Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Kaivuut ovat alkamassa ensi viikolla ja Fuktisolit tilauksessa, ja viimeiset ihmettelyt menossa.
Tämä viestialue on tullut jo selattua, osin useampaankin kertaan, samoin Matti Alanderin sivut Fuktisolin osalta ja loistavaa infoa sokkelihommista onkin löytynyt.
Listatkaa ihmeessä sokkelinne jo remontoineet lisää hyviä vinkkejä, työtapoja Fuktisolia ja salaojia laittaessa ja sellaisia itsestäänselvyyksiä joita en ole vielä tullut ajatelleeksi ;)
Tietoja projektista:
-Lautapintainen rintamamiestalo (1949)
-kivistä hiekkamaata, tontilla rinne taloa kohti, ei suoraan talossa kiinni (3m väliä)
-kellari avoinna kolme neljäsosaa, keittiön alla hiekkatäyttö.
-ei tietoa ulottuuko kuistin sokkeli yhtä alas kuin talon.
-pääosin ei valtavia ongelmia kosteuden kanssa, paitsi rinteen puolella, jossa myös tuo hiekkatäytön päällä oleva keittiö,
keväisin sulamisvedet pehmittävät maan ja kellarin sisäseinäkin on märkä muutaman viikon lattiasta noin 1,5m korkeudelle.
Kellarin lattialla näkyvä hiekka selväsi kosteaa, kesällä rankimmissa sateissa lattiaan kaivetussa montussa vettä.
-kellarin sisäkorkeus anturan alapinnasta kattoon 186 -190 cm, ulkopuolella maan alla muuria on seinästä riippuen 120 - 170 cm
-kellarissa rivinteeraus sisäpuolella, paitsi rinteen puoleisella seinällä (suunnitelmissa muurata harkolla kevyt eristys sisäpuolelle)
-tällä hetkellä puoli kellaria anturan alapinnan tasolla hiekkapinnalla (vanha halkeillut 4cm paksu lattia kuorittu pois, muuten ei vielä kaivettu)
-kuukauden sisään uusitaan viemäri ja tulovesi kaupungin uusiessa ne myös kadulta, samalla liityntä sadevesiviemäriin
-kellariin suunniteltu ei ihan huonelämpöistä askartelu/varasto/yms -tilaa, yhteen koppiin pyykkikone yms, toiseen vessa ja suihku.
-ulkopuolelle tarkoitus laittaa 100mm Fuktisol, salaoja niin alas kuin pääsee (epäilys on, että sokkelia vasten voi olla kiviä tai jopa rinteen puolella kallio)
ja rännivesien viemäröinti
-tarkotus kaivaa koko talon ympärys kerralla auki, jotta näkee mitä yllätyksiä miltäkin seinältä paljastuu
Tavoitteena on siis saada tuo kevätkosteus loppumaan, kellarista sekalaista puolilämmintä tilaa, jossa hyvät takeet lattian kuivuudesta.
Ja tietenkin toivotaan, että yleinen kosteuskuorma talon sisällä vähenee,
tuleva keittiöremontti voidaan tehdä taatusti kuivana pysyvälle pohjalle, keskikerroksen lattioiden lämpö nousisi jne.
Kun ulkopuoli on valmis pitäisi siirtyä sisäpuolelle lattioita tekemään.
Neuvokaa siis neuvotonta, kiitos jo etukäteen!
Niko
Tämä viestialue on tullut jo selattua, osin useampaankin kertaan, samoin Matti Alanderin sivut Fuktisolin osalta ja loistavaa infoa sokkelihommista onkin löytynyt.
Listatkaa ihmeessä sokkelinne jo remontoineet lisää hyviä vinkkejä, työtapoja Fuktisolia ja salaojia laittaessa ja sellaisia itsestäänselvyyksiä joita en ole vielä tullut ajatelleeksi ;)
Tietoja projektista:
-Lautapintainen rintamamiestalo (1949)
-kivistä hiekkamaata, tontilla rinne taloa kohti, ei suoraan talossa kiinni (3m väliä)
-kellari avoinna kolme neljäsosaa, keittiön alla hiekkatäyttö.
-ei tietoa ulottuuko kuistin sokkeli yhtä alas kuin talon.
-pääosin ei valtavia ongelmia kosteuden kanssa, paitsi rinteen puolella, jossa myös tuo hiekkatäytön päällä oleva keittiö,
keväisin sulamisvedet pehmittävät maan ja kellarin sisäseinäkin on märkä muutaman viikon lattiasta noin 1,5m korkeudelle.
