Huomenta,
Teimme kaupat pari viikkoa sitten '52 rakennetusta omakotitalosta, joka sijaitsee aivan Kirkkonummen ja Siuntion rajalla.
Postilaatikko on Evitskogin puolella ja tontti Karskogin puolella.
Talossa on 120m2 tilaa, varastorakennus ja sauna on noin 40m2 yhteensä. Tonttia on hieman yli 8000m2
Taloon on tehty viimeisen 8 vuoden aikana melko paljon remonttia, eikä meille jää kuin lähinnä viimeistelyä.
Muutama isompi homma on edessä, kuten elintasosiiven katon vaihtaminen peltikatoksi ja ulkolaudoituksen
korjaus muutaman ikkunan kohdalta ja yläkerran makuuhuoneen loppuun rakentaminen.
Sen jälkeen on edessä hiomista, maalausta ja listojen laittoa. Pihan kuntoon laittamisessa saattaa
vierähtää tovi jo toinenkin..
Pääsemme muuttamaan luultavasti vasta 1.kesäkuuta, mutta etsin jo peltifirmaa joka tulisi
vaihtamaan elintasosiiven noin 40m2 katon, koko taloon vesikourut ja rännit sekä ikkunoiden pellitykset kuntoon..
Sekä lähialueelta firmaa, joka asentaisi meille ilmalämpöpumpun.. Onko ehdotuksia? :)
Kuvia löytyy osoitteesta --> http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evitskog/
Bergbo, Evitskog 120m2
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
On vissin edellinen asukas saanut ikkunat jostain halvalla, mutta ei ihan saamaa kokoluokkaa kuin entiset 
Vai on joutunut muuttaa sisärakenteiden vuoksi kokoa?
Ja nuita ilpin asentajia taitaa olla joka pitäjässä jo jonkin verran, kun lukee paikallislehteä niin jo löytyy. suosittelen, että kun teette kauppoja niin saatte tarjouksen paperilla ei vaan suullisesti, et tuun huomenna asentaa. Itellä tuli riita yhden suharin kanssa kun tilasin sanyo pumpun niin soitti tunti ennen tuloa ja kysyi käykö hitachi. Sama kone, mutta eri merkki. Silloin hermoistui ja sanoin, ettei tarvitse tulla ollenkaan jätkä ois tullu väkisellä asentaa
Sitten tilasin tampereelta lämpö ykkösiltä uudenmaan alueen edustajalta, ja palvelu pelas tosi hyvin ja kotitalousvähennys oli tosiaan 800€, kun täällä etelän yrittäjillä jotain 500€,siis kokonais hinta kyllä sama, mutta se työn osuus pienempi 
Vai on joutunut muuttaa sisärakenteiden vuoksi kokoa?Ja nuita ilpin asentajia taitaa olla joka pitäjässä jo jonkin verran, kun lukee paikallislehteä niin jo löytyy. suosittelen, että kun teette kauppoja niin saatte tarjouksen paperilla ei vaan suullisesti, et tuun huomenna asentaa. Itellä tuli riita yhden suharin kanssa kun tilasin sanyo pumpun niin soitti tunti ennen tuloa ja kysyi käykö hitachi. Sama kone, mutta eri merkki. Silloin hermoistui ja sanoin, ettei tarvitse tulla ollenkaan jätkä ois tullu väkisellä asentaa
Sitten tilasin tampereelta lämpö ykkösiltä uudenmaan alueen edustajalta, ja palvelu pelas tosi hyvin ja kotitalousvähennys oli tosiaan 800€, kun täällä etelän yrittäjillä jotain 500€,siis kokonais hinta kyllä sama, mutta se työn osuus pienempi 
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Tuo ikkunoiden kokojuttu on sikäli kumma, että talossa toisaalla on selvästi suosittu suuria ikkunoita: olisikohan omistaja vaihtunut välillä?
