Kellaria uusiksi

[Jarppi78]

No kertokaas nyt meneekö metsään. Eli -54 rakennettu rintsikka, kellari pitkältikin alkuperäisessä asussaan. Ulkopuolelle EN ALA salaojia tekemään työmäärän ja kustannusten nousun vuoksi puhumattakaan pihan pilalle menemisestä.

Toimiiko rakenteet mitenkään jos piikkaan lattian huis pois ja kaivan vähän syvyyttä. Sepeliä 20-30cm pohjalle, styroxi, raudoitus, betonilaatta 10cm, kaatoja varten vetoniitti johon lattialämmityskaapeli (mukavuuslämpö eli lähelle kaakeleita pienellä teholla paahtaan, muuten koppi lämpee saunan voimin ja vesikiertoisella patterilla) ja pintaan kaakelit. Seinille rivinteeraus, tasoite+ kaakelit. Ei vesieristeitä. Flektillä kosteuden siirto ulkoilmaan kylpyjen jälkeen.

[almasi]

Oletko tutustunut tuotteeseen Fuktisol? Jos mielestäsi salaojien kaivaminen on kova urakka niin miten kellarin lattian kaivaminen ja kaiken sen tavaran kärrääminen pihalle? Ja sepelien kärrääminen kellariin. Meillä ei tuota Fuktisolia ole, mutta jos nyt remontoisimme kellarin lattiaa laittaisin tuota ko. tuotetta koska se vähentää kaivamisen tarvetta.
Onko kellarissa ollut joskus kosteusongelmia? Millä korkeudella pohjavesi on? Remontoitko kylppäriä vai koko kellaria? Jne.
Vaikea vastata kysymykseesi noin suppeilla taustatiedoilla.

[Jarppi78]

Oletko tutustunut tuotteeseen Fuktisol? Jos mielestäsi salaojien kaivaminen on kova urakka niin miten kellarin lattian kaivaminen ja kaiken sen tavaran kärrääminen pihalle? Ja sepelien kärrääminen kellariin. Meillä ei tuota Fuktisolia ole, mutta jos nyt remontoisimme kellarin lattiaa laittaisin tuota ko. tuotetta koska se vähentää kaivamisen tarvetta.
Onko kellarissa ollut joskus kosteusongelmia? Millä korkeudella pohjavesi on? Remontoitko kylppäriä vai koko kellaria? Jne.
Vaikea vastata kysymykseesi noin suppeilla taustatiedoilla.

Eli fuktisoli korvaisi sepelit ja styroxin? Tarkoitin tuolla salaojittamisen skippaamisella sitä että teen ulkopuolelle salaojan tai en niin menee se kellarinlattia silti vaihtoon, ja jos sen ulkopuolisen kosteuden kanssa pärjää rivinteerauksella niin se saa riittää. Pikkuisen on joissain paikoissa kosteus siirtynyt seinän läpi ja kuivunut jättäen kalkit seinän pintaan.
Pohjavesien korosta ei tietoa. Edellinen omistaja on laittanut villat ja koolingit sokkelia vasten ja levyttänyt umpeen. Tämäkin rakenne on kunnossa tällä hetkellä.

[Matti Alander]

