Rapatun tiiliverhouksen salat sekä alapohjarakenne

[MSaab]

Kun näköjään kolmas sukupolvi on osoittamassa lievää vakavampaa kiinnostusta rmt-asumiseen,
niin nyt sitten pitää ruveta kaivamaan kuvetta - eikun tietoa! Haulla eikä miaullakaan löytynyt juuri näihin tapauksiin apua.
Kyseessä on -55 rakennettu rapatulla tiilivuorauksella toteutettu tyyppi-rmt, jossa 7,5 m² perunakellari.

Ensimmäinen huolenaihe on tuon tiiliseinän aiheuttamat vauriot runkorakenteissa.
Pohjoisseinän läpi isäni teki saunanoven 1972 ja kertoi runko- ja alapuiden olleen mustia ja murentuen helposti poistettavia!
Olin silloin muilla mailla vierahilla, joten en ole nähnyt, kuinka ylös lahoa piisaa, enkä myöskään tiedä, onko ulkopuolen vinolaudoituksen
ulkopinnassa tervapahvia tms.
Suin surminkaan en haluaisi tuota rapattua tiiliseinää purkaa - vain toinen samanlainen rmt on kylässä jäljellä - vaan tehdä remontti sisäpuolelta.
Mutta miten?
Tuuletusrako tiilen taakse pitäisi saada ja tehdä alatiilien väliin reikiä , mutta joutuuko sitten tai joka tapauksessa seinän eristämään pu:lla ja pistämään höyrysylun sisäpintaan, jottei seinärakennetta joutuisi paksuntamaan kohtuuttomasti sisätiloihin, eikä vaurio uusiutuisi?
Mikäli muissa seinissä EI ole vastaavaa laho-ongelmaa, niin niihin on ajatuksena - ehkä - vaihtaa purut selluvillaan ja huokolevyt takaisin sisäpintaan?

Toinen mietinnän kohde ovat alapohjat.
Talo on pääosin siis maanvaraisella betonilattialla, korkealla sokkelilla routimattomassa moreenissa ilman salaojia.
Lattiarakenne on kuitenkin tuuletettu savupiipun yhteen hormiin, muistan kun tuo hormi aina talveksi tukittiin lattian irroitettavan laudan reiästä!
Mitään kissanreikiä ei tuonne lattian alle kuitenkaan ole, sisäilmaako se on hormiin vetänyt?
Mutta kylmä tuo lattia on silti talvella, sokkelissa ei ole lämpökatkoa, sisäpuolella on sitten sahanpurua, seinien vieressä enemmän, keskellä vähemmän.
Ja jos ei seiniin höyrysulkua, niin ei tännekään?
Ulkopuolinen sokkelieristys tulisi seinää ulommas - ei nätti, sisäpuolelle siis lisää purua/selluvillaa, vaiko pu:ta sokkelin viereen?
Mutta pitäisikö tuo tuuletus kuitenkin jättää toimintaan, silloinhan lattialautojen alle pitäisi jäädä muutaman sentin väli eristeeseen?

Kokemuksia, vinkkejä/linkkejä ja perusteltuja kannanottoja odotellen!

[MSaab]

Jatkuu:
Asiantuntijat - ja muutkin - ovat hiljaa, joten käytin hakua talviloman ratoksi!
Ja löysin paljon asiaa tältä monipuoliselta foorumilta rappauksen korjauksesta ja maalauksesta, sokkelin maalauksesta ja kellarirakentamisesta
sekä yläpohjan ja vintin katon eristämisestä, jotka visusti tallensin rmt-remonttivinkkitiedostoksi!

Vastaavia rapatun tiiliverhouksen ongelmia en oikein löytänyt, alajuoksujen uusimisia kylläkin.
Niinpä edelleen mietityttää tuo tiiliverhouksen ja vinolaudoituksen välisen tuuletusvälin tarve ja tekeminen.
Tuo pohjoisseinä, jossa siis ongelma on tiedostettu, on myös mettää liki ja maastokin nousee, eikä rännejäkään ole,
joten selvähän se, että kyseessä on talon kostein seinä.
Mutta vaikka metsää siirtää kauemmaksi, rännittää talon ja tekee pihan laskevaksi, niin pitäisikö lisäksi tehdä alatiilien väliin rei'itys,
jotta edes hieman ilma pääsisi kiertämään tiilen ja vinolaudoituksen välissä?
Tuo mainittu sauna muuten hakee uuden paikkansa yksikerroksisena talon päätyjatkumona, mitenkäs tiilivuoraus saadaan pysymään saunan katon yläpuolella, vai jätetäänkö paikoilleen "talojen" väliin?

