Tässä nämä harmaat kaverukset jäävät työttömiksi kaukolämmön ja uuden kylppärin myötä:
Vasemmanpuoleinen tulee kellaritilasta, jossa öljysäiliö sijaitsee ja oikeanpuoleinen alakerran vessan katosta.
Onko asbestia tämmöisissä putkissa yhtään, vähän, paljon, pirusti? Millä tekniikalla kannattaa purkaa? Lekalla, rälläkällä, hampahilla, puukkosahalla, ammatimiehellä tai jollain muulla, millä?
En tiedä mutta jos itse purat niin ota sen verran varman päälle että tiivistä tila muoviseinillä muista tiloista, kulkuun eteinen.
Alipaineista ikkunasta jollakin puhaltimella, saa vuokraamosta. Samalla vuokraat kunnon naamarin ja ostat kertakäyttöhaalarit. Imuroi tila hyvin ja anna alipaineistajan olla sen jälkeen päällä yön yli. Kuvasta ei voi päätellä mitä materiallia putket on mutta ilmeisesti ei rautaa kun pitää kysellä
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Asbestia taitaa olla lähes kaikkialla vanhoissa materiaaleissa: lattiamatoissa/liimoissa, tasoitteissa, laatoissa, laasteissa, eristeissä jne. Se kun oli silloisen tiedon mukaan hyvää ja halpaa kamaa.
Muistaakseni satunnaiset purkutyöt voi hoidella itse jos palat lähtee kokonaisina? Suojautua purkuhommissa kannattaa muutenkin, sen verran tomua irtoo kuitenkin.
Pystyputkista en tiedä mutta olisin niiden suhteen aika neuroottinen. Soita ammattireiskoille, ne kertovat puhelimessa että onko vai eikö. Minä en olisi ihan yhtä rohkea kuin Hillyman, sen verran pölisevältä tuon purku vaikuttaa.
Mutta jos noissa lattialla vaakana matelevissa patteriputkissa on pahvikuoret joiden sisällä on harmaata paperimaista kuitua, niin se jälkimmäinen on asbestia. Ei kuulemma sitä vaarallisinta. Sellaista olen purkanut itsekin. Kastelin vedellä, irroitin saumasta, sahasin, säkitin ja teippasin. maski ja kertakäyttösuojain päällä.
NOTE! Tämän remontointiaiheisen tekstin on kirjoittanut samettihousuhumanisti. Lähdekritiikki kunniaan.
TimoAB kirjoitti:
Mutta jos noissa lattialla vaakana matelevissa patteriputkissa on pahvikuoret joiden sisällä on harmaata paperimaista kuitua, niin se jälkimmäinen on asbestia. Ei kuulemma sitä vaarallisinta. Sellaista olen purkanut itsekin. Kastelin vedellä, irroitin saumasta, sahasin, säkitin ja teippasin. maski ja kertakäyttösuojain päällä.
Tämäpä mielenkiintoista. Mulla risteilee aaltopahviputkia pitkin kellaria ja en ole uskaltanut kuin yhden kohdan juuri kuvaamallasi tavalla, ehkä noin 10cm poistaa. Onko asbestia olemassa montaa laatua? Toisaalta jos tarkemmin katselee niin ei mulla ole harmaata vaan valkoista kuin kipsi ja olen monesti ajatellut että onkohan täällä tuo aaltopahvi kiinnitetty ihan vaan kipsillä Ammattilaiset kai tuon tietää mutta kehen uskoo? Luulisi että ne peloittelee siihen malliin että haluavat tulla sen "sopuhintaan" itse poistamaan.
Asbestissa ratkaisee elinikäinen kertymä. Jos ammattisi puolesta altistut sille edes silloin tällöin, pitää olla varovaisempi kuin jos tämä on ainoa kerta kun tuon riskin joudut ottamaan. Eihän tuota putkea tarvitse pätkiä, riittää että sen sahaa katki ylhäältä ja alhaalta. Pölyä voi torjua myös vedellä: rätti ympärille, sahaa hetki ja suihkuta sahauskohta taas märäksi. Purut jos vähän kastuvat, niin eivät siitä pelästy.
Ovatko nuo siis lämpöeristettyjä kiertovesiputkia?
tuuma kirjoitti:Onko asbestia olemassa montaa laatua? Toisaalta jos tarkemmin katselee niin ei mulla ole harmaata vaan valkoista kuin kipsi ja olen monesti ajatellut että onkohan täällä tuo aaltopahvi kiinnitetty ihan vaan kipsillä
Asbestia on vissiin useampaa laatua. Häijyintä on kai se valkoinen kipsimäinen mössö, jota löytyi myös meidän pannuhuoneesta. Se mureni käsiin oikein mehukkaasti ja pölähteli, toisin kuin se patteriputkissa ollut siisti harmaa kuitu. Mä soitin asbestipurkufirmaan projektin alussa kun säikähdin ekaa esiintymää. Ne aika rehdisti kävi tsekkaamassa että tuossa on ja tuossa mutta tuossa ei. Ja repivät jotakin mukaansa mallu huulessa ilman minkäänlaisia suojaimia. Sitten tein itse rt-korttien ohjeiden mukaisesti sen lopun mitä piti tehdä - patteriputkia paljastui aina vähän kerrallaan eri mestoista.