No, jos mieli tekee isompia ikkunoita niin kannattaa muistaa, etteivät nämä nykyiset mene hukkaan: näitä voi latoa rinnakkain yhteen aukkoon monta ja ostaa sitten ilman ikkunaa jääneisiin aukkoihin uudet ikkunat.
Mutta kuten Timle sanoi, ehkä noiden ikkunoiden pienuuteen on perusteltu syy.
Tuossa on puitteet todella kivaan kotiin. Mitään tyylipuhtadasta rintsikkaa tuosta ei tietenkään saa, mutta niitä on tässä maassa tallessa tulevia sukupolvia varten jo ihan tarpeeksi. Etenette oman maun mukaan ja teette talosta rohkeasti itsenne näköisen, ainekset tuossa on vaikka mihin.
Ja sitten asiaan: on itsemurha lämmittää tuollaista taloa sähköradiaattoreilla. Ilpeistä huolimatta radiaattoreille on jatkossakin kaksi järkevää roolia: ne ovat apuna kovimmilla pakkasilla ja toisaalta tasaavat lämpötilaeroja talon sisällä. Kun jätätte talon tyhjäksi, ei tasauksella ole niinkään merkitystä eli poissaolon ajaksi voitte säätää radiaattorit aika matalalle lämpötilalle ja talon koko lämpö tuotetaan tosiasiallisesti ilpeillä. Tyhjä talo ei valita, vaikka jokin nurkka olisi vähän viileämpi...
Ongelma on vain se, että ilppejä tarvitaan aika monta. Ja tällöin niiden hinta kertaantuu. Ilpin kyky puskea lämpöä isollekin alueelle riippuu paljolti siitä, onko teillä tapana pitää väliovet auki ja ovatko kulkuaukot auki kattoon asti vai ainostaan oviaukon korkuisia. Ilman siirtymistä huoneesta toiseen voi edistää esim. Clas Ohlsonilla myytävillä puhallinsysteemeillä (niissä on termostaattiohjaus jne.). Luulen, että kaksi ensimmäistä ilpiä maksavat itsensä takaisin aika nopeasti.
Itselläni on Mitsun FD-35. Päädyin siihen mm. soitettuani maahantuojan huoltoon ja selvitettyäni, että nämä Mitsut ovat heidän myydyin mallinsa ja silti niitä tulee huoltoon vähemmän kuin muita merkkejä. Valinta FD-25:n ja FD-35:n välillä perustui siihen tosiasiaan, että elävässä elämässä pienillä eroilla COP:ssa ei ole mitään merkitystä mutta pumpun kyvyllä tuottaa lämpöä riittävä määrä taas on mitä suurin käytännön merkitys. Noilla kahdella mallillahan ei oikeasti ole muuta eroa kuin erilainen ohjelmointi, eli oletettavasti myös tuo pienempi on tosi hyvä pumppu sinne missä ei ole niin väliä kovien pakkasten antoteholla.
Viime talvena FD-35 joutui muutaman viikon ajan pitämään rintsikan lämpimänä aivan yksin -16 asteen pakkasilla. Tiukkaa teki, mutta jotenkin se siitä selvisi. Oikeasti tuohon pystyy luultavasti aika harva ilppi.
Pumpun minulle asensi Gadsat. Tekivät ihan ok. työn mutta halvempikin firma jostain varmaan löytyy. Gadsatin sivuilta kannattaa muuten vilkaista VTT:n kippurat eri pumppujen kyvystä tuottaa lämpöä aina -30 asteen pakkasille asti: noista käppyröistä on luettavissa, että nämä Mitsut ovat kyllä ainakin joitakin kilpailijoitaan selvästi tehokkaampia.
Gadsatin suosituksesta valitsin Mitsu Electricsin pumpun, vaikka saman firman Heavy Industries-divisioonalla on ainakin paperilla parempia pumppuja myytävänä. Annoin ehkä ohjata itseäni hiukan turhan helposti ja tuon toisen divarin tuotteiden hyvyys jäi vähän selvittämättä: oli kiire ja halusin pumpun, joka varmasti on hyvä.