Sitten tuo alapohja, sehän on siis sisätiloista savupiipun hormiin tuulettuva rossipohja maanvaraisella betonilaatalla!
Tuosta hormituuletuksesta vaan en löytänyt yhtään tietoa haullakaan, onko oikeasti näin harvinainen vaiko huonosti tiedostettu?
Ja ellei suurempaa viisautta foorumilta, eikä lahoa lattian alta löydy, niin aion varmistaa laatan yläpinnan bitumoinnin, vaihtaa
purut selluvillaan ja naulata lattialaudat takaisin. Koska tuon lattian ilmankiertoa en ajatellut ilmansululla häiritä,
niin nuo purut vaihdan ihan mielenrauhan vuoksi selluvillaan, eipähän purujen itiöt hyökkää uniin!
Vai pitäisikö rakentaa oikeat tuuletusraot Platonin tyyliin, silloin voisi käyttää ilmansulkupaperiakin lautojen alla tai laminaattia päällä?
Kannattaisiko eristämättömän sokkelin takia kiertää ulkoseinät lattian alla pu-levyllä, onko haittaakaan?

No nyt saa kommentoida!

[jari h]

Tiiliseinän ongelmasta osaan kommentoida vain sen verran, että joskus muuratessa laastia on tippunut tuuletusraon pohjalle, jolloin ulkopuolelta tuleva kosteus pääsee siirtymään runkoon. Eli jos tuuletusrako olisi toimiva, kosteus jää tiiliverhoukseen ja poistuu ilman mukana.. Kyllä minun mielestäni tuuletusrako on tarpeellinen paitsi ehkä silloin, jos laittaa tuota pu:a suoraan päin tiiltä ja koko matkalta, etteivät runkopuut koske tiileen. Tällöin ei kaiketi - eikä muutenkaan pu:n kanssa laiteta muoveja, jottei runkopuu jää muovien väliin muhimaan.

Sitten tuo alapohja, sehän on siis sisätiloista savupiipun hormiin tuulettuva rossipohja maanvaraisella betonilaatalla!
Tuosta hormituuletuksesta vaan en löytänyt yhtään tietoa haullakaan, onko oikeasti näin harvinainen vaiko huonosti tiedostettu?ksi
Ja ellei suurempaa viisautta foorumilta, eikä lahoa lattian alta löydy, niin aion varmistaa laatan yläpinnan bitumoinnin, vaihtaa
purut selluvillaan ja naulata lattialaudat takaisin.

En tiedä ymmärsinkö oikein, mutta eikös "ihan tavallinen" kellari ole tuollainen, mutta tuossa tapauksessa se on vain matala ja käyttämätön. Ja usein, jossei aina kellrit tuulettuvat hormiin, jolloin kyllä pitäisi olla tuloilmaventtiilitkin. Jos lattiaa purkaa, näkee tilan kunnon. Tarkoitatko laatan yläpinnan bitumoinnilla koko betonilattia-alan bitumointia vai sokkelireunojen yläpinnan bitumointia alajuoksun alla? Jälkimmäisen ymmärrän, mutta ensimmäistä en.

Tällaisia ajatuksia.

[MSaab]

Hei, kiitos kommenteista, pääsen tarkentamaan!

Luulen, kun en ole vielä purkanut, että tuolloin tiiliseinä on muurattu jokseeenkin kiinni runkotolppien ulkopintaan naulattuun vinolaudoitukseen,
ja tästä se ongelma pohjoisseinillä on syntynyt. Sen lisäksi tiilien alavarviin ei ole jätetty tuuletusvälejä, kuten nykyisin.

