selluvilla

[madde]

puhalsin viime vkl vintin kattoon ja seiniin lisää selluvilla, viimeisestä ja ekasta puhalluksesta aikaa 2 vuotta. Joitakin huomioitavia juttuja mitä itse opin siperian kautta-tyylillä ni laitan sen eteenpäin, jotta te vältytte aloittelijan virheiltä
1. Jos puratte vintin ulkoseiniin asti niin suunnitelkaa ja rakentaa uudet katto ja seinärakenteet sellaiseksi, että ovat täysin onttoja eli jos on koolausväli 600 niin joka koolausväli ontto katosta seinään (katto, vino-osa ja vintin seinät). Mä tein tämän ja kiitos yläkerran ukon niin oli helppo lisätä selluvillaa.

2. Älkää vetäkö seiniin ja kattoon mitään vaaka-ristikoolaussysteemejä sen takia, että saisitte normipaksuuden eristeille, tehkää mieluummin ihan kokonaan auki. Mä opin purkaessa omaa vinttiä, jossa Veikko oli tehnyt (1952) vinttiin kesähuoneen niin kiinnittämällä leveitä roikkuvia puupaloja kattotuoleista niin sillä se laski katon korkeutta sen 100 mm purua varten. Mie vetäisin sitten sen +250 eristepaksuuden verran ja hyvä tuli.

3. Jos paneloitte seinät ja katon (ainut suositeltava) niin vetäkää seinän yläosassa ja katossa pari paneelia ruuvilla kiinni, saa lisättyä selluvillaa vuoden-kahden päästä eikä tarvi purkaa kaikkea kylmyyden takia. Älkää ekan talven aikan laittako levyjä, näiden purkaminen on hirvee homma. Antakaa mieluummin katon ja seinän olla rimoilla sen ekan talven ja eriste laskeutuu rauhassa.

4. Suunnitelkaa NURKAT hyvin! Eli rakentakaa nurkat mahdollisimman avoimeksi; pystytte puhaltamaan vasemmalta, oikealta ja ylhäältä. Nurkat on oikeesti aika v--mäisiä vedon kannalta ja nämä falskaa ensimmäisenä. Eli suunnittelu lähtee juuri sieltä väärästä päästä eli ulkorakenteesta. Ja vintin rakennesuunnittelu muutenkin mahdollisimman yhtenäiseksi eli jos teette vessoja tms niin tehkää ne sisäseinät sen jälkeen kun koko yläkerta on eristetty! Mitä enemmän nurkkia, sen enemmän ongelmia..

5. Hyväksykää, et selluvilla laskeutuu enemmän kuin esitteessä sanotaan, se on fakta. Eli tapetoikaa tms vasta kahden puhalluksen jälkeen ja mieluummin niin, että ekasta puhalluksesta on aikaa väh 1 vuosi (rintamamiestalon perinteinen peruskorjaustapa, remppa ei tehdä 5 kk aikana). Mun kohdalla selluvilla oli laskeutunut 10 cm ja sen huomas tänä talvena kun pakkasten (-16) aikana vintin lämpötila laski +2 asteeseen tunti sen jälkeen kun keskikerroksen takka oli laitettu tulille..

6. Mulla meni 7 säkkiä kakkospuhalluksessa ja se on paljon. Luojan kiitos olin suunnitellut vintin rakenteen ihan eri tavalla kuten raksainssi oli tehnyt (vaaka-risti-vaaka) ja nyt sain ujutettua letkun seinään saakka (katon kautta reiitys). Taas sai Madde kiittää itseään paremmasta suunnittelusta

[marwin]

Tosi hyviä neuvoja. Eli työn suunnittelusta kaikki lähtee. Johan sanan laskukin sano jotta hyvin suunniteltu on.........
MarWin

[punny]

Ihan silklasta mielenkiinnosta niin ilmeisesti puhalsit itse, niin ihan sitä että paljos maksoit per säkki? Itse ajattelin yläpohjan vällyjä lisäillä tässä kun on purua hurjat 10cm.

[MX1K]

Ihan tossa ammattimiehen touhuja seuranneena voisin todeta hyvän neuvon puhaltamiseen ensikertalaiselle. :)
Eli siis ensin puhalletaan nurkkaan kökö ja sitten tungetaan se putken pää sinne kekoon sisälle ja aletaan "kasvattamaan" sitä sivusuunnissa. Pölyää n+1 kertaa vähemmän kun muuten vaan somottelemalla.