NOTE! Tämän remontointiaiheisen tekstin on kirjoittanut samettihousuhumanisti. Lähdekritiikki kunniaan.
Ammattilaiset tekee juuri kuvailemallani tavalla, jos ne tekee sen oikein. Eli estetään pölyn kulkeutuminen muualle asuntoon ja huolehditaan omista keuhkoista. Jälkiputsaus ja alipaine säilytetään vielä senkin jälkeen. Lattioiden hiomisen jälkeen pitää primeroida loppu pöly kiinni mutta tässä tapauksessa se ei onnistu vaan tuo märkänä sahaaminen olisi parempi. Aina jos pölyämisen voi estää niin se on parempi. Esimerkiksi mattoliimoissa on kolmisen prosenttia asbestia ja silti sen hiominen vaatii alipaineistuksen, primerin ja tasoitteen millä se haudataan piiloon. Tarkoitukseni ei ollut yllyttää ketään itse purkamaan vaan tuoda esille se oikea tapa jos joku nyt päättää itse urakkaan ryhtyä.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Asbestikuitu on ongenkoukun tapaista rakenteeltaan ja se kun kerran menee keuhkorakkuloista sisään niin ei tule koskaan ulos. Ja kun kertymää on tarpeeksi niin se on moro.
Ennesvanhaan työn sankarit sekottivat valkoisesta pölisevästä asbestijauhosta puuroa käsin ilman suojia ja sitä puuroa levitettiin käsin putkien ympärille kiedotun harson päälle vähän samaan tapaan kuin kipsiä jalkaan. Asbestin vaarat tiedettiin paljon ennen kuin se kiellettiin Suomessa...että sillälailla...*kele.
Vielä 70 luvulla asbesti pölisi työmailla oiken kunnolla. Läheskään kaikki eivät ole saaneet oireita. Ei edes pahiten asbestille altistuneet. Prosenttuaalisesti luku taitaa olla aika pieni. Varovainen kannattaa kuitenkin olla ja hoitaa suojaus hyvin.
Viikko sitten hautasin vaarini joka teki elämäntyönsä lasinpuhaltajana Riihimäen lasissa,ympäristössä jossa asbestia oli joka puolella.Viimeiset neljä vuotta hänellä oli kotona lisähappilaite josta letkut nenässä kokoajan jotta henki edes jollainlailla kulki.Ilman tuota laitetta ei kovin montaa metriä jaksanut kävellä ennenkuin yksinkertaisesti happi loppui.Eipä ollut mukavaa katseltavaa ja siinä oppi arvostamaan terveitä keuhkoja ihan uudella tavalla.
Pääsyynä tähän sairauteen oli juuri asbesti jota oli mm. kuljetinhihnoissa yms. joita oli tuohon aikaan tehdas täynnä.
Pienet kertaluontoiset altistumiset eivät mitään aiheuta mutta pitkäaikainen kyllä todellakin aiheuttaa.
Pitää nyt muistaa ettei asbesti ole ainoa pöly joka on pahaksi, se vaan taitaa olla niin yleisesti käytetty materiaali että sille on altistunut mieletön määrä ihmisiä. Esimerkiksi ennen kun kuivattiin heinää elukoille niin se pöly ajoi lähes saman asian, pitkäaikainen altistuminen johti keuhkosairauksiin. Oma vaarikin käytti happilaitetta loppuaikana mutta sitä en tiedä mistä syystä, liekö koskaan tutkittukkaan asbestia kun viljelijä oli. Osa pölyisä tulee yskimällä ulos mutta ei todellakaan kaikki vaikka ei niin pahaa tarttumaan olisikaan kuin asbesti jolla on keuhkosyäpääkin aiheuttavaa ominaisuutta. Telakalla tutkittiin vanhoja työntekijöitä jotka oli töissä kun laivojen seinät eristettiin asbestia ruiskuttamalla, märkänä se ei pölissyt ja tietääkseni kukaan ei tästä tutkitusta porukasta saanut tuomiota tuossa testissä. Se oli sinänsä hölmö testi että jo lähes eläkeikäiset työntekijät olisivat todennäköisesti oirehtineet jo paljon aikaisemmin ja mitäänhän ei olisi ollut enää tehtävissä vaikka jotain olisi löytynyt, paitsi tietysti tuon keuhkosyövän osalta.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
