Hirsirunkoisen alapohjan rakenne

[subdependent]

Meillä meni keväällä ostetun lähes satavuotiaan tiilirunkoisen talon alapohja uusiksi, koska kellarissa oli kattavia homevaurioita kiinninaulattujen kissanluukkujen takia. Alapohjasta purettiin lähes kaikki, eli alhaaltapäin kiinnitetyt lisämineraalivillat, totaalisen lahot rossipohjalankut, vaihdettiin 5 syötyä alapohjahirttä, sekä imuroitiin alkuperäiset eristeet (100-200 mm turvetta jonka päällä täytemaata) - kaikissa oli selkeästi hometta seassa, joten purku oli tarpeellinen.

Koska koko rakenne meni täysin uusiksi, jouduimme kikkailemaan jotta saisimme sovitettua vanhoihin raameihin sopivan eristepaksuuden. Jos olisimme lyöneet uudet rossilankut vanhoihin pienoihin, olisi paksuudeksi tullut n 350 mm., joka olisi ollut rakennesuunnittelijamme mukaan täysin pois laskuista. Niinpä löimme hirsien sivuihin uudet pienat vanhojen yläpuolelle, pienojen väliin levyt 12 mm tuulileijonasta, tuulileijonien päälle bitumipahvi kourulle jonka päälle 250 mm pellavaeristettä, ilmansulkupaperi ja alkuperäiset lattialankut.

Saimme uudelle rakenteelle hyväksynnän rakennesuunnittelijaltamme - kuitenkin kun restaurointiharjoittelijamme keskusteli pohjarakenteestamme opettajansa kanssa, tämä sanoi että tuulileijonat tulevat todennäköisesti pussittamaan jonkin verran vettä, ja on tämän takia todennäköistä, että ne eivät kestä eristeiden painoa. Tämä tuli myös huomattua muutaman pisimmän hirsivarvin kohdalla (pituus n 1000 mm) joihin jouduimme rakentamaan kakkoskakkosista lisätuet alhaaltapäin. Huolettaakin että onko todennäköistä että kaikkiin varveihin pitää pian tehda samantyyppiset ratkaisut?

Muuten rakenne toimii todella hyvin, eli on vedoton ja pitää hyvin lämmön yläpuolella.

[pikkumiäs]

Kyllä kannattaa tehdä. Hieman kostuessaa tulee levy taipumaan alaspäin ja ehkä tippumaan. Ainakin taipuu reilusti.

[Pekka Huhta]

Juu. Jopa tuumainen tuulileijona alkaa ajan mittaan roikkua, tuosta ohuemmasta nyt puhumattakaan. Toinen vaihtoehto on tehdä sinne alle harvalaudoitus, ei ne nyt kakkosnelosia sentäs tarvitse tuekseen. Eli jos ne levyt on alta reilusti niskojen "sisällä" niin sinne joka väliin pari kolme pitkittäissuuntaista lautaa ja sitten poikittain tuet näihin lautoihin aina reilu metrin välein. Pellava nyt ei paljoa paina, että pärjää niinkin.

Ihme juttu mikä siinä 350 mm:ssä olisi vikana ollut, meillä on 300 mm + 25 mm tuulileijona + umpilaudoitus, enkä keksi siinä yhtään mitään vikaa. Tuntuu tuo 250 mm sen sijaan jopa inasen ohuelta.

Pekka

[subdependent]

Ok, kiitos tästä!

Samaa toppuuttelua ihmeteltiin aikaisemminkin, olisi ollut nimittäin pirusti vähemmän vaivaa lähteä rakentamaan vanhojen pienojen päälle. Mahdolliset kondenssiongelmat?

[Pekka Huhta]

Aika erikoiselta tuntuu, kun tuo 250 mm on aika minimipaksuuksia rossialapohjaan. Onkohan äijä nyt ollut ihan tarkalleen vanhojen talojen kanssa kartalla.

No, rakenne on sinänsä ihan kunnollinen ja tiivis, niin ettei tosta nyt hirmu haittaakaan ole. Tosin nuo 12 mm irtolevyt "roikkumalleina" on kyllä oikeesti aika tavalla huonoa suunnittelua, ei siinä paikassa kestä tuumainenkaan levy pitkään roikkumatta.

Pekka

[MX1K]

Tosiaan joo aika minimiä tuo 250mm.
Ite murehdin tossa kun yhteen lattiaan jätän alkuperäisen pohjalaudoituksen paikalleen että ei matalimpaan kohtaan saa kun 22cm eristettä. En huolis uutta tehdessä kyllä paljoa 300mm vähempää, pääosan talosta aion ristiinkoolata 8"+4" tai 6"+6" riippuen mitä saa halvalla, tossa just ostin erinäisiin tarkotuksiin suht siistiä (kuitenkin II luokan) 8" lankkua 2,05e/m. :)

[Oto Hascak]

Oon Pekan kanssa samoilla linjoilla. Itse en laittaisi edes tuuman vahvuista runkoleijonaa (tai vastaavaa) k600 niskojen väliin ilman harvalaudoitusta. Ja kummaksuttaa myöskin se, että se eristepaksuus on pienennettävä. Omasta mielestäni täysin järjetön teko. Omaan alapohjaan on tulossa hieman kohdasta riippuen 30-35 senttiä villaa ja pidän tuota vähän niin kuin miniminä.