[madde]

Säkki maksaa n 12 egee/säkki ja koneen saa kotiin ilmaiseksi. Yleensä eivät veloita mitään vuokrasta.. Nurkan puhaltaminen on taitolaji eli ensin puhalletaan nurkka vasemmalta JA oikealta ei molemmilta seiniltä. Sen jälkeen (jos on kyseessä vino-osa) niin viimeisenä puhalletaan sama nurkka yläkautta, silloin menee varmasti täyteen. Sen jälkeen voi onton katto-osuudet puhaltaa melkein miten vain. Minä olen lisäksi tehnyt nyt niin, että siirtelen letkua ontossa seinässä ja katossa vasemmalta oikealle, silloin selluvilla asettuu kummallekin reunalle juuri sopivasti. Ja sit viimeisenä ruuveilla kiinni paneelit näistä kohdista, johon puhalletaan lisää vuoden päästä. silloin tulloopi hyvä

[markokoo]

Sen jälkeen voi onton katto-osuudet puhaltaa melkein miten vain. Minä olen lisäksi tehnyt nyt niin, että siirtelen letkua ontossa seinässä ja katossa vasemmalta oikealle, silloin selluvilla asettuu kummallekin reunalle juuri sopivasti.

Meinasinkin jo kysellä että kuinka ihmeessä ne villat kotelopuhalluksessa voivat valua noin paljon (tai siis yhtään), mutta vastaus taisi tullakin tässä. Ilmeisesti olet siis puhaltanut vapaapuhallukseen tarkoitetulla koneella?

Itse puhalsin ekovillaurakoitsijan ohjeen mukaisesti, eli letku tiputetaan kotelon pohjalle saakka ja nostetaan 10-20 senttiä. Sitten puhalletaan villaa niin kauan että villan tulo lakkaa. Nostetaan putkea 10-20 senttiä ja toistetaan, aina ylös asti. Yläpää on koko ajan tukittuna esimerkiksi vaahtokumipalalla jossa putken mentävä reikä.

Tämä vaatii koteloiden puhallukseen tarkoitetun koneen (tehokkaammat / isompi kuin vapaapuhalluskoneet). Ainakin ekovillaurakoitsijoilla on molempia, rautakaupoissa jne taitaa olla noita vapaapuhallukseen tarkoitettuja.

Tuolla periaatteella villa menee todella tiiviisti ja uskallan väittää ettei valu tippaakaan. Jos tuollaista seinää avaa vähän niin villa muistuttaa enemmänkin olevan levymäistä tavaraa.

[punny]

Säkki maksaa n 12 egee/säkki ja koneen saa kotiin ilmaiseksi. Yleensä eivät veloita mitään vuokrasta.. Nurkan puhaltaminen on taitolaji eli ensin puhalletaan nurkka vasemmalta JA oikealta ei molemmilta seiniltä. Sen jälkeen (jos on kyseessä vino-osa) niin viimeisenä puhalletaan sama nurkka yläkautta, silloin menee varmasti täyteen. Sen jälkeen voi onton katto-osuudet puhaltaa melkein miten vain. Minä olen lisäksi tehnyt nyt niin, että siirtelen letkua ontossa seinässä ja katossa vasemmalta oikealle, silloin selluvilla asettuu kummallekin reunalle juuri sopivasti. Ja sit viimeisenä ruuveilla kiinni paneelit näistä kohdista, johon puhalletaan lisää vuoden päästä. silloin tulloopi hyvä

Meikälle tarjottiin hintaa 16€ säkki ja sisältää vuokran tuosta puhaltimesta. Vähän lupailtiin tinkiä, ei tuo hinta nyt sitten ihan persiillään ole. Aattelin jos huomenna tai torstaina vinttiin puhaltelis. Kiitoksia vaan hyvistä vinkeistä. Katotaan kuin sällin käy. Vois tuon kuistin seinät, katon ja lattian puhaltaa kun tulee ajankohtaiseksi.

[tuuma]

Täällä nuo vinoon katto-osuuteen tehdyt kotelot täytettiin hiljalleen ja sitten puhalluksen välissä laudasta tehdyllä "tamppaimella" taputeltiin (tai siis timpurit taputteli) puhallettu sellu alaspäin ja sitten siirryttiin vähän kerrallaan ylöspäin. Ei tiukkaan mutta sillain hellästi. Vaikeaahan tuo on mutta nyt kun remppa jäänyt laiskuudesta ja monista muista tärkeimmistä projekteista lopullista pintaa vaille niin juuri tämän Madde:n viestin vuoksi tulikin tutkittua onko valahtanut ja onneksi ei ollut

[Hippula07]

Mikä muuten on puhalluskoneen puhallusputken halkaisija?