Joka tapauksessa, investoinnin kannattavuus riippuu kaikkein eniten pumpun elinkaaren pituudesta. Julkisuudessa olleet puheet pumppujen hajoamisesta alle kolmen vuoden ovat typeriä: niissä viitataan pumppuihin, jotka on asennettu tyhjiöimättä. Tuollainen asennus on verrattavissa auton ajamiseen ilman öljyjä, ei sellaisen perusteella pitäisi sanoa yhtään mitään yleistä pumppujen kestoiästä.
Itselläni on haaveena vielä pellettitakka siihen ilpin viereen: kovilla pakkasilla, kun ilppi ei enää kauheasti jaksa lämpöä tuottaa, se voisi kuitenkin olla tehokas pellettitakan tuottaman lämmön levittäjä.
Tervetuloa tälle saitille!
No, jos mieli tekee isompia ikkunoita niin kannattaa muistaa, etteivät nämä nykyiset mene hukkaan: näitä voi latoa rinnakkain yhteen aukkoon monta ja ostaa sitten ilman ikkunaa jääneisiin aukkoihin uudet ikkunat.
Mutta kuten Timle sanoi, ehkä noiden ikkunoiden pienuuteen on perusteltu syy.
Tuossa on puitteet todella kivaan kotiin. Mitään tyylipuhtadasta rintsikkaa tuosta ei tietenkään saa, mutta niitä on tässä maassa tallessa tulevia sukupolvia varten jo ihan tarpeeksi. Etenette oman maun mukaan ja teette talosta rohkeasti itsenne näköisen, ainekset tuossa on vaikka mihin.
Ja sitten asiaan: on itsemurha lämmittää tuollaista taloa sähköradiaattoreilla. Ilpeistä huolimatta radiaattoreille on jatkossakin kaksi järkevää roolia: ne ovat apuna kovimmilla pakkasilla ja toisaalta tasaavat lämpötilaeroja talon sisällä. Kun jätätte talon tyhjäksi, ei tasauksella ole niinkään merkitystä eli poissaolon ajaksi voitte säätää radiaattorit aika matalalle lämpötilalle ja talon koko lämpö tuotetaan tosiasiallisesti ilpeillä. Tyhjä talo ei valita, vaikka jokin nurkka olisi vähän viileämpi...
Ongelma on vain se, että ilppejä tarvitaan aika monta. Ja tällöin niiden hinta kertaantuu. Ilpin kyky puskea lämpöä isollekin alueelle riippuu paljolti siitä, onko teillä tapana pitää väliovet auki ja ovatko kulkuaukot auki kattoon asti vai ainostaan oviaukon korkuisia. Ilman siirtymistä huoneesta toiseen voi edistää esim. Clas Ohlsonilla myytävillä puhallinsysteemeillä (niissä on termostaattiohjaus jne.). Luulen, että kaksi ensimmäistä ilpiä maksavat itsensä takaisin aika nopeasti.
Itselläni on Mitsun FD-35. Päädyin siihen mm. soitettuani maahantuojan huoltoon ja selvitettyäni, että nämä Mitsut ovat heidän myydyin mallinsa ja silti niitä tulee huoltoon vähemmän kuin muita merkkejä. Valinta FD-25:n ja FD-35:n välillä perustui siihen tosiasiaan, että elävässä elämässä pienillä eroilla COP:ssa ei ole mitään merkitystä mutta pumpun kyvyllä tuottaa lämpöä riittävä määrä taas on mitä suurin käytännön merkitys. Noilla kahdella mallillahan ei oikeasti ole muuta eroa kuin erilainen ohjelmointi, eli oletettavasti myös tuo pienempi on tosi hyvä pumppu sinne missä ei ole niin väliä kovien pakkasten antoteholla.