Kellarin lattialla näkyvä hiekka selväsi kosteaa, kesällä rankimmissa sateissa lattiaan kaivetussa montussa vettä.
-kellarin sisäkorkeus anturan alapinnasta kattoon 186 -190 cm, ulkopuolella maan alla muuria on seinästä riippuen 120 - 170 cm
-kellarissa rivinteeraus sisäpuolella, paitsi rinteen puoleisella seinällä (suunnitelmissa muurata harkolla kevyt eristys sisäpuolelle)
-tällä hetkellä puoli kellaria anturan alapinnan tasolla hiekkapinnalla (vanha halkeillut 4cm paksu lattia kuorittu pois, muuten ei vielä kaivettu)
-kuukauden sisään uusitaan viemäri ja tulovesi kaupungin uusiessa ne myös kadulta, samalla liityntä sadevesiviemäriin
-kellariin suunniteltu ei ihan huonelämpöistä askartelu/varasto/yms -tilaa, yhteen koppiin pyykkikone yms, toiseen vessa ja suihku.
-ulkopuolelle tarkoitus laittaa 100mm Fuktisol, salaoja niin alas kuin pääsee (epäilys on, että sokkelia vasten voi olla kiviä tai jopa rinteen puolella kallio)
ja rännivesien viemäröinti
-tarkotus kaivaa koko talon ympärys kerralla auki, jotta näkee mitä yllätyksiä miltäkin seinältä paljastuu
Tavoitteena on siis saada tuo kevätkosteus loppumaan, kellarista sekalaista puolilämmintä tilaa, jossa hyvät takeet lattian kuivuudesta.
Ja tietenkin toivotaan, että yleinen kosteuskuorma talon sisällä vähenee,
tuleva keittiöremontti voidaan tehdä taatusti kuivana pysyvälle pohjalle, keskikerroksen lattioiden lämpö nousisi jne.
Kun ulkopuoli on valmis pitäisi siirtyä sisäpuolelle lattioita tekemään.
Neuvokaa siis neuvotonta, kiitos jo etukäteen!
Niko
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Jos tekee yhden seinämän kerrallaan (kaivuu, eristys, salaojitus, sadevesiputkitus, täyttö), niin talo saattaa pysyä perustuksillaan (vaikka olisivat heikommatkin).
Lisäksi se kaivetusta maasta syntyvä tilapäinen vuori on pienempi.
Lisäksi se kaivetusta maasta syntyvä tilapäinen vuori on pienempi.
-
PaleRock68
- Jäsen

- Viestit: 70
- Liittynyt: Ma Syys 24, 2007 11:56
- Paikkakunta: Uusikaupunki, Varsinais-Suomi
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
En nyt tiedä olenko mitenkään erityisen kokenut, mutta viime kesäloman vietin oman taloni ympärillä ns. vallihaudassa.
Koko ympärystä kaivettiin siis kerralla auki ja täytyy sanoa että onneksi... koska kalliota ja/tai ISOJA kiviä oli joka puolella taloa ja lähes kiinni sokkelissa.
Aukikaivuun teki ystävä lomani ekana viikonloppuna, täyttö oli 4 viikkoa myöhemmin, lomani viimeisenä viikonloppuna.
Tuo väliaika meni pääasiassa etanadynamiitin ja kivikiilojen kanssa, tapellessa kallion ja noiden isojen kivien kanssa, jotta sai salaojaputkelle kaadot oikein ja korkeuden pahimmastakin paikasta edes juuri ja juuri lattialaatan alapuolelle (anturaa mulla ei ollutkaan).
Kuistin alapuolellea, etupihalla, rinnettä vastaan oli (tietysti) pahin paikka... ja kun sinne ei kaivuri ylettänyt, niin se meni lapiohommiksi. Kun tuli kalliota/isoja kiviä eteen, jotka olivat kuitenkin irti sokkelista n. 200...400mm, mutta joilla korkeutta oli kuitenkin metrin..puolitoista luokkaa, päättelin että annan niiden olla, koska fuktisol levy ja salaoja mahtuvat tuohon väliin, eli kaivan siis vain sen verran kapean käytävän sokkelin viereen että saan sinne levyn ja putken laitettua...