Joo, hormituuletus kellarista on myöskin, mutta kellari on vain 1/4 talon pohja-alasta, loppu on siis maanvaraisella betonilaatalla ja syvällä sokkelilla.
Ja nyt tuon lattian alla olevan purutäytteisen tilan (korkeus n. 30 cm?) tuulettuminen tässä mietityttää, mitään ulkopuolisia tuuletusreikiä tuonne lattian
alla olevaan tilaan ei ole.
Lattiaakaan en ole vielä purkanut, oletus on, että betonilaatan yläpintakin on aikanaan "pietty" kosteuden johtumisen estämiseksi puruihin.

Lisää näkökulmia?

[rautarunnari]

puhutaankohan me samasta asiasta, eli sulla rapattu seinä, jonka alla on vinolaudoitus ? ja tässä välissä pitäisi olla ilmarako ?
ei meillä ole mittään rakoa, eikä mitään ongelmia ole pohjoisenkaan puolella. vai ymmärsinkö jotain väärin ? tiili lappeellaan ja siinä rappaus pinnassa.
H

[MSaab]

Jep, juuri noin: rapattu tiiliseinä, jonka takana heti vinolaudoitus - jaa, onhan siinä vielä tervapahvi välissä,
mutta ei tuuletusrakoa, joka siihen nykyään jätettäis.
Ja pohjoisseinässä siis alajuoksussa lahoa, laajuus ei vielä selvillä

[rautarunnari]

ei se seinärakenne syypää ole, vaan kosteus on kiivennyt kivijalkaa, paljonko on sokkelia maan pinnan yläpuolella ?
ja meillä on tervapahvi siinä välissä..
H

[MSaab]

No onhan sitä 40-50 cm kivijalkaa, mutta kun olosuhteet ovat nuo kertomani,
niin kyllähän sillä seinustalla kosteutta on piisannut kivijalkaakin kiivetä.
Mutta alajuoksujen ja tiilien alla on kyllä kattohuopaa tai bitumia - siis jotain mustaa - mutta onko sitten piki jo pettänyt?
Näin ollen rännit, metsän loitontaminen ja maastonlasku korjaisi homman, salaojien tarpeeseen en usko,
on talo sen verran karkeasoraisella mäellä, ettei pohjavesi kyllä jaksa kiivetä?


No mites tuo lattioiden alapuolen tuuletus?

[Tare]

Kyllä noissa vanhoissa rakennusohjeissa on nimenomaan suositeltu maanvaraisen laatan päälle tehdyn lattian tuuletusta.



En tiedä sitten miten yleisesti tuuletuksia on toteutettu. Meidän -47 rakennetussa maanvaraisessa lattiassa ei ainakaan mitään tuuletuksia ole.

Jos maasta nousee kosteus lattiaan, on hyvä jos sen saa tuuletettua pois. Toisaalta voisi kuvitella että on olemassa tietyissä olosuhteissa myös sellainen riski että lattiarakenteeseen vedetystä sisäilmasta tiivistyy kosteutta.

[MSaab]

Hei Tare, sullakin on Heikki Siikosen Pienviljelijän Rakennusoppi! Hieno kirja, jota mielenkiintoisempi on vain Vilho Setälän Taitokirja.

Meidän talon rakenne poikkeaa sikäli tuosta kuvasta, että tuo betonilaatta on sokkelin yläpintaa alempana, luulisin n. 30 cm ja tämä
väli on koolattu ja täytetty puruilla. Ja kyseinen väli on siis tuuletettu hormiin ja kuten sanoit sisäilman sieltä lattian alta täytyy kiertää.
Mitään rakoja seinänvierillä ei näy, jalkalistat kiertää ympäriinsä. Uskoakseni lattialautojen alla ei ole ilmansulkupaperia, jollloin
tuuletusilma kulkee lattianraoista.
Kunhan pääsen aukaisemaan lattioita, niin rakenne ja sen toimivuus selviää lopullisesti, mutta ajatus on pitää rakenne lähes ennallaan,
noita seinänvierusrakoja voisi kyllä harkita, lattialautojen alle voisi silloin panna ilmansulkupaperinkin.
Koneellisen ilmanvaihdon kanssa (jos moiseen päädyttäisiin) voi kyllä ilman virtaus kääntyäkin vastakkaiseksi, jolloin hormista vedetäänkin ilmaa lattian alle,mikä ei kaikilla keleillä ole lainkaan suotavaa! Kaikki vaikuttaa kaikkeen, lisätään hormiin puhallin, niin ollaankin jo Platon-tekniikassa!

