Se on siinä

[tosa]

http://www.paroc.fi/channels/fi/about+u ... 241001.asp. http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/ar ... rs+tuo.htm voiko tuosta parempaa enää olla.

[Sami_]

No niinpäs näkyy olevan. Näkyy voittavan bitumistyroksipallot mennen tullen:

http://www.paroc.com/Channels/com/Build ... ROC+GRS+30

Panu Kailan Talotohtori kirjassa taidettiin sivumennen puhua tommoisen puolesta kellarin eristyksissä.

[Kulju]

Samoilta sivuilta löytyy myös TTKK:n tutkimus:
"Höyrynsuluttomat "hengittävät" rakenteetkin toimivat, jos kosteuden tuotto sisällä on pieni. Tämä edellyttää että talossa ei juuri käydä saunassa eikä suihkussa, ei laiteta kovin usein ruokaa tai pestä pyykkiä, joten vaihtoehtoa ei voi pitää kovin hyvänä nykyaikaiseen asumiseen."

Eikö TTKK:ssa tiedetä, että rintamamiestaloissakin on ilmanvaihtohormit, liesituuletin jne...
Eiköhän se kosteus löydä tiensä pihalle helpompaakin tietä kun seinän läpi.
Insinöörit.....

[laku]

Tuote on uutisten mukaan vuodelta 2001, joten ei ilmeisestikään mikään uusi keksintö. Enpä tosin ole aiemmin (ainakaan muista) törmännyt tällä palstalla tuohon, joten noinkohan tuosta on vaihtoehdoksi soleille ja dräneille. Itselläkin ensi kesänä tarkoitus uusia salaojat sekä rakentaa sadevesijärjestelmät ja koska talon kellarille on suuria suunnitelmia, on tarkoituksena ollut laittaa solia tai dräniä. Hinta vaan hirvittää ja jos tuossa olisi halvempi vaihtoehto toiminnallisuudesta tinkimättä niin kuulostaa hyvältä.

[HillyMan]

Työssäni törmään usein mitä ihmeellisimpii luuloihin, käsityksiin ja jopa tutkimuksiin joiden kanssa meinaa pokka pettää mutta on vaan pidettävä naama peruslukemilla ja oikastava luulot. Tänäänkin oli päivä jolla säästin jonkun rahoja ison kasan kun en suinpäin tehnyt mitä pyydetään vaan kerroin ettei vika ole siellä missä herrat sen olettivat olevan.

Tuosta villasta, jotenkin en nyt ymmärrä miten mineraalivillasta on saatu kapilaarikatkoton ja miten tämä eroaa tästä.
Toisaalta mitä olen tuota jälkimmäistä uittanut rapakoissa niin ei se kyllä pesusienen lailla vettä ime, kai se aikanaan kuivaa jos kastuu....näin ainakin toivon tai muutoin tuleva sukupolvi on hyvin työllistetty.

[Hower]

HillyMan...miten mineraalivillasta on saatu kapilaarikatkoton

- heleposti -katkollista vissiin meinasit...

[Sami_]

Kivivillan kastumattomuus on juuri ongelma johon törmättiin sen käytön alkupuolella ja joka oli yksi syy höyrynsulkumateriaalien käyttöön. Eli ihan samassa sarjassa mennään teknisesti dränien, solien ja kivivillojen kanssa. toiset on tehty palloista toiset kuitumaisia. Jos funtsii että solit, dränit ja kivivillat eivät kastu, kuten selluvilla tai puru ja että ja epäilyttää että mihis se vesi sitten menee, niin pitää muistaa että vesi on pisaroina, purona tms. siellä pallojen tai kuitujen kanavissa ja että minkälainen riski se sitten on tunkkaisessa tilassa kesäpäivänä ja osaako sitä arvioida. Itse en osaa. Periaatteessa kivivillassa voisi olla etunsa tuossa suhteessa.

