Heips...
Tässä kahden ulkoseinän sisäpuolisen eristämisen suunnittelu kesken ja haluaisinkin nyt kysellä mitä mieltä olette seuraavasta rakenteesta:
ulkoverhouspanelointi, 22 mm tuuletusrako, tuulileijona 12 mm, vaakalaudoitus, ilmansulkupaperi (oisko tervapaperi), purut 100/150 mm, ilmansulkupaperi, vaakalaudoitus, huokoleijona 22mm, kipsilevy tai joku muu vastaava (huokolevy jää mielestäni liian pehmeäksi) ja viimeiseksi tapetointi. Ydinkysymys on tuo kipsilevy huokolevyn päällä. Ei höyrynsulkuja.
Kiitos reagoinnista.
Sisäpuolinen eristäminen
-
vesahy
- Jäsen
- Viestit: 3354
- Liittynyt: Ma Maalis 17, 2008 19:18
- Paikkakunta: Stadi + läntinen Uusimaa
Re: Sisäpuolinen eristäminen
Vastaava sisäseinän rakenne minulla on parissa paikassa, eikä myöskään höyrynsulkua. Kipsilevynä on kuuden millin Gyproc Remonttilevy GN6O, joka mukavampaa käsitellä kuin normaali paksumpi versio, sillä se on kevyempää ja leveyskin on vain 900mm. Ja halvempaakin se on per neliö.saw kirjoitti:... huokoleijona 22mm, kipsilevy tai joku muu vastaava (huokolevy jää mielestäni liian pehmeäksi) ja viimeiseksi tapetointi. Ydinkysymys on tuo kipsilevy huokolevyn päällä. Ei höyrynsulkuja.
Re: Sisäpuolinen eristäminen
Kipsilevy on hengittävä materiaali. Eli siinä mielessä toimii. (Ne lasivillat sen höyrysulun vaatii.)
Mutta jos seinälle haluaa laittaa jotain vähän painavampaa, niin naulat ja ruuvit pitää ylettyä laudoitukseen asti. Kipsilevyankkurit ym. ei oikein toimi, kun heti takana on huokolevyä.
Mutta jos seinälle haluaa laittaa jotain vähän painavampaa, niin naulat ja ruuvit pitää ylettyä laudoitukseen asti. Kipsilevyankkurit ym. ei oikein toimi, kun heti takana on huokolevyä.
-
Labyrint64
- Jäsen
- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Re: Sisäpuolinen eristäminen
Oon yrittänyt tutkia tuota "hengittävyyttä" niin paljon kuin olen vain aineistoa löytänyt.
Kosteus huoneilmasta rakenteisiin voi siirtyä joko ilmavuotojen kautta tai johtumalla.
Jos rakenteissa on ilmavuotoja niin näissä paikoissa ilma liikkuu paljon ja jos ilma on kosteaa kostuttaa se myös rakenteet. Perusesimerkki on huonosti tehty paperointi/ilmansulku sekä koneellinen ilmastointi/poisto. Jos alipainetta on liikaa otetaan korvausilmaa ulkoseinän läpi ja esim. ikkunankarmin ja seinän välistä. Tällöin kosteilla syys ja talvikeleillä ulkoilman kosteus siirtyy ilman mukana rakenteisiin.
Mielestäni edelläolevaa tärkeämpi juttu on kosteuden siirtyminen seinään johtumalla. Muovituksella pyritään estämään tämänkaltainen siirtyminen. Sisäilman kosteus "imeytyy" seinälevyyn ja jatkaa siitä matkaa pikkuhiljaa kohti ulkoseinää. Jossain vaiheessa lämpötila tippuu ja kosteus alkaa tiivistyä eli se ei enää halua siirtyä enempää ulos joten jää paikoilleen ns. kastepisteeseen. Sanotaan että puru on hyvä eriste koska sitoo tuon kosteuden jo lähellä lämmintä puolta eikä kosteus jatka etenemistä kohti kastepistettä. Eri asia on missä vaiheessa puru sitten aikoo kuivua vai pitääkö se kosteutensa aina maailman tappiin saakka?