Aloittaminen ulkopuolelta on aina turvallisempi vaihtoehto, koska tällöin pystytään selvittämään, ettei talon alla pääse vettä turmelemaan lattiaa. Myös ulkoseinät perustuksien osalta saadaan kuivumaan ulospäin ja kapillaarinen kosteudennousu työnnettyä ulos.
Villa ja koolinki sisäpuolella on aina riskirakenne, jota kellarissa tulisi välttää, niin lattiassa, kuin kellarinseinässäkin. Tuollaisen rakenteen läpi kulkeutuu helposti Diffuusiokosteutta ja jopa ilmavuotoja lämpimästä sisäilmasta, jolloin viileä betonirakenne kondensoi erittäin helposti.
Märkätilojen kosteuseristäminen on myös tärkeää, jotta vettä ei pääse tunkeutumaan rakenteeseen, joka ei vielä kuivu ulospäin laisinkaan. Kosteutta voidaan siirtää jonkinverran ilmanvaihdolla ulospäin, mutta lämpimästä pyrkii aina siirtymään kosteutta vesihöyrynä viileämpää maaperää ja ulkoilmaa kohti. Tälööin on eduksi jos kellarinseinä on mahdollisimman lämmin ja ulkopuolelta vesihöyryä läpäisevä.
Lattiarakenne tulisi rakentaa aivan samalla periaatteella, ulospäin harvenevaksi ja kosteudeneristystä sisäpinnassa kiinnityslaastin alla tulisi käyttää. Nykyaikaiset vedeneristeet läpäisevät myös vesihöyryä melkoisen hyvin, jolloin kiinnityslaasti kastuessaan pyrkii kuivumaan myös ulospäin kohti viileämpää maaperää. Tällöin betonilaatasta ulos päästäkseen tulisi lämmöneristeen viimeinen kerros olla mahdollisimman harva.
Fuktisol levy toimii myös kapillaarikatkona, jolloin erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita ja lattiarakenteesta voidaan tehdä 300 mm matalampi.
Tyyppihyväksynnän mukaan kapillaarinen kosteudennousu Fuktisol levyssä on ainoastaan 5 mm luokkaa.
Kannattaa harkita ulkopuolen salaojituksen tekemistä talviaikaan, jolloin maaperä on jäässä ja pihankorjaustyöt jäävät pienemmiksi. Nykyaikaisella kalustolla kaivaminen talvella ei ole minkäänlainen ongelma, vaan pääsääntöisesti päinvastoin.
Kannattaa tutustua lukuisiin artikkeleihin tällä palstalla, jotka käsittelevät kyseistä aihetta.

[Jarppi78]

Aloittaminen ulkopuolelta on aina turvallisempi vaihtoehto, koska tällöin pystytään selvittämään, ettei talon alla pääse vettä turmelemaan lattiaa. Myös ulkoseinät perustuksien osalta saadaan kuivumaan ulospäin ja kapillaarinen kosteudennousu työnnettyä ulos.
Villa ja koolinki sisäpuolella on aina riskirakenne, jota kellarissa tulisi välttää, niin lattiassa, kuin kellarinseinässäkin. Tuollaisen rakenteen läpi kulkeutuu helposti Diffuusiokosteutta ja jopa ilmavuotoja lämpimästä sisäilmasta, jolloin viileä betonirakenne kondensoi erittäin helposti.
Märkätilojen kosteuseristäminen on myös tärkeää, jotta vettä ei pääse tunkeutumaan rakenteeseen, joka ei vielä kuivu ulospäin laisinkaan. Kosteutta voidaan siirtää jonkinverran ilmanvaihdolla ulospäin, mutta lämpimästä pyrkii aina siirtymään kosteutta vesihöyrynä viileämpää maaperää ja ulkoilmaa kohti. Tälööin on eduksi jos kellarinseinä on mahdollisimman lämmin ja ulkopuolelta vesihöyryä läpäisevä.
Lattiarakenne tulisi rakentaa aivan samalla periaatteella, ulospäin harvenevaksi ja kosteudeneristystä sisäpinnassa kiinnityslaastin alla tulisi käyttää. Nykyaikaiset vedeneristeet läpäisevät myös vesihöyryä melkoisen hyvin, jolloin kiinnityslaasti kastuessaan pyrkii kuivumaan myös ulospäin kohti viileämpää maaperää. Tällöin betonilaatasta ulos päästäkseen tulisi lämmöneristeen viimeinen kerros olla mahdollisimman harva.
Fuktisol levy toimii myös kapillaarikatkona, jolloin erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita ja lattiarakenteesta voidaan tehdä 300 mm matalampi.
Tyyppihyväksynnän mukaan kapillaarinen kosteudennousu Fuktisol levyssä on ainoastaan 5 mm luokkaa.
Kannattaa harkita ulkopuolen salaojituksen tekemistä talviaikaan, jolloin maaperä on jäässä ja pihankorjaustyöt jäävät pienemmiksi. Nykyaikaisella kalustolla kaivaminen talvella ei ole minkäänlainen ongelma, vaan pääsääntöisesti päinvastoin.
Kannattaa tutustua lukuisiin artikkeleihin tällä palstalla, jotka käsittelevät kyseistä aihetta.