[MSaab]

Hei, palataanpas tähänkin rintsikkaan!
Mitään konkreettista ei ole tapahtunut, mutta ei myöskään peruttu remonttipäätöstä
Märkätiloja varten on laajennussuunnitelma olemassa, aikomus on tehdä Leca-harkoista ulkopinta rapaten alkuperäiseen tyyliin.
Kestävätkö nuo eristeharkot isältä pojanpojalle - kokemuksia/tietoa?

Perustalossa vaivaa edelleen nuo pari asiaa; seinät ja lattia
Onko jollain kokemusta tai neuvoja alapuun ja vinolautojen alaosien vaihdosta rapatun tiiliseinän takana = sisältäpäin?
Meinaan, miten sinne uusien pystytolppien taakse saa uuden tuulensuojan/jäykisteen, joka sitten saumautuisi lyhennettyjen vinolautojen alapäihin?

Niin, ja nuo lattiat: alkuperäiset maalatut lautalattiat on tarkoitus säilyttää, mutta kovasti on hinkua asentaa niiden alle
vesikiertoinen lattialämmitys lämmönjakolevyillä - ei siis mitään valuhommia.
Ajatus on tällä hetkellä: betonilaatta - 5-10 cm Leca-soraa - 25-30 cm selluvillaa - lämmitysputket - lautalattia.

Mutta kuinka käy tuon ylempänä mainitun "sisätiloista savupiipun hormiin tuulettuvan rossipohjan maanvaraisella betonilaatalla"?
Lämpiääkö betonilaatan alla soraharju liikaa alkaen nostaa kosteutta laattaan?
Jos laatan pietys toimii, niin siirtyykö maakosteus sokkeliin?
Vai pitäiskö betonilaatta poistaa ja laittaa alimmaiseksi salaojittava eristekerros? Mihin se sitten sen kosteuden tunkee, sokkeliinko
Talon alla on siis vain 1/4-kellari, muutoin tuo matala "rossipohja".

Tapanimyrsky kaatoi kolme tukkimäntyä talon katolle, mutta onneksi harjan suuntaisesti; peltiä suoraksi, uudet räystäslaudat ja pari ikkunaa...

[MSaab]

Lumet suli ja puutkin on jo siivottu pois pirtin päältä!

Otin ja aukaisin peräkammarin lattiaa ja vähän seinääkin - ja epäily lahosta tuli todeksi...
Nurkassa on selvästi ollut kosteaa ja alapuu siis laho => lattiat on avattava ja seiniä tarpeen mukaan.
Ja lisäksi Oto paikalle raahattuna meni ja analysoi tuon tuulensuojamustan tiiviiksi pikipahviksi,
siis ei-hengittäväksi. Tämä lienee se ratkaiseva kosteuden ylläpitäjä?

Kunhan kerkiän, niin avaan hiukan lisää nurkkia, mutta alapuuremontti on siis edessä, laajuus paljastuu myöhemmin.
Suurin ongelma on uusi tuulensuoja, pirttihän on tiilivuorattu:
- tuulensuoja asennettava pystytolppien ja tiiliseinän väliin - irti tiiliseinästä
- levy vai kangas, parhaiten hometta vastustava materiaali?
- purut tultaneen korvaamaan selluvillalla, ellei sitten turvepuukuidulla!

Kannanottoja uuteen tuulensuojaan pyydän!

[Oto Hascak]

Suurin ongelma on uusi tuulensuoja, pirttihän on tiilivuorattu:
- tuulensuoja asennettava pystytolppien ja tiiliseinän väliin - irti tiiliseinästä
- levy vai kangas, parhaiten hometta vastustava materiaali?
- purut tultaneen korvaamaan selluvillalla, ellei sitten turvepuukuidulla!

Kannanottoja uuteen tuulensuojaan pyydän!

Mulla on sähköpostiin vastaaminen edelleen kesken, mutta hämmennän soppaa jo tälläkin puolen. Nimittäin se huopa siellä tiilivuoren alla...