Mutta sitten kun homma olisi muuten jo melkein valmis, sitten kun tuon "käytävän" pohjalta löytyy kalliota/isoja kiviä joiden yläpinta on kellarin lattiapinnan tasalla tai hieman sitä ylempänä, eli estävät putken laittamisen oikeaan korkeuteen... ja olet kapeassa käytävässä kuistin alla, et mahdu tekemään juuri mitään... meinaa itku tulla... Puranko kuistin jotta saadaan kaivettua koko seinusta kunnolla auki, vai oikaisenko ja jätän putken siihen korkeuteen siitä kohtaa ja mahdollisesti mitätöin koko urakan hyödyn...
Rajallisen ajan (kesäloma) ja kokoajan ehtynevien rahavarojen takia, päädyin sitten siihen että kuistia ei pureta... Porasin sitten vain niin paljon reikiä noihin viimeisiin ongelmakiviin, kun vain pystyi/mahtui ja täytin ne etanadynamiitilla, vain huomatakseni seuraavana aamuna että ne ei halunneetkaan haljeta lainkaan niinkuin suunnittelin vaan halkeamat olivat poikittaisesti. Noh siinä vaiheessa ei kivessä ollut enää paikkaa mihin olisi poran enää kunnolla saanut, silti kivien jäljellä olevat osat olivat vielä liian korkealla... Noh moskalla raivopäissään hakkaamaan niitä viimeisiä krämmäleitä sen verran että sain edes putken alapinnan, lattialaatan alapinnan alapuolelle... Juuri ja juuri (näin ainakin valehtelen itselleni sujuvasti).
Noh, lopulta nyt kun on seurannut kellaria ja kellarin lattialaattaa, niiltä osin missä tuo vanha maanvarainen betonilattia oli sateettomanakin aikana aina aiemmin ollut väriltään tumma... ja johon sateisena aikana muodostui pieniä vesilätäköitä/puroja... Niin kyllä on kuivunut. Ensimmäiset vaaleat läikät alkoivat ilmestyä tuohon osaan lattiaa melko pian täytön jälkeen ja nyt n. 2kk jälkeenpäin ei tuolla osalla lattiaa ole enää kuin yksi tummempi läikkä ja rinteen puoleisen seinän kohdalta lattian seinustan viereinen osuus on vielä tummempaa muutaman sentin matkalta, mutta uskaltaisin jopa melkein valehdella itselleni että nuokin paikat ovat kuitenkin pikkuhiljaa vaalenemassa. Joka tapauksessa, vettä ei kellariin ole enää tullut, mikä olikin koko urakkaan ryhtymisen syy, tai ainakin puolikas syytä... kun kerta halusin noi fuktisolitkin.
Itse fuktisolien asennukseen ei mennyt kuin pari-kolme päivää yksinään, kaverin kanssa se olisi kenties ollut vain päivän homma. Yksinään kun joutuu nousemaan kuopasta aina hakemaan jotain jne... kävelyä ja edestakas kiipeilyä tulee melkopaljon, ainakin näin hajamielisellä tyypillä kuin minä.
Ennen levytystä ongelmana oli sokkelin ulkopuolelle levitetty piki, jota en kuitenkaan saanut pois lähellekään niin paljon kuin olisin halunnut. Matille kun soitin, hän heitti ilmaan yhtenä vaihtoehtona Vesi-Hiekkapuhalluksen... Sellaista olisin ilman muuta kokeillut, jos ei olisi ollut perjantai ja kiire ja jos olisin vain tiennyt mistä sellaiset välineet olisin siihen hätään saanut vuokralle viikonlopuksi.
Lähteehän se kirveellä, mutta aikaa menee ja hiki tulee... Kosaanilla kuumensin ensin, jotta sain isoimmat pikipahkurat tippumaan pois ja jäljelle jääneen pien kovettumaan sellaiseksi että sitä oli helpompi hakata kirveellä. Mutta en pitäisi tätä kirves menetelmää kyllä kovinkaan hyvänä pien poistoon, ainakaan näin laiskalle ja huonokuntoiselle ihmiselle kuin minä.
Kiinostaisi kovasti tietää miten homma onnistuu tuollaisella vesi-hiekkapuhalluksella, josta en ollut aiemmin kuullutkaan ja vaikka se ei nyt minua enää auttaisikaan.
