, toisissa korvausilma pitää hoitaa jotenkin muualta ja toisissa hieman paremmissa laitteissa se tulee siitä pumpun kautta sekin ihan kuin normaalista ilmanvaihtokoneesta. Itse en ole keksinyt tuolle ekan vaihtoehdon koneelle mitään käyttötarkoitusta, taitaa olla enemmän itsensä pettämistä jos sellaisen laittaa.

Tuohon muoviin ja koneelliseen ilmanvaihtoon niin muovihan juuri tarvitsee koneellisen ilmanvaihdon ettei se homehdu (sori aika provosova kommentti).
Muovitettu tila pitää säätää hiukan alipaineiseksi jottei kosteus mene rakenteisiin ja jää sinne kun muovi estää vesihöyryn liikkumisen vapaasti, ylipaine kyllä pukkaa sen kosteuden jokaisesta pienestä vuodosta joita siihen muoviin takuulla jää.

Eli ennemmin saat kosteusongelmia jos et pane sitä konetta tai jos se säädetään väärin tai ei ollenkaan kuin siitä että se ilmanvaihto pannaan kuntoon.

nyt taisi tulla kysymykseeni vastaus
miten tuo ala ja välipohja, rupeaako repimään ilmaa sitäkautta enemmän-----lattiat jäähtyy?

[HillyMan]

No periaatteessa se ilmanvaihtokone ei aiheuta sinällään vetoa koska se säädetään niin vähän alipaineiseksi, puhutaan jostain 10% isommasta poistosta kun tulosta omakotitalossa. Tietystihän se ottaa sen vajauksen sieltä mistä helpoiten saa joten ainahan se on mahdollista että johonkin nurkkaan tulee kylmä, se ei kyllä ole silloin ilmanvaihdon vika vaan rakenteellinen vika. Käytännössä nämä vanhat talot on useammasta kohtaa "holoja" kuin yhdestä niin sekin tasoittuu siinä

[Joni I]

Kiitos Hillymanille tarkennuksesta.
Hermeettinen talo on insinööritieteen taiteenlaji ja genre on fiction alla fantasia. Toisaalta ihmeitäkin tapahtuu tai laskutikku valehtelee, kun moni rmt pysyy edelleen pystyssä. Ja itseironian jälkeen palataan asiaan. Eli ilmavuotoja voi olla lähes missä tahansa ja varmasti useammassa kuin yhdessä paikassa. Lisälämmöneristämisen yhteydessä on hyvä laittaa myös ilmanvaihto kuntoon välttyäkseen pahimmilta ongelmilta puhumattakaan paremmasta sisäilman laadusta. Ilman LTO-laitetta ilmanvaihdon lämpöhäviöt koko rakennuksen lämpöhäviöistä on paljon, 30-40 prosenttia. Prosentit vedin hatusta, kun en jaksanut avata opuksia tai tehdä kahta vertailevaa lämpöhäviölaskelmaa jotenkin lisäeristetyllä rintamamiestalon mallilla.
Omasta kokemuksesta voin kertoa että 0-budjetillakin voi saada aikaan isoja säätöjä kunhan tinkii pikkuisen huonelämmöstä ja kiinnittää huomioita lämpimän veden käyttöön. Meillä energian kulutusarvio perustui edellisen asukkaan (90-vuotias leski) kulutukseen. Neli henkisen perheemme on energian kulutus rmt:ssa on ollut per vuosi noin 18000kwh ja leskirouvalla 24000kwh. Tärkein on korostetulla ja perusteet ovat ehkä rivien välissä.