No sehän tässä onkin kun olen lukenut niitä ihan liiaksi. Miljoonia tapoja ja kikkoja kuinka tehdä ja kuinka ei tehdä. Mites tuo kosteuden siirtyminen ulospäin seinien läpi, eikös se toteudu nyt hyvin jos välissä on vain pari kerrosta kiveä (rivinteeraus+sokkeli)? Entäs lattian läpi maaperään menevä kosteus, eikös vesieriste tule jättää pois että tuo toteutuu?

[nymana]

Suunitelmasi on ok.

Mielestäni on viisaampaa aloittaa hyvin toimineen kellarin remontti sisältä. Jos sisäpuolisen remontin jölkeen homma ei toimi, niin sitten voi sen kaivurin tilata. Edellytyksenä rakenteiden avoimuus. Jos homma toimiikin, niin ei tarvita kaivuria edes talvella.

Laita salaoja seinän varteen lattian alle ja kaivo jonnekin vähäpätöiseen koppiin. Jos vettä tulee niin sen voi pumpata sitten viemäriin. Minä tein radonputkista ja salaojasta sellaisen yhdistelmä virityksen. Ei ole vettä näkynyt, mutta ei ole näkynyt ulkopuolisissa salaojissakaan.

Minä luotan sepeli+eps yhdistelmään enemmän kuin fuktisoliin. Työmäärä on suhteellinen käsitys. Ei tarvitse kuin miettiä millä pelillä on talojemme perushaudat kaivettu, niin yksi 30 cm on pikku juttu.


Antti

[Matti Alander]

Koko kosteuden siirtyminen ulospäin rakennuksesta perustuu hyvään ja Diffuusio avoimeen ulkopuoliseen lämmöneristykseen. Lämmöneristämällä sokkeli ulkopuolelta tai lattia nostetaan rakenteen lämpötilaa. Kosteus pyrkii lämpimämmän rakenteen korkeammasta höyrynpaineesta matalamman lämpötilan alhaisemman paineen suuntaan.
Mitä harvempi ulkopuolen eristys on, sitä tehokkaammin rakenne kuivuu ulospäin. Mikäli eriste on hyvin tiivis ja kastepiste on eristeen sisällä se vettyy.
Myös kosteusmäärällä on pieni vaikutus vesihöyryn paineeseen. Koska maaperässä suhteellinen kosteus on aina salaojituksesta riippumatta likemmäs 100 % on
kosteusvirta lämmöneristämättömässä rakenteessa sisäänpäin, kohti matalamman kosteuden sisäilmaa. Lämmöneristämättömässä rakenteessa, jossa talvisaikaan käytetään korkeaa lämpötilaa, sitoutuu lämpöä maaperään termisesti, joka myös voi kiihdyttää kosteuden siirtymistä huonetilaan.
Koska nämä asiat ovat hyvin tiedossa ja paljon tuhoutuneita rakenteita todettu, niin miksi kokeilemaan toimiiko, vai eikö toimi ? Mielestäni tulee aina kalliimmaksi tehdä sisustukset uusiksi liian lyhyellä aikavälillä.

[almasi]

Olen täältä lukemista jutuista käsittänyt, että kun laatan saa kunnolla eristettyä vettymättömällä eristeellä, voi laatan sisäpuolelle laittaa vesieristeen. Minusta näissä vanhoissakin taloissa pitäisi noudattaa nykyrakennusmääräyksiä jos mahdollista. Voin vain kuvitella millainen kanta vakuutusyhtiölläkin olisi vesivahingon sattuessa jos vasta remontoidussa kylppärissä ei ole vesieristeitä. Ei varmaankaan auta selitellä sisäänpäin kuivumisista jne.

