Meillä on 47 rakennettu kellarillinen rtm savimaalla. Kellari on lämmittämätön, korkeutta n. 2m ja siellä on sauna ja pesuhuone (rakennettu 80-luvulla), jota ei juurikaan käytetä ja vavarastotilaa sekä pyykkikone ja kuivuri. Emme ole aikoneetkaan ottaa tiloja tämän kummempaan käyttöön ainakaan vielä, joskus sitten kun rahatilanne sallii olisi tietty kiva kunnostaa sauna ja pesuhuone. Kellarin seinät ovat betonipintaiset ja niissä näkyy suoloja eli kosteutta nousee seiniin. Salaojat, mikäli niitä on ovat alkuperäiset. Sadevedet imeytetään tontille ja on ainakin yritetty johtaa jonkun matkan päähän talosta.
Jos kellaritiloja ei meinaa remontoida tai käyttötarkoitusta mitenkään muuttaa, onko tarpeen tehdä salaojia? Onko jatkuvasta kosteudesta jotain haittaa perustuksille tai voiko kosteus nousta kellarin kattoon asti ja pilata siellä rakenteita? Entäs olisiko salaojista + eristeistä ulkopuolelle jotain hyötyä rakennuksen kokonais lämpötalouden kannalta, vaikka kellaritila säilyisikin pääasiallisesti varastona eli lämmittämättömänä? Voiko salaojien ja sadevesijärjestelmien tekeminen saada talon jonkun nurkan vajoamaan, kun savi kuivuu? Entäs onko perustuksille haittaa isosta koivusta, joka on n. 2m päässä talosta, vai voiko siitä kosteuden kannalta olla hyötyä kesällä kun haihduttaa vettä maasta ilmaan (puoliskoni teoria :)?
Yritin etsiä vastauksia kysymyksiini aiemmista viesteistä, mutta en ainakaan löytänyt mitään ihan vastaavaa (sokeako )...
Moi, kommentoin vain tuota koivua. Ei ole hyvä talon perustuksia ajatellen että koivu kasvaa noin lähellä: sillä on jykevät juuret joilla se saattaa murtaa tai nostaa rakenteita. Sitä ei tahdo uskoa ennenkuin nuo juuret näkee.
Omalta pihalta kaadettiin neljä vuotta sitten vanha koivu joka oli kolmen metrin päässä talosta, ja auta armias niitä reidenpaksuisia juuria. Viime vuonna sai kaivinkone vihdoin juurakon ylös, oli sen verran jo kuivahtanut, vaan oli siinä silti kaivamista ja kituuttamista. Tuossa se nyt möllöttää polttopaikalla (lue: keskellä pihaa), josko sitä hissukseen lähivuosina saisi polteltua. Siitä puusta tuli muuten komeat pelkat, jotka metsän reunassa odottavat sopivaa projektia.
Lyhyesti: nurin!
sanoo pelkka (joka kyllä yleensä puolustaa tunteellisesti puita kuin puita )
Minä taas muistan,kun vanhempani möivät talonsa jonka kuistin edessä(n.1-2m)kasvoi jyhkeä koivu.Uudet omistajat kaatoivat koivun pois,koska varjosti niin ikävästi..seuraavana keväänä sulamisvesien aikaan,vedet sitten nousivat kuistin lattialle asti.Kyseessä ei toki korka kivijalkainen rintsikka vaan 80-luvun yksikerroksinen talo.
Että se koivu kyllä haihdutti ja imi sitä vettä edukseen.
Jos olisi osannut ottaa ne vaaleanpunaiset lasit jo ajoissa pois...
Tilanne siis 1-1 koivun kaadolle tai jättämiselle...
Niistä salaojista en osaa muuta sanoa, kuin että jos ei 50 vuoteen ole ollut ongelmia, niin mun mielestä on turhaa kaivaa salaojia pihaan. Jos taas vähän väliä tulee vettä kellariin, niin sitten ne on tarpeen.