Sitten vielä loppuun tuosta kellarin kuivumisesta... Tod.Näk. vähintäänkin osatekijänä tuohon kellarin kuivumiseen pitäisin niitä kahta tuloilma putkea jotka laitoin kellariin, kun kerran sokkelin vierusta oli siinä valmiina auki. Kaverin kaveri kävi vetäisemässä sokkelin alaosaan (n. 20cm lattiapinnan yläpuolelle) kaksi 110mm halkaisijaista reikää, sillä kun oli alan yrittäjänä sellaiset vehkeet että niiden reikien tekeminen ei kestänyt kuin puoli tuntia, siinä missä mulla olisi itseltä tuohonkin mennyt varmaan päivä. Näihin reikiin sitten viritin viemäriputkesta ilmaistointi putket, joiden päät toin kuistin alle ja löin tuuletus hatun päähän.
Nyt niistä kummastakin tulee ilmaa kellariin johon aiemmin tuli korvausilma pelkästään vuotavista ikkunoista... lisäksi voin ainakin valehdella itselleni että tuo tuloilma on nyt aavistuksen lämpimämpää kuin mitä jos reiät olisi tehty suoraan sokkelin yläreunaan, maan yläpuoliselle osalle.
Kellarissa ei ole lämmitystä enkä ole sellaista sinne vielä halunnut laittaakaan, koska haluan vertailla ja nähdä miten se nyt käyttäytyy kosteuden ja lämpötilojen osalta, suhteessa ennen urakkaa... vaikkei mulla mitään faktaa/tilastoja olekaan ajalta ennen ja jälkeen.
Noh... en tiedä onko tuossa nyt paljoakaan neuvoja/apuja, mutta ainakin tarinaa yhdestä kesälomasta...
Koko ympärystä kaivettiin siis kerralla auki ja täytyy sanoa että onneksi... koska kalliota ja/tai ISOJA kiviä oli joka puolella taloa ja lähes kiinni sokkelissa.
Aukikaivuun teki ystävä lomani ekana viikonloppuna, täyttö oli 4 viikkoa myöhemmin, lomani viimeisenä viikonloppuna.
Tuo väliaika meni pääasiassa etanadynamiitin ja kivikiilojen kanssa, tapellessa kallion ja noiden isojen kivien kanssa, jotta sai salaojaputkelle kaadot oikein ja korkeuden pahimmastakin paikasta edes juuri ja juuri lattialaatan alapuolelle (anturaa mulla ei ollutkaan).
Kuistin alapuolellea, etupihalla, rinnettä vastaan oli (tietysti) pahin paikka... ja kun sinne ei kaivuri ylettänyt, niin se meni lapiohommiksi. Kun tuli kalliota/isoja kiviä eteen, jotka olivat kuitenkin irti sokkelista n. 200...400mm, mutta joilla korkeutta oli kuitenkin metrin..puolitoista luokkaa, päättelin että annan niiden olla, koska fuktisol levy ja salaoja mahtuvat tuohon väliin, eli kaivan siis vain sen verran kapean käytävän sokkelin viereen että saan sinne levyn ja putken laitettua...
Mutta sitten kun homma olisi muuten jo melkein valmis, sitten kun tuon "käytävän" pohjalta löytyy kalliota/isoja kiviä joiden yläpinta on kellarin lattiapinnan tasalla tai hieman sitä ylempänä, eli estävät putken laittamisen oikeaan korkeuteen... ja olet kapeassa käytävässä kuistin alla, et mahdu tekemään juuri mitään... meinaa itku tulla... Puranko kuistin jotta saadaan kaivettua koko seinusta kunnolla auki, vai oikaisenko ja jätän putken siihen korkeuteen siitä kohtaa ja mahdollisesti mitätöin koko urakan hyödyn...
Rajallisen ajan (kesäloma) ja kokoajan ehtynevien rahavarojen takia, päädyin sitten siihen että kuistia ei pureta... Porasin sitten vain niin paljon reikiä noihin viimeisiin ongelmakiviin, kun vain pystyi/mahtui ja täytin ne etanadynamiitilla, vain huomatakseni seuraavana aamuna että ne ei halunneetkaan haljeta lainkaan niinkuin suunnittelin vaan halkeamat olivat poikittaisesti. Noh siinä vaiheessa ei kivessä ollut enää paikkaa mihin olisi poran enää kunnolla saanut, silti kivien jäljellä olevat osat olivat vielä liian korkealla... Noh moskalla raivopäissään hakkaamaan niitä viimeisiä krämmäleitä sen verran että sain edes putken alapinnan, lattialaatan alapinnan alapuolelle... Juuri ja juuri (näin ainakin valehtelen itselleni sujuvasti).