Mietimme pitkään oman kellarimme lattian avaamista ja kaivamista jotta saisi lisää korkeutta. Voin vain kuvitella mikä työmäärä on kaivaa lapiolla puolimetriä maata ja kärrätä se jonnekkin tontin nurkkaan. Nämä rintamamiestalon kellarit kun saattavat olla sokkeloisia. Lisäksi pitäisi vielä tuoda tilalle 20-30cm sepeliä, osan saisi varmasti ikkunoista pudotettua ja osa pitäisi kärrätä kellariin. Pinta-alasta riippuen sepelimääräkin olisi aikamoinen. Olen käsittänyt että fuktisolia käyttämällä kun erillistä kapilaarikatkoa ei tarvita säästäisi huomattavasti kaivettavan maa-aineksen määrässä. Omalla kohdallamme tyydyimme kellarin nykyiseen korkeuteen, lattia on sisäänpäin kuivuva.

Kun kylppäriremontti tulee ajankohtaiseksi tulemme varmasti käyttämään Fuktisolia eristeenä laatan alla. En uskaltaisi tehdä kylpyhuonetta ilman vesieristettä. Nyky suihkutottumukset ja suihkussa käytetyn veden määrä on kuitenkin eri luokkaa kun 50-luvulla. (Suihkukaappi olisi ainakin pakollinen jos ei vesieristettä).

[Jarppi78]

No eikös rakenne toimisi jos lattian alla olisi tuo fuktisol yhdistettynä lattialämpöön ja kellarinseinissä vain rivinteeraus + henkireiät pihalle? Eikös rakenne silloin toimi niin että höyry painuu sokkelin läpi ulos?

[Matti Alander]

Eristeen vettymättömyys on tärkeä tekijä, mutta yhtä tärkeää on sen pieni vesihöyrynvastus. Muovikalvomainen tiivis eristekerros laatan ulkopuolella estää tehokkaasti kosteuden siirtymistä alaspäin kohti maaperää. Mikäli taas eristys on osittain vesihöyryä läpäisevää syntyy kastepiste helposti levyn sisään ja se alkaa vettyä hitaasti.
Pahin on tilanne silloin jos laatan vedeneristys vuotaa tai sitä ei ole laisinkaan. Silloin kosteusmäärät käyvät melkoisen suuriksi ja lämmityksellä sitä työnnetään myös alaspäin kohti maaperää.
Fuktisol levy toimii myös kapillaarikatkona, jolloin erillistä kapillaarikatkokerrosta ei tarvita, ainoastaan parin kolmen sentin tasaus sepelillä 5-11 mm. Sepelitasaus tehdään jotta alusta olisi tasainen, eikä levy rikkoontuisi sen päällä kävellessä.
Erinomainen hyvin eristetty ja kohisten kuivuva lattiarakenne saadaan käyttämällä paksua Fuktisol kerrosta 2 x 100 mm, mutta oikeaoppinen ulospäin kuivuvuva rakenne saadaan myös käyttämällä yläpuolella Fuktisol levyn lisäksi lattia Eps-eristettä. Käyttämällä lattia Eps 60 tai 80 kpa versiota saadaan kohtuullinen vesihöyrynläpäisy ja Fuktisolilla ulospäin harveneva rakenne, joka toimii myös kapillaarikatkona.
Rakennettaessa kylpyhuoneita ja saunoja tulisi mielestäni nykytiedon mukaan käyttää aina vedeneristystä, mutta samalla myös ulospäin harvenevaa rakennetta.
Muut rakenteet ovat hieman vaikeasti toteutettavia kombromisseja.
Edelleen kellarinseinän rakenteet tulisi toteuttaa samoin periaattein, kuin lattiakin, tiiviiksi sisältä ulospäin harvenevaksi ja pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.

[Jarppi78]

No mitäs haittaa / vaaroja on jos toteutan lattian kuten ehdotit mutta seinässä on vain kiveä ja eristeenä ilma rivinteerauksen välissä? Vesieriste olisi joka puolella.