Jos et ole vielä myöhässä, ei ole vielä mikään kiire. Jos olet jo myöhässä, ei ole enää mikään kiire...
koivu on kova imijä, joten sen puolesta voisi jäädä.
toisaalta, rikkoo kyllä sokkelin, sen puolesta voisi lähteä.
jos suoloja on seinillä, niin vaikuttaahan tuo kosteus olevan läsnä. eri asia, haittaako vai ei. jos siellä ei paljon jemmaa vaatteita tai muuta, niin eihän se haittaa. jos sitä meinaa ihan oikein pitää varastona, niin sitten olisi hyvä kosteus saada poijes.
vetäisin puun nurin ja kaivaisin salaojat. vesi sisällä on vittumainen juttu, varsinkin jos pahvilaatikoiden alla ei ole tiiliskiviä...
H
Me säilytetään kellarissa kaikki tavarat vanhojen kuormalavojen päällä. Pääsee ilma kulkemaan betonilattian ja tavaroiden välissä ja jos joskus sattuu vettä tulemaan sisälle, ei tavarat ihan heti pienestä määrästä kastu.
Jos et ole vielä myöhässä, ei ole vielä mikään kiire. Jos olet jo myöhässä, ei ole enää mikään kiire...
hyvä ratkaisu.
tosin.... kun kellari on jo täynnä tavaraa, niin se vaatii aika paljon innostusta lähteä niitä pinoja purkamaan... on nääs yläkerta rempassa.
H
Koivu imee itseensä ihan tolkuttoman määrän vettä ja näin ollen toimii ainakin osittain "salaojana". Talosta jää kuitenkin todennäköisesti kolme seinustaa ilman koivun imukykyä. Niiltä osin, joissa koivun vaikutusta on juurien osalta maa on luonnostaan todennäköisesti niin kuivaa, että mahdolliset salaojat, eivät taloa tule vajottamaan.
Jos talo on rakennettu märälle savimaalle, joihin suurin osa Turussa olevaista rintsikoista on rakennettu on maa luonnostaan hyvin märkää. Todennäköisesti talosi on vuosien varrella sen verran, että mitään suurempaa painumista ei ole odotettavissa. Toki mahdollinen salaojitus tulee muuttamaan talon ympärillä ollutta maa-ainesta ja on olemassa riski, että talo saattaa elää jonkin verran eli painua suuntaan tai toiseen. Talon mahdollinen painuminen ei, kuitenkaan ole mielestäni niin suuri huolenaihe, kuin se, että kosteutta tulee sisälle.
Jos olet tyytyväinen nykytilanteeseen niin anna olla. Jos edes harkitset sisätilojen käyttöönottoa, muuhun kuin kylmäksi varastotilaksi niin laita salaojat ja muut eristeet ulkopuolelta kuntoon. On sitten aivan itsestä ja rahoista kiinni laittaako sinne patolevyt, Fuktisolin tai muun eristeen. Näistä asioista löytyy kirjoituksia riittämiin ja mielipiteitä on yhtä monta kuin kirjoittajaa. Hölmöintä olisi korjata talon ensin sisätiloista ja sen jälkeen arpoa mitä tekee ulkopuolelle.
Sitä en kyllä itse ymmärrä, että ihmisillä on kaiken maailman lavavirityksiä ym, joilla saadaan estettyä ettei kosteutta tule tavaroihin sisätiloissa. Minun ajatusmaailman mukaan, talon pitää olla sisältä sellainen, että sinne ei voi kosteutta tulla ja vastaavasti mahdollinen kosteus haihtuu sieltä pois. Vrt oikea rakennustapa. Kaikki muut viritykset ovat mielestäni itsepetosta kosteutta vastaan. Jos kellarissa kuuluisi olevan kosteutta niin talot rakennettaisiiin alunperinkin sellaisiksi, että tilat ovat kosteat. N
Niin ja siitä koivusta vielä. Minä kaataisiin sen, eipä tarvis ainakaan harvoida....
helanen kirjoitti:Sitä en kyllä itse ymmärrä, että ihmisillä on kaiken maailman lavavirityksiä ym, joilla saadaan estettyä ettei kosteutta tule tavaroihin sisätiloissa.