Noh, lopulta nyt kun on seurannut kellaria ja kellarin lattialaattaa, niiltä osin missä tuo vanha maanvarainen betonilattia oli sateettomanakin aikana aina aiemmin ollut väriltään tumma... ja johon sateisena aikana muodostui pieniä vesilätäköitä/puroja... Niin kyllä on kuivunut. Ensimmäiset vaaleat läikät alkoivat ilmestyä tuohon osaan lattiaa melko pian täytön jälkeen ja nyt n. 2kk jälkeenpäin ei tuolla osalla lattiaa ole enää kuin yksi tummempi läikkä ja rinteen puoleisen seinän kohdalta lattian seinustan viereinen osuus on vielä tummempaa muutaman sentin matkalta, mutta uskaltaisin jopa melkein valehdella itselleni että nuokin paikat ovat kuitenkin pikkuhiljaa vaalenemassa. Joka tapauksessa, vettä ei kellariin ole enää tullut, mikä olikin koko urakkaan ryhtymisen syy, tai ainakin puolikas syytä... kun kerta halusin noi fuktisolitkin.
Itse fuktisolien asennukseen ei mennyt kuin pari-kolme päivää yksinään, kaverin kanssa se olisi kenties ollut vain päivän homma. Yksinään kun joutuu nousemaan kuopasta aina hakemaan jotain jne... kävelyä ja edestakas kiipeilyä tulee melkopaljon, ainakin näin hajamielisellä tyypillä kuin minä.
Ennen levytystä ongelmana oli sokkelin ulkopuolelle levitetty piki, jota en kuitenkaan saanut pois lähellekään niin paljon kuin olisin halunnut. Matille kun soitin, hän heitti ilmaan yhtenä vaihtoehtona Vesi-Hiekkapuhalluksen... Sellaista olisin ilman muuta kokeillut, jos ei olisi ollut perjantai ja kiire ja jos olisin vain tiennyt mistä sellaiset välineet olisin siihen hätään saanut vuokralle viikonlopuksi.
Lähteehän se kirveellä, mutta aikaa menee ja hiki tulee... Kosaanilla kuumensin ensin, jotta sain isoimmat pikipahkurat tippumaan pois ja jäljelle jääneen pien kovettumaan sellaiseksi että sitä oli helpompi hakata kirveellä. Mutta en pitäisi tätä kirves menetelmää kyllä kovinkaan hyvänä pien poistoon, ainakaan näin laiskalle ja huonokuntoiselle ihmiselle kuin minä.
Kiinostaisi kovasti tietää miten homma onnistuu tuollaisella vesi-hiekkapuhalluksella, josta en ollut aiemmin kuullutkaan ja vaikka se ei nyt minua enää auttaisikaan.
Sitten vielä loppuun tuosta kellarin kuivumisesta... Tod.Näk. vähintäänkin osatekijänä tuohon kellarin kuivumiseen pitäisin niitä kahta tuloilma putkea jotka laitoin kellariin, kun kerran sokkelin vierusta oli siinä valmiina auki. Kaverin kaveri kävi vetäisemässä sokkelin alaosaan (n. 20cm lattiapinnan yläpuolelle) kaksi 110mm halkaisijaista reikää, sillä kun oli alan yrittäjänä sellaiset vehkeet että niiden reikien tekeminen ei kestänyt kuin puoli tuntia, siinä missä mulla olisi itseltä tuohonkin mennyt varmaan päivä. Näihin reikiin sitten viritin viemäriputkesta ilmaistointi putket, joiden päät toin kuistin alle ja löin tuuletus hatun päähän.
Nyt niistä kummastakin tulee ilmaa kellariin johon aiemmin tuli korvausilma pelkästään vuotavista ikkunoista... lisäksi voin ainakin valehdella itselleni että tuo tuloilma on nyt aavistuksen lämpimämpää kuin mitä jos reiät olisi tehty suoraan sokkelin yläreunaan, maan yläpuoliselle osalle.
Kellarissa ei ole lämmitystä enkä ole sellaista sinne vielä halunnut laittaakaan, koska haluan vertailla ja nähdä miten se nyt käyttäytyy kosteuden ja lämpötilojen osalta, suhteessa ennen urakkaa... vaikkei mulla mitään faktaa/tilastoja olekaan ajalta ennen ja jälkeen.