En tarkalleen muista rakennetta, mutta arvaan, että se meni ulkoa sisään luettuna seuraavasti:

-rappaus
-syrjätiilimuuraus
-huopa
-vinolauta
-runko + puru
-vinolauta
-sisävuoraukset

Jos se meni noin, niin se huovan poistaminen sisäkautta on vähän niin kuin tekemätön paikka. Pitäisi poistaa ulkokautta ja se tarkottaisi muurauksen ja rapin menetystä. Se, että kuinka merktitävä tekijä tuo huopa on lahovaurioiden kannalta, on tässä vaiheessa hiukan vielä arvailua. Se takaseinä on joka tapauksessa, tai ainakin järkeni mukaan pitäisi olla, märempi. Se rinne kallistuksineen lykkää kosteutta pirttiä kohden, joka sitten on tehnyt tepposensa. Arvaan, että talon ns. pihan puoli on parempi ja kuivempi.

[lesticx]

Kyllä sinne se tuuletusrako tiilivuorauksen taakse olisi hyvä saada. Rapattu tiiliseinä on vielä alttiimpi kosteudelle kuin rappaamaton: rappauksen läpi viistosade imeytyy tiileen, mutta ei pääse kuivumaan yhtä hyvin kuin pelkästä rappaamattomasta tiilestä. Vakava riskirakenne.
Tuskin se huopa tähän nyt kovin paljoa vaikuttaa.

Jälkikäteen niiden alavarvien saumojen avaaminen on yleisesti ottaen huono idea. Siinä saattaa käydä niin, että siitä tuleekin helppo reitti talon korvausilmalle kun pääsee paremmin ilmaa tiilivuorauksen alle. Nyt kun sinulla kasvaa siellä seinässä kaikenlaista, et halua että korvausilma tulee sieltä sisään.

Vaikee kommentoida ilman rakennekuvia. Mitenkäs sen seinän alapää, lähteekö se lattialaatan päältä vai kenties sen sisältä?
Jos vaikuttaa siltä että vaurio johtuu siitä, että kosteus on noussut kapillaarisesti maasta sokkelia pitkin seinään katkon puuttuessa, niin tämän voi sitten tietyissä tapauksissa korjata injektoimalla sinne sen katkon.

Muuten yleensä tällaiset pohjoisseinät on paremmassa kunnossa kuin eteläseinät. Pohjoisen suunnalta tulee vähemmän viistosadetta.
Ne rännit+syöksytorvet pitäisi kyllä olla. Ja rinteeseen sadeveden ohjaus talosta poispäin.

[MSaab]

Oto;
Seinärakenne jokseenkin noin; sisällä on vaakalauta (ei vino-) tapettien ja pinkopahvin alla.

Emmää nyt koko pikipahvia meinaa pois repiä, mutta sinne alas - kun lahoja vinolautoja pätkii -
pitää saada jotain estettä tiilien ja uuden eristeen väliin! Joka tapauksessa tykkäisin saada tuon
pikipahvin sieltä alhaalta pois ja hengittävämpää tilalle.

Tietty kangas olisi nidottavissa pystytolppien sivuihin, josko sitten kestäisi eristeen paineen,
mutta helposti pullistuu keskeltä ja painuu tiiliin kiinni...
Kankaan ja rautalankaverkon yhdistelmä?
Tuon kankaan avulla saisi tuulestusrakoa sinne alas vinolautojen paksuuden verran.

Tai sitten 12 mm tuulensuojalevy sisäkiinnitettynä pystytolppien sivuihin kulmaraudoilla tai listoilla?

Täytyy purkaa se jälkitehdyn saunanoven karmi, jolloin pääsen näkemään seinärakenteen tarkoin ja sillä kohdalla vauriotilanteen.

Lesticxille:
Alapuu on sokkelin päällä, lattiavalu 20 cm alempana purut päällänsä.
Sokkelin yläpinta ja lattiavalu on aikanaan pietty.
Seinät tullaan tiivistämään paperilla niin, ettei ainakaan ilmavuotoja jäisi,
siinä suhteessa tiiliseinän alariviä voisi rei'ittää.