[Sebbe]

Rossipohjan toimivuus perustuu siihen, ettei se ole liian hyvin eristetty. Lämpö rakenteessa ajaa kosteuden ulos. Eristepaksuutta paljon lisäämällä tulee jossain vaiheessa aikaansaatua rakenne, joka ei kuivu koskaan. Toinen asia joka kuivasi vanhoja taloja, oli piipun muuri, josta tihkui lämpöä talon alle. Tällä hetkellä valloillaan oleva ylenmääräinen eristäminen tulee varmasti aiheuttamaan ongelmia tulevaisuudessa, etenkin ilmastonmuutoksessa, kun talvisinkin on tarpeeksi lämmintä sienikasvulle ja kosteusprosentti huitelee jossain 95%.

[pelkka]

Mä kaappasin reilu vuosi sitten jonkun rakentajan (muistaakseni rakensivat uutta) blogista tuommoiset kuvat. Olivat "rakentaneet" lattian, laittaneet eristeet ja muistaakseni pinnoittaneetkin lattian sisäpuolelta. Yllätys oli ollut suuri (!) kun jonkin ajan kuluttua ts-levyt eristeineen olivat maanneet maassa talon alla.

(Jos en ihan väärin muista niin olivat tehneet homman vielä toiseen kertaan, jotain siinäkin oli mennyt pieleen, ja vasta kolmannella kerralla saivat eristeet pysymään paikoillaan. Hitsi kun en ottanut blogin osoitetta talteen. Se ei vaikuttanut miltään tsoukilta se saitti.)

Tuttu kaivinkonekuski - se joka on aina ajallaan ja tekee töitä pimeään asti eikä myöskään pelkää lapiohommia - sanoi että näitä samanlaisia alapohjavirityksiä tulee silloin tällöin vastaan. Ihmiset kun pruukaavat kysellä häneltä mielipiteitä kyhäelmistään kun tajuavat että tuo ukkohan tietää muustakin kuin mullasta, sepelistä ja savesta.

pelkka

p.s. löysin blogiosoitteen, mutta harmin paikka, se on poistettu.

[vesahy]

Tässä sitä kirjoitellaan niska ja posket punaisina. Itse tein alapohjaremontin yhden makuuhuoneen kohdalle altapäin kymmenkunta vuotta sitten. Kaverit vähän naureskelivat, että kuinka rossipohjan voi eristää latapäin, mutta hyvin se onnistui. Ohjeita ja neuvoja keräilin joka puolelta ja sitten tein remontin sen hetken parhaan tietämykseni mukaan.

Lattia oli ollut todella kylmä ja kun sen avasin, niin syykin selvisi, eristeet olivat painuneet niin, että lattialankkujen alla oli viiden sentin ilmarako. Väänsin rossilautojen kannatinrimat irti ja silloin tippui uskomaton määrä roinaa alas. Olin levittänyt alle kevytpeitteen, siitä eristeet ja laudanpätkät oli helppo kärrätä ulos täytemaan joukkoon. Kun siivous oli tehty, niin jäljelle jäi alle hahmottelemani rakenne.



Kannattajina on jumalattoman vahvat hirret, jotka olivat aivan priimaa. Lattialankkuja kannattelee parikymmensettisestä pyöreästä rungosta sahattu puolikas, sen ja hirsikannattimen välissä on sovituspalat.

Aivan ensimmäiseksi niittasin bitumivuorauspaperin altapäin lattialankkuihin kiinni. Hirsikannattimen kylkeen ruuvasin 1x4-tuumaiset laudat kiinni siten, että alareuna tuli 30 sentin etäisyydella lattialankkujen alapinnasta. Eristeeksi leikkasin 100 millin lasivillalevystä palaset tarkkaan mitaten ja painoin ne varovasti paikoilleen kolmeen kerrokseen, saumat luonnollisesti limittäen. Alin kerros tuli siis siihen kannatinlautojen kohdalle. Palat pysyivät hyvin paikoillaan putoamatta kun leikkasin ne sentin verran mitattua leveämmiksi. Lopuksi ruuvasin alimmaksi 12 millin tuulensuojalevyn. Kun metrin kannatinväli tuntui sen suhteen turhan pitkältä, niin viimeistelin rakenteen harvalaudoituksella. Tässä skissi nykyisestä rakenteesta.