- Antti

[Tomppa]

Mulla olleissa koneissa on ollut n.75 mm ja n.100 mm putket.

[Hep]

Noilla rautakauppojen säkkihinnoilla saa tod.näk. urakoitsijan hoitamaan koko homman ja rahaakin jäisi jäljelle. (Eikä tarvitse itse puhalluskonetta eikä villaa rahdata.) Tietenkin siinä tilanteessa pitää olla puhallettavaa hiukan enemmän, pienissä erissä tekeminen ei varmaankaan kannata. Nyt kun rakentaminen on hiljentynyt, niin urakoitsijatkin saattaa ilmestyä työmaalle jopa sovittuun aikaan. Ja kun työnosuus merkitään laskuun, niin kotitalousvähennyksellä vielä ropoja takaisin. Mutta kyselkää niitä tarjouksia, älkääkä lihottako rautakauppiasta liikaa.

[pelkka]

Loppuvuoden 2008 hintoja täällä Uudellamaalla kun vertailin, niin saman hintaiseksi loppujen lopuksi olisi tullut se puhaltaako itse vai pyytääkö puhaltajan ja tekee työn osuudesta kotitalousvähennyksen. Ekaan vaihtoehtoon ei tarvitse käteistä niin paljoa, mutta roudaamista ja raijaamista tulee jonkin verran.

Ammattiasentajan kanssa esiin tuli ongelma: asennusautojen suuri koko. Yksityistiemme kun ei kestä sulaan aikaan semmoista ziljoonan tonnin painoista asennusautoa joita pruukaavat käyttää. Joltakulta firmalta löytyi kuivan villan puhaltamiseen (oma tarve n. 25 kuutiota) pienempi auto, kokoluokkaa paku.

Tämän tiedon esille kaivaminen firmoista soittamalla oli vaivalloista: ensin tsekkaat nettisivut, ei tietoa. Sitten soitat firmaan, jossa vastaa täti, joka ei tiedä, koska vain asentaja tietää. Sitten soitat asentajalle, jolle jätät puhelinvastaajaviestin. Hän soittaa tai ei soita takaisin kahden viikon sisällä. Kerrot taas samat tiedot uudestaan ja uudestaan ja lopulta kun hänelle selviää, että kyse on *kuivasta* villasta, niin käy ilmi että hänellä on kyllä sellainen auto jolla työn voisi suorittaa.

Kehoitin firmoja laittamaan k.o. tiedon nettisivuilleen, jotta se hyödyttäisi kaikkia potentiaalisia asiakkaitaan.


pelkka

[puuhapete]

2. Älkää vetäkö seiniin ja kattoon mitään vaaka-ristikoolaussysteemejä sen takia, että saisitte normipaksuuden eristeille, tehkää mieluummin ihan kokonaan auki.

Tämä jäi mietityttämään minua, eikös tuon ristikoolauksen tarkoitus ole poistaa kylmäsillat jotka muodostuu koko seinän paksuisesta puurungosta? Asennuksen kannalta varmasti on helpompi kun puut menevät vain pystysuuntaan, mutta onko kokemusta tuosta paljonko kylmäsillat vaikuttavat? Meillä runkotolppana on pattinkia ja ajattelimme
a)täyttää tuon 10cm välin ekovillalla(+paperi) ja koolata sen jälkeen vaakaan kakkoskakkosella. Tämän jälkeen Isolinaa tuon 5cm paksuudelta, jonka jälkeen taas paperointi. Paperiahan tuossa kuluu.. mutta ei tulisi juurikaan kylmäsiltoja.
b)Sama systeemi muuten mutta vaihtaisi tuon 5cm Isolinan Ekovillaan. Edelleen paperia kuluu ja hermoja, mutta kylmäsiltoja ei tuli edellistä vaihtoehtoa enempää.
c) Sama systeemi molempien kerrosten ollessa Isolinaa. Edelleenkin kylmäsillat pysyvät kurissa mutta materiaalikustannukset ei enää.
ja tätä topicia luettuani vielä vaihtoehto
d) runkopattinkien kylkeen kakkoskakkoset ja koko 15cm paksu ontelo täyteen ekovillaa, vain yksi paperi, melko vähän työtä, mutta paljon kylmäsiltoja