Itse olen yhä enemmän kallistunut muovien suuntaan. Tämä siksi että en näe oikein mitään järkeä minkäänlaisissa taloissa että kosteus pääsisi siirtymään rakenteisiin. Samalla estetään ilmavuodot. Ns. hengittävässä rakenteessa voi olla että vähän ilmaa pääsee seinän läpi joka kohdassa jolloin sisätilat ovat vedottomat. Kun tehdään ilmasulku/höyrysulku huonosti voi olla että ilmavuoto esim. ikkunoiden läheisyydessä lisääntyy ja tulee tunne vedosta. Sama juttu jos on painovoimainen ilmanvaihto ja laitetaan korvausilmaräppänät. Räppänän seuduilla kylmä ilma liikkuu ja se voi etsiä suorimman tien huoneen ovelle joten kylmästä ilmasta tulee "joki" eikä ilma sekoitu tasaisesti huoneeseen, kuten kävisi jos seinät vuotaisivat ilmaa tasaisesti sieltä täältä.
Huomatkaa että ylläoleva on itselleni muodostunut mielikuva eikä ehkä vastaa todellisuutta. Asiavirheitä saa korjata - jos tietää oikean vastauksen. Vaikuttaa vain että "hengittävyys" on niin pyhä sana että sitä varten on perustettu oikein uskonto. Olisi kuitenkin kiva kuulla ihan oikeita totuuksiakin välillä. Esim. miksi muovitettu talo olisi huonompi asua kuin muovittamaton. Kiinnostaa toki myös mitä käy jos villalla eristettyä taloa ei ole muovitettu. Meillä nimittäin on näin ja 40 vuotta on talo pysynyt pystyssä. Mitä olen seiniä avannut niin aivan kuivalta näytöstää. Voi toki olla että villa on pikkuisen kostunutta jonka vuoksi ei enää eristä niin hyvin kuin voisi mutta en ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa puuttuva muovitus olisi aiheuttanut todellisen homevaurion seinän sisään - normaali asuinhuoneissa.
Luin kirjastossa kirjaa jossa käytiin läpi rakennusten vaurioita ja niiden syntyjä. Seinissä olevat kosteusvauriot olivat 5 prosentin luokkaa ja nämäkin usein liittyivät esim. katon vuotamiseen ja sitä kautta seinien kastumiseen.
Yksi seikka mikä on vielä arvoitus ja "pelottaa" on seinän liika lisäeristäminen. Nyt seinän läpi karkaa lämpöä mutta jos laittaakin sisälle esim. SPU Anselmin niin tippuuko seinän lämpötila niin paljon että se aiheuttaa jotain muita ongelmia? Esimerkkinä rappaus joka on tehty lautaseinän päälle ja välissä on vain tervapaperi. Käsittääkseni hyvin yleinen rakenne 50-60-luvuilla. Nyt sadevesi kastelee rappausta ja vesi "imeytyy" rappaukseen mutta sisältä vuotava lämpö kuivaa seinän. Miten käy jos sisäpuolta eristetäänkin nykyisestä. Jatkaako kosteus imeytymistä tervapaperin läpi lautoihin saakka vai tuleeko muita ongelmia?
Kosteus huoneilmasta rakenteisiin voi siirtyä joko ilmavuotojen kautta tai johtumalla.
Jos rakenteissa on ilmavuotoja niin näissä paikoissa ilma liikkuu paljon ja jos ilma on kosteaa kostuttaa se myös rakenteet. Perusesimerkki on huonosti tehty paperointi/ilmansulku sekä koneellinen ilmastointi/poisto. Jos alipainetta on liikaa otetaan korvausilmaa ulkoseinän läpi ja esim. ikkunankarmin ja seinän välistä. Tällöin kosteilla syys ja talvikeleillä ulkoilman kosteus siirtyy ilman mukana rakenteisiin.