Noh... en tiedä onko tuossa nyt paljoakaan neuvoja/apuja, mutta ainakin tarinaa yhdestä kesälomasta...
-
peruskorjaaja
- Jäsen

- Viestit: 112
- Liittynyt: Pe Loka 06, 2006 21:30
- Paikkakunta: Lappeenranta
- Paikkakunta: Seinäjoki
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Kunhat et seinustan viereen sitten sitä sepelireunusta laita. Se on mielestäni typerän näköinen ja täysin hyödytön. Kukahan senkin muodin on oikein keksinyt?
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Kyllähän se auttaa pitämään seinää puhtaana. Sade kuitenkin piiskaa seinille kuraa ja ruohonpätkiä. Tikkuista karvalautaa on sen jälkeen ikävä puhdistaa.peruskorjaaja kirjoitti:ja täysin hyödytön.
Ulkonäöstä täysin samaa mieltä.
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Niinpä niin vai on sepeli turhake seinän vierellä? Pitäisikö sinun mielestä siihen laittaa multaa ja nurmikko? vai mitä haluat siihen? Kerro ihmeessä! 
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
No, kunhan saisi nyt alkuun putket ja eristeet paikalleen ja maata päälle.
Sepeli tai muu sokkelin vierusmatsku ei ole juuri nyt kovin akuutisti mielessä... keväämmällä...
Mutta ehkäpä laitan kiviä, niitä taitaa montusta nousta riittävästi, tai ylikin.
Eikös tuo valinta ole periaatteessa ihan visuaalinen juttu, kunhan ei kastele sokkelia?
Mitäs muut ovat käyttäneet sokkelinvierustoissaan?
Niko
Sepeli tai muu sokkelin vierusmatsku ei ole juuri nyt kovin akuutisti mielessä... keväämmällä...
Mutta ehkäpä laitan kiviä, niitä taitaa montusta nousta riittävästi, tai ylikin.
Eikös tuo valinta ole periaatteessa ihan visuaalinen juttu, kunhan ei kastele sokkelia?
Mitäs muut ovat käyttäneet sokkelinvierustoissaan?
Niko
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Siellähän vastauksen ydin piilee" Ei kastele sokkelia"
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
-
PaleRock68
- Jäsen

- Viestit: 70
- Liittynyt: Ma Syys 24, 2007 11:56
- Paikkakunta: Uusikaupunki, Varsinais-Suomi
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Joo, toi kiinostaa minuakin että mitä tehdä keväällä tulle sokkelin vierustalle... vanhalla (n.20v) murrayn ajoleikkurilla kun ei pääse leikkaamaan ruohoa tuosta ihan seinän vierestä... enkä halua alkaa siimaleikkurilla lyhentelemään sokkelin viereistä nurmikkoa kerran kahdessa viikossa.
Nikolle vaan vielä sen verran että jos tähän aikaan aloitat homman... etkä tiedä mitä sieltä edes löytyy, jopa ehkä epäilet maaperän olevan kivistä/kallioista... toivottavasti olet aikatauluttanut homman niin että se kestää mahdolliset yllätyksetkin.
Itsellä oli sellainen tilanne että, aiempi omistaja kertoi laittaneensa salaojat... mutta siinä yhdessä kohtaa, mistä tuli kellariin vesi sateella/lumien sulaessa... siinä oli kuulemma sellainen iso kivi joka esti laittamasta putkea oikeaan syvyyteen.
Noh luotin puolituttuun kaveriin ja ennekaikkea hänen sanaansa... ja oletin että kun ja jos hän on kerran kaivanut jo kaikki auki niin ei voi olla iso homma, korjata vain se yksi paikka, laittaa fuktisolit sokkelin ympäri ja täyttää... max. kaksi viikkoa... näin ajattelin silloin.
Sitten kun kaverini kaivoi taloa ympäri ja huomattiin että aiemmin laitettu valkoinen ryppysalaojaputki oli järjestään vähintäin 10cm kellarin lattiapinnan yläpuolella... ja syykin selkisi koko matkalta... juuri nuo isot kivet ja/tai kalliot. Hän oli ilmeisesti todennut (tai kuka ikinä hänelle tuon urakan teki) tuon kivien/kallion kanssa tappelemisen mahdottomaksi urakaksi.