Anteeksi nyt Matti tämä kysely mutta en tahdo tajuta puoliakaan mitä selität :)

[Matti Alander]

Nykyaikaiset vesieristeet ovat pääsääntöisesti vesihöyryä läpäiseviä, mutta ei vettä läpäiseviä.
Laatoitus kuitenkin tekee kellarinseinään melko tiiviin kalvon, joten minkäänlaista laattojen pysyvyyttä tuskin kukaan uskaltaa taata. Kapillaarinen kosteudennousu on yleisesti suurin riesa ja kosteusongelmat, jos niitä ilmenee ovat rakenteen alaosassa n. puoli metriä lattiasta.
Lattian kohdalla ei ongelmia tule ilmentymään ja lattialla on myös pieni vaikutus kellarinseinän alaosan kuivumiseen.
Rivinteeraus saattaa pelastaa ongelmilta, koska toimii erillisenä lämpimänä seinänä tai ainakin varsin yleisesti rivinteeratut rakenteet ovat toimineet kohtuullisesti.
Lämmöneristyskyky kellarinseinässä on melko vaatimaton ja energiaa palaa reilusti maaperään, sekä ulkoilmaan.
Tuuletuksesta tulee huolehtia, mutta mikäli koko lattia on eristetty Fuktisol levyllä on sillä huomattava kuivaava vaikutus kellarin sisäilman kosteuteen.

[Jarppi78]

Nykyaikaiset vesieristeet ovat pääsääntöisesti vesihöyryä läpäiseviä, mutta ei vettä läpäiseviä.
Laatoitus kuitenkin tekee kellarinseinään melko tiiviin kalvon, joten minkäänlaista laattojen pysyvyyttä tuskin kukaan uskaltaa taata. Kapillaarinen kosteudennousu on yleisesti suurin riesa ja kosteusongelmat, jos niitä ilmenee ovat rakenteen alaosassa n. puoli metriä lattiasta.
Lattian kohdalla ei ongelmia tule ilmentymään ja lattialla on myös pieni vaikutus kellarinseinän alaosan kuivumiseen.
Rivinteeraus saattaa pelastaa ongelmilta, koska toimii erillisenä lämpimänä seinänä tai ainakin varsin yleisesti rivinteeratut rakenteet ovat toimineet kohtuullisesti.
Lämmöneristyskyky kellarinseinässä on melko vaatimaton ja energiaa palaa reilusti maaperään, sekä ulkoilmaan.
Tuuletuksesta tulee huolehtia, mutta mikäli koko lattia on eristetty Fuktisol levyllä on sillä huomattava kuivaava vaikutus kellarin sisäilman kosteuteen.

Ok, nykyhetkellä energian kulutus ei ole minua vielä häirinnyt ja tuskin se nyt ainakaan nousee noiden muutosten jälkeen.

[Jarppi78]

Mites tämä rakenne toimisi? Eli ulkoapäin sisäänpäin sokkeli, 30mm ilmarako, 30mm styrofoam, kevytharkkoseinä, antiikkilaasti tai kalkkimaali? Eli käykö niin että tuo styrofoam vettyy liiaksi eikä enää eristä?

[Jarppi78]

Mites tämä rakenne toimisi? Eli ulkoapäin sisäänpäin sokkeli, 30mm ilmarako, 30mm styrofoam, kevytharkkoseinä, antiikkilaasti tai kalkkimaali? Eli käykö niin että tuo styrofoam vettyy liiaksi eikä enää eristä?

Lainaanpa tuota, mites jos Fuktisol asennetaan sokkelin sisäpuolelle? Siis rivinteerauksen ja sokkelin väliin, mahdollisesti niin että fuktisolin alareuna tulee anturan alareunan kanssa tasan? Tuskin se toimii mutta voiko Matti valaista miksi se ei toimi? Kuulostan melko hullulta mutta tämä on tällaista perseaukisen taistelua salaojia vastaan :)