No ymmärrätkö Helanen paremmin sitä, että ihmisistä suurimman osan tarvitsee kenties priorisoida? Tai että isolla osalla ei ole varaa yhtenä vuonna sijoittaa kuin N määrä rahaa ja X määrä aikaa remontoimiseen? Tarpeeksi suuren / monikerroksisen talon yksi etu on juuri siinä, että kustannuksia saa jaettua pitemmälle aikavälille silti talossa samalla asuen.
Minun ajatusmaailman mukaan, talon pitää olla sisältä sellainen, että sinne ei voi kosteutta tulla ja vastaavasti mahdollinen kosteus haihtuu sieltä pois. Vrt oikea rakennustapa. Kaikki muut viritykset ovat mielestäni itsepetosta kosteutta vastaan.
Terveisiä Utopiaan. Etpä olisi kuomaseni sinäkään paremmasta tiennyt niillä resursseilla, jotka rm-taloja rakentaessa olivat käytössä, oli meinaan ajoittain niukkaa aikaa. Ylensyöneeltä 2000-luvulta on helppo kuittailla.
Jos kellarissa kuuluisi olevan kosteutta niin talot rakennettaisiiin alunperinkin sellaisiksi, että tilat ovat kosteat.
Ilmeisesti pikku tarkennus on paikallaan. Alkuperäinen kysymys koski salaojien laittamista tai niiden laitamatta jättämistä. Lisäksi ongelmana oli kylmäkellaritilan kosteus. Ainiin ja se koivu...
Ymmärän varsin hyvin remontoinin rajallisuuden ja toisaalta mahdollisuudet. Kyseessä voi olla raha tai aika, joita kumpaakaan ole liiaksi asti. Samalla myös RMT:n mahdollisuudet remottia tehdessä. Vastasin kuitenkin esitettyyn kysymykseen, olettaen että tarkoituksena on mahdollisesti salaojittaa talo ja harkinnassa on kellarin mahdollinen remontti.
Viittasin lavaviritelmillä aiempaa kirjoitusta, josta sai käsityksen, että kyseinen ratkaisu on pysyväisratkaisu. Ratkaisu sinällänsä vaikuttaa ihan hyvältä ja varmasti toimivalta eikä minulla ole siihen muuta sanottavaa. Se mitä tarkoitin asialla on se, että jos on pelko tai jopa arkipäivää, että kosteutta tulee sisälle ja asia ratkaistaan esim. ko tavalla on perusajatuksena hölmö. Jos kerran on tiedossa riski niin miksi asialle ei tee jotain sellaista, että riski on poistettavissa rakennusteknisesti. Siis suomeksi jos on vika niin miksi sitä ei korjaa kunnolla.
On totta, että entisaikaan käytössä olevat rakennusmateriaalit olivat toisinaan mitä sattuivat. Paljon on kuitenkin tuolloin tehty hyvin ja monella nykypäivän rakentajalle olisi oppia otettavan entisajan rakennustavasta. Useimmissa tapauksissa kosteusvaurioissa vahingot ovat kuitenkin syntyneet jälkeenpäin tehdyissä virheellisissä korjauksissa. Näistäkin asioista palastalla on ansiokkaasti kirjoitettu runsaasti.