Eli mä tiesin maaston vaikeudet, mutta silti hölmönä luotin siihen että kun aiempi omistaja on homman tehnyt, ei se enää voi olla muuta kuin kaivaa auki ja tehdä muutos/korjaus ja laittaa kiinni.. Uskalsin jopa toivoa että homma olisi viikossa tehty. Kaivuri ystäväni sanoi kyllä jo puoli päivää kaivettuaan, että "tiedän mitä teet kesälomallasi" ja minullekin alkoi selkeentyä, ettei tämä nyt ollutkaan mikään viikon/kahden pikaurakka...
Onnea kuitenkin urakalle ja toivottavasti sinä säästyt yllätyksiltä
Nikolle vaan vielä sen verran että jos tähän aikaan aloitat homman... etkä tiedä mitä sieltä edes löytyy, jopa ehkä epäilet maaperän olevan kivistä/kallioista... toivottavasti olet aikatauluttanut homman niin että se kestää mahdolliset yllätyksetkin.
Itsellä oli sellainen tilanne että, aiempi omistaja kertoi laittaneensa salaojat... mutta siinä yhdessä kohtaa, mistä tuli kellariin vesi sateella/lumien sulaessa... siinä oli kuulemma sellainen iso kivi joka esti laittamasta putkea oikeaan syvyyteen.
Noh luotin puolituttuun kaveriin ja ennekaikkea hänen sanaansa... ja oletin että kun ja jos hän on kerran kaivanut jo kaikki auki niin ei voi olla iso homma, korjata vain se yksi paikka, laittaa fuktisolit sokkelin ympäri ja täyttää... max. kaksi viikkoa... näin ajattelin silloin.
Sitten kun kaverini kaivoi taloa ympäri ja huomattiin että aiemmin laitettu valkoinen ryppysalaojaputki oli järjestään vähintäin 10cm kellarin lattiapinnan yläpuolella... ja syykin selkisi koko matkalta... juuri nuo isot kivet ja/tai kalliot. Hän oli ilmeisesti todennut (tai kuka ikinä hänelle tuon urakan teki) tuon kivien/kallion kanssa tappelemisen mahdottomaksi urakaksi.
Eli mä tiesin maaston vaikeudet, mutta silti hölmönä luotin siihen että kun aiempi omistaja on homman tehnyt, ei se enää voi olla muuta kuin kaivaa auki ja tehdä muutos/korjaus ja laittaa kiinni.. Uskalsin jopa toivoa että homma olisi viikossa tehty. Kaivuri ystäväni sanoi kyllä jo puoli päivää kaivettuaan, että "tiedän mitä teet kesälomallasi" ja minullekin alkoi selkeentyä, ettei tämä nyt ollutkaan mikään viikon/kahden pikaurakka...
Onnea kuitenkin urakalle ja toivottavasti sinä säästyt yllätyksiltä
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Aika hirmuisen suuriin hommiin on Niko ajautunut halutessaan kellariin puolilämmintä tilaa ja päästäkseen eroon parin viikon keväisestä kosteuspiikistä. Veikkaan että on luettu ahkerasti rintamamiestalofoorumia pitkään ja muodostettu oma kompromissikäsitys kuten asiaan kuuluu. Ilmeisesti myös "remonttia" pitää tehdä koska kaikki muutkin tekevät ja Matti Alander on hyvin perustellut monessa otteessa salaojittavan eristeen tarpeellisuuden ja hyödyn.
Kovin valtavalta silti urakka kuulostaa suhteutettuna saavutettavaan päämäärään verrattuna lähtötilanteeseen, saan väistämättä vaikutelman että on päätetty että jotakin pitää tehdä ja sen tueksi on ihan asianmukaisesti etsitty tietoa monipuolisesti ja monista lähteistä. Vaikutelmaksi myös muodostuu eräänlaiset pakkoliikkeet koska jotakin on päätetty ja siihen lopputulokseen on käytettävä suuri määrä energiaa ja lopullisen tahtotilan alkuperäiset vaikuttimet alkavat hämärtyä sekä unohtua, tilanteesta muodostuu pakonomainen näennäispäämäärä jonka alkuperäiset syyt saattavat olla jo hämärtyneet - tehdään koska näin on päätetty.