Mielestäni edelläolevaa tärkeämpi juttu on kosteuden siirtyminen seinään johtumalla. Muovituksella pyritään estämään tämänkaltainen siirtyminen. Sisäilman kosteus "imeytyy" seinälevyyn ja jatkaa siitä matkaa pikkuhiljaa kohti ulkoseinää. Jossain vaiheessa lämpötila tippuu ja kosteus alkaa tiivistyä eli se ei enää halua siirtyä enempää ulos joten jää paikoilleen ns. kastepisteeseen. Sanotaan että puru on hyvä eriste koska sitoo tuon kosteuden jo lähellä lämmintä puolta eikä kosteus jatka etenemistä kohti kastepistettä. Eri asia on missä vaiheessa puru sitten aikoo kuivua vai pitääkö se kosteutensa aina maailman tappiin saakka?
Itse olen yhä enemmän kallistunut muovien suuntaan. Tämä siksi että en näe oikein mitään järkeä minkäänlaisissa taloissa että kosteus pääsisi siirtymään rakenteisiin. Samalla estetään ilmavuodot. Ns. hengittävässä rakenteessa voi olla että vähän ilmaa pääsee seinän läpi joka kohdassa jolloin sisätilat ovat vedottomat. Kun tehdään ilmasulku/höyrysulku huonosti voi olla että ilmavuoto esim. ikkunoiden läheisyydessä lisääntyy ja tulee tunne vedosta. Sama juttu jos on painovoimainen ilmanvaihto ja laitetaan korvausilmaräppänät. Räppänän seuduilla kylmä ilma liikkuu ja se voi etsiä suorimman tien huoneen ovelle joten kylmästä ilmasta tulee "joki" eikä ilma sekoitu tasaisesti huoneeseen, kuten kävisi jos seinät vuotaisivat ilmaa tasaisesti sieltä täältä.
Huomatkaa että ylläoleva on itselleni muodostunut mielikuva eikä ehkä vastaa todellisuutta. Asiavirheitä saa korjata - jos tietää oikean vastauksen. Vaikuttaa vain että "hengittävyys" on niin pyhä sana että sitä varten on perustettu oikein uskonto. Olisi kuitenkin kiva kuulla ihan oikeita totuuksiakin välillä. Esim. miksi muovitettu talo olisi huonompi asua kuin muovittamaton. Kiinnostaa toki myös mitä käy jos villalla eristettyä taloa ei ole muovitettu. Meillä nimittäin on näin ja 40 vuotta on talo pysynyt pystyssä. Mitä olen seiniä avannut niin aivan kuivalta näytöstää. Voi toki olla että villa on pikkuisen kostunutta jonka vuoksi ei enää eristä niin hyvin kuin voisi mutta en ole kuullut yhdestäkään tapauksesta jossa puuttuva muovitus olisi aiheuttanut todellisen homevaurion seinän sisään - normaali asuinhuoneissa.
Luin kirjastossa kirjaa jossa käytiin läpi rakennusten vaurioita ja niiden syntyjä. Seinissä olevat kosteusvauriot olivat 5 prosentin luokkaa ja nämäkin usein liittyivät esim. katon vuotamiseen ja sitä kautta seinien kastumiseen.
Yksi seikka mikä on vielä arvoitus ja "pelottaa" on seinän liika lisäeristäminen. Nyt seinän läpi karkaa lämpöä mutta jos laittaakin sisälle esim. SPU Anselmin niin tippuuko seinän lämpötila niin paljon että se aiheuttaa jotain muita ongelmia? Esimerkkinä rappaus joka on tehty lautaseinän päälle ja välissä on vain tervapaperi. Käsittääkseni hyvin yleinen rakenne 50-60-luvuilla. Nyt sadevesi kastelee rappausta ja vesi "imeytyy" rappaukseen mutta sisältä vuotava lämpö kuivaa seinän. Miten käy jos sisäpuolta eristetäänkin nykyisestä. Jatkaako kosteus imeytymistä tervapaperin läpi lautoihin saakka vai tuleeko muita ongelmia?