Edelleen olen sitä mieltä, että alunperinkään ei ole ollut tarkoitus rakentaa kellaritiloja kosteiksi. Nykypäivänä jolloin on tarjolla eri vaihtoehtoja korjaurakentamiseen ja kosteusongelmien poistamiseen olisi hölmöä olla käyttämättä niitä. Kyseessä on kuitenkin jokaisen omasta kodista ja terveydestä.
jos meinaat joskus tehdä sille kellarille jotain. niin homma aloitetaan eka ulkopuolelta ja kun paikat
on saatu kuivaksi, ruvetaan remppaan sisäpuolta. itse kun ostin tän helmen noin kymmenen vuotta
sitten, ekoja hommia oli salaojitus. savimaata ympärillä ja rinnetontti. kosteutta oli kellari
pullollaan. ja kun rupesin tekemään kellariremonttia salaojitin vielä talon altakin. ja aina
keväisin salaojitus putket lorisee tosi mukavasti. tietysti jokainen tekee niin kuin itse haluaa.
mutta itse en lähtisi tekemään kallista kylppäri/sauna remppaa kosteisiin olo suhteisiin.
metallimies tekee sadasosa millilleen,
meikäläinen tekee justiinsa.
Ei tosiaan olla vielä kellaria remppaamassa, sitten joskus ehkä kun raha ja aika sallii. Ne on tosiaan rajallisia molemmat
Sitten jos rempattaisiin kellaria tietty ulkopuolelta lähdettäisiin salaojineen. Nyt kun remontti ei ole vielä ajankohtainen mietityttää mikä vaikutus tuolla kosteudella on perustuksiin ja kannattaisiko sen takia tehdä salaojat. Tai jos kosteus poistuu, onko mökki sen jälkeen vinossa...
Entäs jos salaojat tekisi ja ne tulisi alemmaksi kun kaupungin hulevesiviemäri (tarkastettiin asia sillon hulevesiselvitykseen), ilmeisesti ne kuitenkin pystyisi jotenkin sinne pumppaamaan? Onkos muuten kaupunki jo vastannut joidenkin Turkulaisten hulevesiselvityksiin? Me ei olla ainakaan vielä saatu mitään vastausta ja ei ole vesimaksukaan noussut...
helanen kirjoitti:
Sitä en kyllä itse ymmärrä, että ihmisillä on kaiken maailman lavavirityksiä ym, joilla saadaan estettyä ettei kosteutta tule tavaroihin sisätiloissa. Minun ajatusmaailman mukaan, talon pitää olla sisältä sellainen, että sinne ei voi kosteutta tulla ja vastaavasti mahdollinen kosteus haihtuu sieltä pois. Vrt oikea rakennustapa. Kaikki muut viritykset ovat mielestäni itsepetosta kosteutta vastaan. Jos kellarissa kuuluisi olevan kosteutta niin talot rakennettaisiiin alunperinkin sellaisiksi, että tilat ovat kosteat. N
Niin ja siitä koivusta vielä. Minä kaataisiin sen, eipä tarvis ainakaan harvoida....
Eipä niistä salaojistakaan aina hyötyä ole. Jotkut muistanevat Porin viime syksyiset tulvat..? Täällä monen monessa talossa oli vettä kellarissa, vaikka pihassa oli salaojat. Meillä ei ole salaojia ja kellari pysyi kuivana. Piha lainehti niin kauan kun vettä tuli "saavista kaatamalla", mutta sitten maa imi kaiken. Noh, meillä on onneksi hiekkamaata koko piha.
Meillä on kellarissa entinen autotalli, jossa on kyllä lattiakaivo (ei tietoa vetääkö) ja lattia on pysynyt kuivana. Mutta ihan varmuuden vuoksi olemme reunustoille laittaneet kuormalavoja tavaroiden säilytystä varten, juurikin sen vuoksi, että joskus voi tapahtua ihme, että vettä tulee sinne sisälle. Ja sen vuoksi, että ilma pääsee kiertämään.
Siis mitä vaan voi tapahtua ja salaojista ei välttämättä ole hyötyä. Tapauskohtainen asia...
Haravoiminen on hyvää kuntoliikuntaa ja jotkut puut hyviä näköesteitä. Naapuri kaatoi viime vuonna yhden koivun pihastaan, ja nyt heidän yläkerran ikkunastaan on suora näköyhteys meidän pihaan.
Jos et ole vielä myöhässä, ei ole vielä mikään kiire. Jos olet jo myöhässä, ei ole enää mikään kiire...