[Joni I]

Edellisessä viestissä on hieman alkometrista suunnittelua, joten pitäkää herneet purkissa. Tääle sivuraiteelle voisi löytyä parempikin viestiketju.
Mutta palataan Ilma IItaan ja lähes saman näköisiin ja olosiin laitteisiin. Hengetären huipputehon, 65m3/h, mukaan riittää noin 40m2 tilaan (2,5m korkea). Määräysten mukaan laitteet pitää väh 30% ylimitoittaa ja ilman on vaihduttava väh. kerran kahdessa tunnissa eli 65m3/1,3*2 /huonekorkeudella(2,5m), mutta pakkoko sitä on aina ajella huipputeholla. LVI-suunnittelija hikasi vierestä väliin että lähes kaikki ilmavaihtolaitteet ovat äänekkäitä huipputeholla.
1' Ilma-Iita ~830€, http://www.lesil.fi tai Ilma-Iita ~1800€, Kari & Niemi Oy
2' Hengetär ~ 680€, http://www.centorp.fi
Jotta en saisi lukijoita uskomaan että huonekohtaisilla laitteilla voi hoitaa koko talon ilmanvaihdon niin pari lainausta D2:sta, ilomanvaihdon suunnitteluun liityyvistä määräyksistä.

Poistoilmaluokka 3
Kuvaus ja käytön rajoitus
Poistoilma tiloista, joissa kosteus, prosessit, kemikaalit
ja hajut oleellisesti huonontavat poistoilman
laatua.
Tilaesimerkki
Ilmaa ei käytetä palautus- tai siirtoilmana.
WC- ja pesutilat, saunat, asuinhuoneistojen
keittiöt, jakelu- ja opetuskeittiöt, piirustuksien
kopiointitilat.

Asuinhuoneistoissa ainakin keittiöt, keittokomerot,
kylpyhuoneet, WC:t, kodinhoito- ja vaatehuoneet varustetaan
poistoilman päätelaitteilla.

Keskitety talokohtaisen LTO:lla varustetun ilmanvaihtojärjestelmä maksaa.
Min. koje ja putket ~3000€ + muutama sata€ suunnittelusta, ja työssähän voi säästää. Poistoilmalämpöpumppu nostaa hintaa min. 2500-3000€.

[Joni I]

Lisäeristämisen tavoitteenasi on energiankulutuksen pienentäminen? Jos on näin niin ilmanvaihtokannattaa siinäkin tapaksessa hoitaa kuntoon.
Pari kuvaa jotka kertovat jonkin suuntaista totuutta energiavirroista perustuen myös siihen että ilmanvaihdon oletetaan toimivan määäräysten mukaan.

Kuvan lähde

Kuvan lähde
Huonot ja kaksin kertaiset ikkunat nostavat aukkojen prosentin jopa yli 20, josta osan voi jyvittää vuotoilmalle. Jos haluat tarkemmin tutkia oman talosi lämpöhäviöitä niin hyvä maksullisen työkalu on Ida Ice tai sitten Energia Juniori. Energia Juniori asioissa voi auttaa alkuun. Kysymykset YV:llä.

[vms]

Täällä kovasti painotetaan yläpohjan lisäeristämisellä saatavaa hyötyä. Onhan se ehkä helpompaa verrattuna seiniin mutta pienet on mahdollisuudet vaikuttaa noiden lukujen mukaan? Vai perustuukohan käsitys yläpohjan eristämisen autuudesta siihen että on ehkä helpompaa havaita lämpövuoto katon suunnalla jääpuikkoina ja sulina kohtina katolla?

V-MS

[remykv]

katossa minulla on 250mm villaa+tuulensuoja
seinissä alakerrassa muhaa 100mm +50mm villaa
josta muha on painunut ilmeisesti alapohjaan osittain,eli oletan että pahimmat vuotopaikat löytyy alakerran seinien yläosista

[remykv]

katossa minulla on 250mm villaa+tuulensuoja
seinissä alakerrassa muhaa 100mm +50mm villaa
josta muha on painunut ilmeisesti alapohjaan osittain,eli oletan että pahimmat vuotopaikat löytyy alakerran seinien yläosista

mukava huomata,että täällä todella otetaan kantaa toisten kysymyksiin

[remykv]

miten lasketaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotto
verrataanko koneita esim. huippuimuriin josta lämmin ilma vedetään suoraan läpi
yksi myyjä sanoi, jos talteenotto on n.40% ja toisessa n.70%, niin jälkimmäisessä säästöä tulee vuodessa n.30€enemmän?