Viime talvena FD-35 joutui muutaman viikon ajan pitämään rintsikan lämpimänä aivan yksin -16 asteen pakkasilla. Tiukkaa teki, mutta jotenkin se siitä selvisi. Oikeasti tuohon pystyy luultavasti aika harva ilppi.
Pumpun minulle asensi Gadsat. Tekivät ihan ok. työn mutta halvempikin firma jostain varmaan löytyy. Gadsatin sivuilta kannattaa muuten vilkaista VTT:n kippurat eri pumppujen kyvystä tuottaa lämpöä aina -30 asteen pakkasille asti: noista käppyröistä on luettavissa, että nämä Mitsut ovat kyllä ainakin joitakin kilpailijoitaan selvästi tehokkaampia.
Gadsatin suosituksesta valitsin Mitsu Electricsin pumpun, vaikka saman firman Heavy Industries-divisioonalla on ainakin paperilla parempia pumppuja myytävänä. Annoin ehkä ohjata itseäni hiukan turhan helposti ja tuon toisen divarin tuotteiden hyvyys jäi vähän selvittämättä: oli kiire ja halusin pumpun, joka varmasti on hyvä.
Joka tapauksessa, investoinnin kannattavuus riippuu kaikkein eniten pumpun elinkaaren pituudesta. Julkisuudessa olleet puheet pumppujen hajoamisesta alle kolmen vuoden ovat typeriä: niissä viitataan pumppuihin, jotka on asennettu tyhjiöimättä. Tuollainen asennus on verrattavissa auton ajamiseen ilman öljyjä, ei sellaisen perusteella pitäisi sanoa yhtään mitään yleistä pumppujen kestoiästä.
Itselläni on haaveena vielä pellettitakka siihen ilpin viereen: kovilla pakkasilla, kun ilppi ei enää kauheasti jaksa lämpöä tuottaa, se voisi kuitenkin olla tehokas pellettitakan tuottaman lämmön levittäjä.
Tervetuloa tälle saitille!
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Ai niin, jokunen sana vielä noista prioriteeteistä.
Vanha neuvohan on (jota kukaan ei noudata) asua talossa ensin vuosi ja vasta sitten, paljon viisaampana, aloittaa remontit. Vanhassa talossa voi aina tulla vastaan yllätyksiä, ja yllätykset kantavat aivan kunnioitettavaa hintalappua.
Tuossa teidän projektissanne kiinnittää huomiota tuon uuden siiven katon uusiminen. Onko jokin erityinen syy (paitsi esteettiset syyt) laittaa se ykköskategorian korjaushankkeisiin? Epäilen, että jos se olisi vuotanut, niin se olisi kyllä rempattu samalla kertaa kuin vanhan osan kattokin.
Ilppien kiirehtiminen, ainakin yhden, on sikäli järkevää, että se maksaa hintansa takaisin ensimmäisenä talvena. Toisen ilpin maksuaika on hieman pidempi, suurin hyöty on juuri siitä ensimmäisestä.
Energiatalouden kannalta yläpohjan merkitys on aivan eri suuruusluokassa kuin esim. seinien: ainoastaan selvät ilmavuodot ovat merkitykseltään verrattavissa yläpohjan tärkeyteen. Eli kävi vain mielessäni, että samalla kun tuon laajennusosan katto avataan niin olisi ehkä hyvä ajatus tutkia yläpohjan kunto ja, jos siellä on kaikki kunnossa, puhaltaa siihen vähän (tai mieluummin paljon...) selluvillaa päälle. Tietysti jos siipi on uudehko niin tuollaista lisäeristystarvetta ei ehkä ole.
Vanha neuvohan on (jota kukaan ei noudata) asua talossa ensin vuosi ja vasta sitten, paljon viisaampana, aloittaa remontit. Vanhassa talossa voi aina tulla vastaan yllätyksiä, ja yllätykset kantavat aivan kunnioitettavaa hintalappua.