Rintamamiestalon vanha rakenne on toimintaperiaatteeltaan sisäänpäin kuivuva ja tarvittaessa ne on alunperinkin salaojitettu tiilisillä salaojaputkilla, jotka monissa kaupungeissa, kuten Turussakin on aivan luvallisesti yhdistetty sakokaivojen jälkeen likavesiviemäriin.
Mikäli salaojituksessa on vikaa tai sisäpuolelle aletaan toteuttamaan uusia rakenteita on remontti ajankohtainen. Tällöin on samalla järkevää muuttaa rakenne ulospäin kuivuvaksi.
Kyllä salaojituksesta pääsääntöisesti on enemmän hyötyä, kuin haittaa. Joissakin poikkeustapauksissa saattaa tietysti Porin tyyppistä tulvimista tapahtua. Kuitenkin myös veden pumppaaminen perusvesi- tai tarkastuskaivoista, näissä tapauksissa on helppoa. Mikäli vielä kellarinseinärakenne on eristetty tehokkaasti ulospäin kuivaavilla lämmöneristeillä, alkaa kuivuminen heti, eikä koneellista kuivausta tarvita. Kuivumista voi tehostaa vielä kellarin lämpötilaa nostamalla, jolloin höyrynpaine-ero ulospäin kasvaa.
Nykyaikaisissa systeemeissä salaojitusjärjestelmään kuuluu myös padotusventiili, joka voi toimiakin pienemmän tulvimisen yhteydessä, mutta kannattaa huomioida, että samalla salaojituskin muuttuu toimimattomaksi.
Turussa ei pumppaamoa tarvitse rakentaa, jos salaojitus on liian alhaalla. Turun vesilaitos myöntää harkinnassaan yleensä luvan kytkeä salaojituksen likavesiviemäriin käyttäen padotusventiiliä perusvesikaivossa. Rännivedet kuitenkin johdetaan vapaalla kaadolla hulevesiviemäriä pitkin kaupungin verkkoon.
Mikäli kadulla ei ole hulevesiviemäriä sallitaan tilapäinen liitos likavesiviemäriin kadulla, jolloin kaupunki voi sadevesilinjaa toteuttaessaan yhdistää hulevesiviemäröinnin oikeaan verkkoon.
Lähtökohtana on, että aina tehdään ensin hyväksytty suunnitelma ja vasta sen jälkeen on mahdollisuus saada kaivulupa, sekä toteuttaa hulevesiviemäröinti.
Muistaakseni 4500:lta Turkulaisielta taloudelta puuttuu hulevesiliitos, joten töitä riittää ainakin tällä sektorilla.
Usein keskustellaan pelkästä salaojittamisesta, mutta tärkein asia on saada kapillaarinen kosteudennousu kuriin, joka paljon useammin kastelee rintamamiestalojen kellareita, kuin salaojituksen puute tai toimimattomuus. Sama koskee myös kellarin lattiarakenteita.
Kuitenkin tämä kaikki tulee toteuttaa oikeaoppisesti samalla kerralla. Kostea perustus ei ole koskaan hyvä asia, koska se aiheuttaa monenlaisia ongelmia, niin terveydellisiä, kuin rakenteellisiakin: Homehtumista, lahoamista, jäätymistä jne...
Kostea kellari ei myöskään ole kovin viihtyisä ja se kuluttaa enemmän lämmitysenergiaa.
Suuret lehtipuut ovat yleisimpiä painumavaurioiden aiheuttajia ja niiden juuret hakeutuvat juuri kosteisiin paikkoihin, rikkoen jopa betoniseiniä. Siksi niistä jotka ovat liian lähellä taloa on kannattavaa hankkiutua eroon nopeasti. Lisäksi ne roskastavat rännejä ja aiheuttavat tukoksia myös helposti sadevesiputkituksissa. Salaojituksella, joka tehdään oikein ei painumavaurioita saada aikaiseksi, vaikka näin usein epäilläänkin.
)...