No, mutta kun sen kuivatuksen voi tehdä myös kiviaineksella, lecasoralla tms. joka itsestäni kuulostaa turvalliselta olkoonkin että sulatellaan talon ulkopuolista maatakin talvella. Eristän maan yläpuolisen osan sokkelista ja ei takuulla tule näyttelemään minkäänlaista osaa lämmityslaskussa se että jätän maan alapuolisen osan eristämättä. Pellettiä menee jo nyt niin vähän että mielenrauha on tärkeämpää kuin pari euroa vuodessa. Onpahan ainakin kymmenien tuhansien vuosien todisteet luonnon omasta kosteustasapainosta, joten ei tarvitse sitä ihmetellä.

[HillyMan]

HillyMan...miten mineraalivillasta on saatu kapilaarikatkoton

- heleposti -katkollista vissiin meinasit...

Heh, katos kun tuli ajatushäiriö. Katkollistapa hyvinkin

[Matti Alander]

Kivivillan käyttö salaojittavien lämmöneristeiden tavoin on jo vanha keksintö, sitä yritettiin jo 70 luvulla. Pystysalaojitukseen siitä ei ole laisinkaan, ongelmaksi muodostui huono vedenjohtokyky ja veden kulkeutuminen kohti seinää. Muistaakseni senaikainen markkinointi nimi oli valuvilla, jolla pyrittiin kuvaamaan veden valumista villassa salaojaputkeen.
Lattian alla taas rakenne toimii kohtuullisesti ainakin muutamia vuosia, mutta vettymättömyys on enemmän uskonasia. Se riippuu paljon olosuhteista, eikä kivivillarakenne kestä hetkellisiä pohjavedennousuja ilman kastumatta.
Samaa materiaalia käytetään Green Rockin kivivillasuodatin tekniikkaan perustuvassa jäteveden puhdistuksessa, siellä villa kestää melko hyvin ensimmäisen vuoden ja ehkä senkin jälkeen pari kolme vuotta, sitten se painuu kasaan vettyessään perusteellisesti. Eli kivivillan ongelma lattiassa on kookoonpuristuminen kastuessaan.
Muuten kivivillarakenteessa on paljon järkeä ja se omaa pienen vesihöyrynvastuksen.
Kapillaarikatko ominaisuudet eivät myöskään ole mitenkään häikäisevät, salaojittaviin lämmöneristeisiin verrattuna, mutta saattaa olla näissä uusissa tuotteissa ainakin aluksi jonkinmoinen.
Yhteiskäytössä Fuktisol levyn kanssa on melko varmaan hyvinkin toimiva. Asennettaessa päällekkäin Fuktisol alimmaiseksi muodostuisi erinomainen eristys maahan suuntautuvaa lämpökuormaa vastaan ja rakenteesta tulisi ulospäin harveneva. Fuktisol toimisi vaakasalaojana ja turvallisempana kapillaarikatkona, sekä kivivillan läpi siirtyisi betonilaatan kosteutta rivakammin kuin Styrox tai Finfoam eristeen. Kivivilla myös pysyisi varmuudella kuivana, eikä ongelmia ilmentyisi edes rakenteen ikääntyessä.
Muovikalvon omaiset materiaalit kuten Uretaanilevyt ja suulakepuristetut eristelevyt ovat lattiarakenteissa ja ulkopuolisina eristeinä kaikkein ongelmallisempia, estäessään kuivumisen ulospäin. Huomaan että palstan lukijoilla ja kirjoittajilla, rakennusfysiikan kuitenkin melko yksinkertaiset perusasiat alkavat tulla varsin tutuiksi ja omakin melko aktiivinen työ valistajana ei ole mennyt hukkaan. Syntyy parempia ja toimivampia rakenteita ja homepommit vähenevät rakennuskannassamme.

[Hower]

Onko muuten tietoa miten kapillaarikatkot täällä on?
Soleilla, dräneillä vai kivivillalla? Talot on vieläkin pystyssä ja hengissä nuo ihmiset tuntuu edelleen olevan...

[Sami_]

Onko muuten tietoa miten kapillaarikatkot täällä on?
Soleilla, dräneillä vai kivivillalla? Talot on vieläkin pystyssä ja hengissä nuo ihmiset tuntuu edelleen olevan...