Kaikki rakenteet tein ruuveilla, ne ovat siis tarvittaessa avattavissa ilman sorkkarautaa. Muutama vuosi sitten otin yhden tuulensuojalevyn irti ja tarkistin eristevillojen kunnon ja ne olivat ihan saman näköisiä kuin kaupasta tuotuina. Olen hiukan pelännyt tuota lasivillaa, jota käytettän jopa kurkkujen ja tomaattien kasvualustana, mutta toistaiseksi siis ei ole ollut murhetta.

Nyt pitäisi tehdä sama temppu salin lattialle mutta haluaisin käyttää pellavaeristettä levyinä. Mikään puhallusvilal ei oikein käy, sillä homma tehdään taas altapäin eikä siellä ole tilaakaan oikein kunnolla. Osaako joku kertoa paljonko pellavaeriste maksaa ja mistä sitä saa, siis edullisimmin?

Olen myös miettinyt, että jospa vielä vaihtaisin nuo ylläkuvatut lasivillatkin pellavaan? Kannattaako, onko hyötyä? Vaihto onnistuisi kuitenkin kohtuullisella työllä.

[markokoo]

Nyt pitäisi tehdä sama temppu salin lattialle mutta haluaisin käyttää pellavaeristettä levyinä. Mikään puhallusvilal ei oikein käy, sillä homma tehdään taas altapäin eikä siellä ole tilaakaan oikein kunnolla. Osaako joku kertoa paljonko pellavaeriste maksaa ja mistä sitä saa, siis edullisimmin?

No eikö se puhallettava selluvilla silloin ole juurikin helpoin vaihtoehto? Tekee suurimman osan rakenteesta valmiiksi koteloksi ja jättää vajaa puoli metriä kotelon päästä auki työskentelytilaksi. Se kotelon pääty suurimmaksi osaksi kiinni vaikka levypellavalla tai laudalla/tuulensuojalevyllä ja jättää pienen aukon josta saa puhallusputken työnnettyä. Sitten kun puhallukset hoidettu niin tuo työtilaksi jätetty paikka tuolla levypellavalla.

Itse laiskana tekisin kotelot valmiiksi ja sopivan kokoinen reikä josta letku sisään. Letkuja on eri kokoisia, se ohkaisin on jotain 8-10 cm ja käy hyvin ahtaitten koteloitten puhaltamiseen - tässähän tota tilaa on kyllä hurmaavasti verrattuna johonkin seinän puruvälin puhaltamiseen.

--
Marko

[jope]

Rossipohjaan ei välttämättä kannata laittaa kovin vahvaa lämmöneristystä juuri tuon mainitun hukkalämmön kuivaavan vaikutuksen vuoksi. Uusissa korkeapohjaisissa taloissa on jouduttu siirtymään ilmakuivaimiin kun lattiaeristeet on niin vahvoja. Ilmeisesti jo pelkästään ilmankosteudesta tulee alapohjaan riittävästi kosteutta aiheuttamaan kasvustoja vaikka maaperä olisikin kapillaari katkaistu.
Vanhaan rossiin en itekään ehkä vetelisi sitä 250mm enempää. Sen mitä lämmittämisessä kärsii riskeissä voittaa. Energiansäästötinvestoinnit nykypäivänä on ehkä viisainta sijoittaa ilppeihin ,vilppeihin, varaaviin tulisijoihin jne. Mielenkiinnolla odottelen mitä tapahtuu tulevaisuudessa passiivitaloille ja varsinkin kun niitä oppeja aletaan soveltamaan vanhoihin taloihin jotka on ajateltu toimimaan ihan omilla erilaisilla jutuilla.

Tuulileijonat tosiaan ei tule siellä alapohjassa kestämään edes eristeiden painoa. Systeemi pitää tehdä niin että kuitulevyillä on vielä omat erilliset kannakkeet. Harvalaudoitus poikittain tai niskaväleihin erilliset kannakkeet. Pikkunaulaimella nuo käy kätevästi.

[MX1K]

Itse en kyllä allekirjoita tuota 250mm. Sopiva määrä mielestäni pyörii siinä 250-350mm, tuohon rakoon on _perinteisesti_ tehty rossit. Ja kaikkihan tiedämme että maanvarainen sammaleristys ja rossi on ainoat toimivaksi todistetut lattiaratkaisut aikojen saatossa? ;)

[jope]

Kyllä niitä on ollut toimivia muitakin. Ainakin niinkauan kun talossa on ollut lämmöt päällä.

[kkk]

Mä kaappasin reilu vuosi sitten jonkun rakentajan (muistaakseni rakensivat uutta) blogista tuommoiset kuvat.
pelkka
p.s. löysin blogiosoitteen, mutta harmin paikka, se on poistettu.

Eipä hätää, haepas tuolta: http://www.archive.org/index.php
minne päätyy kaikista (?) nettisivuista kopio.