Tuossa teidän projektissanne kiinnittää huomiota tuon uuden siiven katon uusiminen. Onko jokin erityinen syy (paitsi esteettiset syyt) laittaa se ykköskategorian korjaushankkeisiin? Epäilen, että jos se olisi vuotanut, niin se olisi kyllä rempattu samalla kertaa kuin vanhan osan kattokin.
Ilppien kiirehtiminen, ainakin yhden, on sikäli järkevää, että se maksaa hintansa takaisin ensimmäisenä talvena. Toisen ilpin maksuaika on hieman pidempi, suurin hyöty on juuri siitä ensimmäisestä.
Energiatalouden kannalta yläpohjan merkitys on aivan eri suuruusluokassa kuin esim. seinien: ainoastaan selvät ilmavuodot ovat merkitykseltään verrattavissa yläpohjan tärkeyteen. Eli kävi vain mielessäni, että samalla kun tuon laajennusosan katto avataan niin olisi ehkä hyvä ajatus tutkia yläpohjan kunto ja, jos siellä on kaikki kunnossa, puhaltaa siihen vähän (tai mieluummin paljon...) selluvillaa päälle. Tietysti jos siipi on uudehko niin tuollaista lisäeristystarvetta ei ehkä ole.
-
hartsakoski
- Jäsen
- Viestit: 34
- Liittynyt: Su Huhti 27, 2008 21:58
- Paikkakunta: Oulu
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Joku tuossa totesi että kannattais asua ainakin vuosi tekemättä mitään.Näin mekin päätettiin ja se saatiin toteutettuakin.Itse asiassa aikaa meni enemmänkin,ja moni päätös ja suunnitelma hioutui tuona aikana.Suosittelen jos mahdollista!
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Herttinen, joku on siis oikeasti ollut noin viisas? Kyllähän minäkin tuota ohjetta muille jaan, mutta kyllä meillä meni rautakanki lautalattiasta läpi heti kun loppukauppapaperit saatiin tehtyä. Maanvarainen laatta, minä tahdoin tietää missä kunnossa purut sen päällä olivat.hartsakoski kirjoitti:Joku tuossa totesi että kannattais asua ainakin vuosi tekemättä mitään.Näin mekin päätettiin ja se saatiin toteutettuakin.Itse asiassa aikaa meni enemmänkin,ja moni päätös ja suunnitelma hioutui tuona aikana.Suosittelen jos mahdollista!
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Heh joo
Mutta kattofirmasta lähetän yv:n, se on ollut meillä ajankohtainen ja ainakin halpa firma löytyi, laadusta en vielä osaa sanoa kun työ on tekemättä. Hieno katto se teidän uusi tosin on, jalkarännit ja kaikki, hyvin tehdyn näköistä. Kannattaisiko kysyä samaa?
meidänkin remontti räjähti täysin käsiin, vaikka panukailat on luettu etu- ja takaperin. Varokaa vain!pvalila kirjoitti: Kyllähän minäkin tuota ohjetta muille jaan, mutta kyllä meillä meni rautakanki lautalattiasta läpi heti kun loppukauppapaperit saatiin tehtyä.
Mutta kattofirmasta lähetän yv:n, se on ollut meillä ajankohtainen ja ainakin halpa firma löytyi, laadusta en vielä osaa sanoa kun työ on tekemättä. Hieno katto se teidän uusi tosin on, jalkarännit ja kaikki, hyvin tehdyn näköistä. Kannattaisiko kysyä samaa?
NOTE! Tämän remontointiaiheisen tekstin on kirjoittanut samettihousuhumanisti. Lähdekritiikki kunniaan.
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Sain keskiosan tehneen peltisepän puhelinnumeron ja samalla sanat, että "toivottavasti se on vielä hengissä" :)
Laitoin talon pohjakuvan tuonne kuvat.fi-sivulle -> http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evitskog/siuntio2.jpg
Väliovia ei ole ole kuin kolme, eli melko avointa tilaa löytyy. Elintasosiiven nurkassa on varaava kaakeliuuni ja keittiöön on jokunen vuosi sitten rakennettu muhkean kokoinen varaava leivinuuni. Talon sähkönkulutus on ollut vuonna 2007 Fortumin paperin mukaan hieman alle 25000kWh.