Peltilevyillä ja tai bitumilla. Kuukausi sitten tulin ko. maasta, mutta eri kaupungista hoitamasta vientirojektia. Napolin seuduilla käyttävät perustuksien ympärillä ja alla osin huokoista ja osin salaojittavia kivimurskia, mutta taloa rakennettaessa kuoppa on suomalaista kuoppaa kolme kertaa suurempi. Ovat käyttäneet satoja vuosia. Siellä maaperän kosteusongelmat on suuruusluokaltaan potenssiin kaksi meidän vastaaviin ongelmiin, mutta talot on pysyneet pystyssä satoja vuosia kun ovat ymmärtäneet ongelman paremmin kuin me. Ideana on että kun kosteassa maaperässä on tilavuudeltaan N huokoista betonia, jolloin sen tasapaino kosteus on vaikkapa Y, niin kun tuota tilavuutta N kasvatetaan kymmen kertaiseksi käy niin että tasapaino kosteus siinä alkuperäisessä tilavuudessa N on huomattavasti pienempi. Fuktisoleihin ja muihin verrattuna tää on semmoinen kauaskantoinen ratkaisu sadoiksi vuosiksi.

[Matti Alander]

Aika yleinen on lyjylevyillä toteutettu kapillaarikatko ja hometta siellä silti riittää rakennuksissa melkoisesti. Asunnot eivät alakerroksissa ole todellakaan kovinkaan terveellisiä.
Onneksi alueella ei ole pahemmin pakkasta, joka rapauttaisi seinärakenteita. Meidän ilmastomme saattaa olla osittain vaativampi rakentaa.
Kuivaajien käytöstä alueella ei ole tietoa, mutta saattaisi olla hyvinkin tarvetta.
Olin juuri parin viikon lomamatkalla Meksikossa ja sen maan kielessä homesanaa tuskin on laisinkaan on melko varma mielipiteeni. Sisäilmaston mittauspalveluita tuskin on saatavissa, mutta ulkoilma on miellyttävän lämmintä, joten ei siellä sisäilmassa aivan yhtä paljon aikaa vietetäkkään kuin koti Suomessa.

[Sami_]

Aika yleinen on lyjylevyillä toteutettu kapillaarikatko ja hometta siellä silti riittää rakennuksissa melkoisesti. Asunnot eivät alakerroksissa ole todellakaan kovinkaan terveellisiä.
Onneksi alueella ei ole pahemmin pakkasta, joka rapauttaisi seinärakenteita. Meidän ilmastomme saattaa olla osittain vaativampi rakentaa.
Kuivaajien käytöstä alueella ei ole tietoa, mutta saattaisi olla hyvinkin tarvetta.
Olin juuri parin viikon lomamatkalla Meksikossa ja sen maan kielessä homesanaa tuskin on laisinkaan on melko varma mielipiteeni. Sisäilmaston mittauspalveluita tuskin on saatavissa, mutta ulkoilma on miellyttävän lämmintä, joten ei siellä sisäilmassa aivan yhtä paljon aikaa vietetäkkään kuin koti Suomessa.

Moho on espaniaksi home. Meksiko nyt on paikkana ja ilmastoltaan täysin toisenlainen välimerenmaihin verrattuna. Mutta jos puhuu välimeren maista, maaperä välimeren rannoilla on todella kosteaa.

[Matti Alander]

Moho yhtä kuin Home, no hyvä tietää tämäkin. Sana ilmeisesti on vain vähän käytössä ja paremminkin tarkoitin, että siellä ei pahemmin varmaankaan homeen aiheuttamista terveyshaitoista keskustellakkaan.
Alueilla joilla ilma on lämmintä ja kuumaakin käytetään paljon ilmastointia ja ilmastoinnilla on kuivaava ominaisuus huoneilmaan. Energiaa tietysti kuluu paljon ja mielestäni etelässäkin olisi siksi kannattavaa eristää rakennuksia enemmän.
Suurin piirtein samat rakenneratkaisut toimisivat etelässäkin hyvin ja rakenteet kuivuisivat paremmin ulospäin, varsinkin maanvastaisilla osilla. muutenhan höyrynsulun tulisi etelän kuumissa maissa sijoittaa ulkopuolelle, kuten rakennettaessa kylmähuoneita.
Maailmaa kiertäessä on hyvin huomannut, että paljon on tehtävää jäljellä rakenteiden kosteusteknisen käyttäytymisen parantamisessa. Suomi on yksi edelläkävijämaista alalla ja kun suoritetaan paljon tutkimuksia, sekä ihmiset ovat kohtuullisen valveutuneita, niin homeongelmia myös löytyy.