Isolina vaan on melko kallista, bauhaussissa: 50mm 59e 11,3m2/paketti ja 100mm 59e 5,65m2/paketti mutta toisaalta helppo asentaa. Ekovillassa taas täytyy meidän tapauksessa huolehtia sullomisesta/ylitäytöstä jottei rakenteita tarvitse enää avata. Kyseessä pelkästään seinien pystysuorat osat. Tiedä tässä vaihtoehtojen viidakossa sitten mikä on hinta-laatusuhteeltaan paras..

[madde]

Joo niin mäkin luulin, että tuo ristikoolaus on juuri se oikea juttu mutta sitten tuli tenkkapoo juuri tuon kylmäsillan osalta. Mä en tätä tajunnut silloin kun tein juuri päinvastoin kun inssi oli sen suunnitellu vaan nyt tajusin mikä pointti tuolla Veikolla oli kun hän oli laskenut kattoa alas sen tuon aikaisen 100 purueristeen verran; se kylmäsiltä tulee väkisin tuon risti-vaakakoolauksen takia. Minä päättelin, että tuo rakenne on alunperin suunniteltu kiinteitä eristeitä varten mutta ei välttämättä toimi kun on kyse puru tai ekovilla eli juuri tuon vaakakoolauksen "taakse" jää sitä ilmarakoa. Ja kuvittele vielä se, että yrität tunkea sitä letkua yli sen vaakakoolauksen, et saat puhallettua lisää jonkin ajan kuluttua ni saat takuuvarmasti tapella ja kunnolla ja vielä ristiä käret, et koneessa riittää puhallustehoa. Mie kun tein nurkat esim niin tajusin tietämättä ja siinä vaiheessa tietämättä letkun ristimitoista mitään, et nää pitää muuten tehdä mahd avoimeksi, ettei tule myöhemmin ongelmia vedon kanssa. Tuo vaaka-ristikoolaus jäykistää tietenkin osaltaan vintin rakennetta entisestään mutta jos haluat sitä käyttää niin vedä kattotuoleihin 50/50 eli kakkos-kakkosta ja laske edes sen verran, et saat myöhemmin sen himpuran letkun mahtumaan vintin mataliin seiniin saakka. Kun työntää katon puolelta letkua niin kaikki tavara mikä siinä vaiheessa vastustaa on eli hermot menee kun pitää saada se työnnettyä mahdollisimman syvälle.

Tässä on vain 1 esimerkki siitä miten varovasti ja hitaasti purin vinttiä, tuolloin en tajunnut miten tarkkaan mie tuijotin jo tehtyjä rakenteita ja miten monta sätkätaukoa pidin filosofointitauoista puhumattakaan mutta nyt tajuan, todellakin. Eli tein joka koolausrakenteen mahdollisimman ontoiksi, nyt ei tarvinnut noitua kun puhalsi lisää vaan letku meni juuri sinne minne sen pitikin. Nyt on vintillä taas lämmintä .

Mie suhtautuisin tuohon kahteen eri eristeen käyttöön varauksella, tee mieluummin yhdellä ja samalla eristeellä koko homma. Ihan jo hygroskooppisuuden kannalta ja sit se, et mikään ei ole niin tympeetä kun sylkäiset suusta makeaa selluvillaa ja sitä on sit lattialla ja joka paikassa ja sitten vielä könyät vintille eristepakettien kans ja leikkaat ja lääräät ja asentelet. Kun saisit koko homman tehtyä yhdellä ja samalla kertaa.

Se paprun asentaminen on homma. Se kun ei ole edes paperia vaan pahvin ja paprun sekoitusta. Ja sen myötä jäykkää ja se karkaa käsistä ja sen leikkaaminen ja asentaminen itsekseen on todella kakka homma, joten siihen hommatkaa joku kaveriksi. Mun pojan vokabulääri kehittyi kummasti tuon syksyn aikana ku mie itsekseen väänsin asentaa tuon pahvin ni älkää te tehö samaa virhettä ..

Eli mä tekisin vaihtoehto B

[madde]

tarkennus että vaihtoehto c, koko ontelo täyteen selluvillaa.
Kattotuolien ALLE kiinni se kakkos-kakkonen ja ampumalla, 90 naula menee ku veitsi voihin.