Täytyy katsella Lohjan suunnalta sitä ILPin asentajafirmaa, josko viikonlopun mainoslehdissä olisi tarjouksia..
Laitoin talon pohjakuvan tuonne kuvat.fi-sivulle -> http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evitskog/siuntio2.jpg
Väliovia ei ole ole kuin kolme, eli melko avointa tilaa löytyy. Elintasosiiven nurkassa on varaava kaakeliuuni ja keittiöön on jokunen vuosi sitten rakennettu muhkean kokoinen varaava leivinuuni. Talon sähkönkulutus on ollut vuonna 2007 Fortumin paperin mukaan hieman alle 25000kWh.
Täytyy katsella Lohjan suunnalta sitä ILPin asentajafirmaa, josko viikonlopun mainoslehdissä olisi tarjouksia..
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Päivitystä hieman.. http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evitskog+21.9.2009/
Reilun kuukauden aikana on tehty kaikki ulkolaudoituksen korjaushommat, olohuoneen katosta oikaistu reilun 10cm vajoama ja samalla laitettu kattoon sieltä puuttuneet tuennat, kaivuri kaivoi maat pois kalliota myöten ja valettiin 4m3 betonia kulmaan ja kallion koloihin, salaojat ja sadevesiputket laitettiin, soraa tuli kasettiautollinen, sokkeliin porattiin ilmareiät, rännit ja kourut uusittiin kokonaan, pihalle tuli 12m3 Helsingin veden nurmikkomultaa, saunan vierestä kaadettiin pari kuusta ja koivu joiden kannot kaivuri repi samantien pois (kuusissa oli metrinen tyvi). Saunasta korjasin muurin ja laitoin uuden padan sekä kiukaan paikoilleen. Ilmalämpöpumppu hommattiin jo kesäkuussa ja hyvin toimii.
Seuraavaksi olohuoneeseen lattiaa laittamaan, entisestä kylppäristä tehdään rouvalle kenkähuone ja yläkertakin pitäisi eristää loppuun asti.
Huihai...
Reilun kuukauden aikana on tehty kaikki ulkolaudoituksen korjaushommat, olohuoneen katosta oikaistu reilun 10cm vajoama ja samalla laitettu kattoon sieltä puuttuneet tuennat, kaivuri kaivoi maat pois kalliota myöten ja valettiin 4m3 betonia kulmaan ja kallion koloihin, salaojat ja sadevesiputket laitettiin, soraa tuli kasettiautollinen, sokkeliin porattiin ilmareiät, rännit ja kourut uusittiin kokonaan, pihalle tuli 12m3 Helsingin veden nurmikkomultaa, saunan vierestä kaadettiin pari kuusta ja koivu joiden kannot kaivuri repi samantien pois (kuusissa oli metrinen tyvi). Saunasta korjasin muurin ja laitoin uuden padan sekä kiukaan paikoilleen. Ilmalämpöpumppu hommattiin jo kesäkuussa ja hyvin toimii.
Seuraavaksi olohuoneeseen lattiaa laittamaan, entisestä kylppäristä tehdään rouvalle kenkähuone ja yläkertakin pitäisi eristää loppuun asti.
Huihai...
Re: Bergbo, Evitskog 120m2
Makkarin alusta oli melko ikävässä kunnossa vielä eilen.. Hieman siivottiin ja ensiavuksi talven varalle laitettiin pariin kohtaan villaa ja finnfoamilla ryhtiin.
Kuvia -> http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evits ... 3.11.2009/
Kuvia -> http://treshotdogs.kuvat.fi/kuvat/Evits ... 3.11.2009/