[Sami_]

Maailmaa kiertäessä on hyvin huomannut, että paljon on tehtävää jäljellä rakenteiden kosteusteknisen käyttäytymisen parantamisessa. Suomi on yksi edelläkävijämaista alalla ja kun suoritetaan paljon tutkimuksia, sekä ihmiset ovat kohtuullisen valveutuneita, niin homeongelmia myös löytyy.

Nää on mielipideasioita, mutta mulle on eri maissa kiertäessä tullut mieleen että meillä pohjoismaisilla olisi paljon opittavaa pitkäikäisten rakennusten rakentamisessa. Rakennuskanta on meillä todella nuorta ja remonttitiheys tolkuton verrattuna yleensä euroopan meininkiin. Ihmiset meillä asuvat todella uusissa rakennuksissa. Toki meitä on vähemmänkin joten rakennusteollisuuden on saatava homma pyörimään tällä vähäiselläkin porukalla, jolloin pahvi/muovitaloja nousee tonteille kymmenen vuoden välein. Mitä tulee tutkimukseen, niin meillä tutkimus on todella vähäistä ja kapea-alaista verrattuna maihin joissa rakentamiskulttuuri on tuhansia vuosia vanhaa. Volyymi ja sitäkautta tutkimusmäärärahat muualla on aivan toista luokkaa.

Rakennuksien määrä englannissa, eteläranskassa, saksassa, italiassa ja espaniassa on myös aivan toista luokkaa suomalaisen rakennuskantaan suhteutettuna, mutta keski-ikä on jotain ihan muuta. Rakennusten huoltaminenkin on todella paljon harvinaisempaa kuin meillä. Kun näkee monta sataa vuotta vanhoja järkevästi ylläpidettyjä rivitaloja, niin ei voi muuta kuin nostaa hattua sille että miten ne on rakennettu ja todeta että on onni ettei me pohjoismaalaiset päästä virittelemään uusimman rahatekotegnologian muovivirityksiä niihin. Vaikka itsekin olen insinööri, niin kaikkia vanhojen talojen omistajia kehoittaisin tarkkaan miettimään että kuunteleeko insinööriä joka mainostaa nykytekniikan mahtavia ihmeitä vaiko katsoo jo koettua todellisuutta että miten on talot saatu pystymään pystyssä. Kuninkaan uudet vaatteet jaksaa aina kiinnostaa uudelleen ja uudelleen ja kansakunta vuosikymmen toisensa jälkeen virittää talonsa mitä ihmeellisimmillä virityksillä vain nähdäkseen seuraavalla vuosikymmenellä että aika ajoi ohi. Insinööriäkään ei näy silloin enään missään eikä haluta muistella että mitä tuli sanottua. Meissä insinööreissä on se vika että suu vaahdossa nojataan pariin faktaan ja rajattuihin yksityiskohtiin, mutta aina jää se kokonaisuus näkemättä. 60-70 luvulla huomattiin että kivivilla ei sido vettä, jolloin vedestä muodostuu ongelma homeen muodossa. Korjattiin asia muovisella höyrynsululla. Nyt me ollaan pistämässä muovikuulalevyjä kellarin seinään hyvin tunkkaiseen tilaan. Samalla kannattaa miettiä että mitä tapahtuu kesällä. Ensi vuosikymmen ei loppujen lopuksi ole niin kaukana pankkilainojen näkökulmasta.

Uudet talot voi tietysti rakentaa vaikka pelkästä styroksista, koska siinä ei maailma paljoa menetä tapahtui sille mitä tahansa, mutta vanhojen talojen kohdalla kannattaisi liipaisinsormi olla hyvin harkitseva.

Taloja on kuitenkin rakennettu tuhansia vuosia. Mitään kummallisia mullistuksia ei ole viime vuosikymmeninä tullut, muualla kuin rahantekorintamalla.

Olet oikeassa energian kulutuksessa. Lämpimissä maissa energiaa kuluu asumiseen enemmän kuin meillä täällä pohjolassa. Jäähdyttäminen vaatii paljon energiaa.