En kyseenalaista valitun salaojitusratkaisun, eristeen tai työtapojen hyötyjä mutta onkohan työmaan mittakaava ihan kohdallaan. Näyttää että ollaan tekemässä paljon työtä, polttamassa paljon rahaa ja aikaa jotta lopputuloksena olisi yleisesti hyvänä pidetty ratkaisu mutta mihin tarkoitukseen?
Tuntuu että moniakin tämän foorumin säikeitä riivaa pakonomainen tekemisen tarve, tekemisen vain siksi kun muutkin ovat tehneet ja suuhteellisuudentaju jää taka-alalle. Alander on tekee hyvää pisnistä kehuessaan tuotteitaan tälläkin foorumilla vaikka asiallisesti kehuukin, mainostamista se on silti, ja "hyväksyttävää" mainontaa koska rahoittaa tämän foorumin toimintaa. Enkä minä kilpailijan housuissa kirjoita.
Joskus pari vuotta takaperin tällä samalla foorumilla kirjoitettiin siihen tapaan että "jos talossa on asuttu yli viisikymmentä vuotta ja ysikymppisinä kuoltu niin ei se tölli voi olla läpeensä paska." Onko tämä malli jostain syystä jo aivan historiaa? Koitan nyt kerrankin neutraalisti kirjoittaa kun vähän ihmettelen tätä kaivamisintoa ja anturapintojen uudelleenlöytämistä.
-Rami
Kovin valtavalta silti urakka kuulostaa suhteutettuna saavutettavaan päämäärään verrattuna lähtötilanteeseen, saan väistämättä vaikutelman että on päätetty että jotakin pitää tehdä ja sen tueksi on ihan asianmukaisesti etsitty tietoa monipuolisesti ja monista lähteistä. Vaikutelmaksi myös muodostuu eräänlaiset pakkoliikkeet koska jotakin on päätetty ja siihen lopputulokseen on käytettävä suuri määrä energiaa ja lopullisen tahtotilan alkuperäiset vaikuttimet alkavat hämärtyä sekä unohtua, tilanteesta muodostuu pakonomainen näennäispäämäärä jonka alkuperäiset syyt saattavat olla jo hämärtyneet - tehdään koska näin on päätetty.
En kyseenalaista valitun salaojitusratkaisun, eristeen tai työtapojen hyötyjä mutta onkohan työmaan mittakaava ihan kohdallaan. Näyttää että ollaan tekemässä paljon työtä, polttamassa paljon rahaa ja aikaa jotta lopputuloksena olisi yleisesti hyvänä pidetty ratkaisu mutta mihin tarkoitukseen?
Tuntuu että moniakin tämän foorumin säikeitä riivaa pakonomainen tekemisen tarve, tekemisen vain siksi kun muutkin ovat tehneet ja suuhteellisuudentaju jää taka-alalle. Alander on tekee hyvää pisnistä kehuessaan tuotteitaan tälläkin foorumilla vaikka asiallisesti kehuukin, mainostamista se on silti, ja "hyväksyttävää" mainontaa koska rahoittaa tämän foorumin toimintaa. Enkä minä kilpailijan housuissa kirjoita.
Joskus pari vuotta takaperin tällä samalla foorumilla kirjoitettiin siihen tapaan että "jos talossa on asuttu yli viisikymmentä vuotta ja ysikymppisinä kuoltu niin ei se tölli voi olla läpeensä paska." Onko tämä malli jostain syystä jo aivan historiaa? Koitan nyt kerrankin neutraalisti kirjoittaa kun vähän ihmettelen tätä kaivamisintoa ja anturapintojen uudelleenlöytämistä.
-Rami
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Nyt samantien kun tuota portaalia katselin niin en löytänyt siitä Alanderin mainosta, onkos siinä joskus ollut? Jos tuossa äskeisessä viestissä kirjoitin tuon foorumin rahoituksen osin väärin niin pahoittelen mieliharmia sekä väitetylle mainostajalle että ylläpidolle.
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Kiitos RamiL analyysistä, melkein sattui!
LOL
Tunnistan itseni... ;) Osin ainakin... yritän ainakin uskotella itselleni remppaavani 'oikealla asialla',
ja toisaalta - väliäkö sillä. Oma tupa ja oma laina. Ja aikakin on omaa.... ;)
Joo kieltämättä projekti lähti kaarteessa hieman isommalle kiertoradalle, kuin oli alunperin tarkoitus.
Mutta jotenkin ei osannut olla sitten tekemättä 'kaikkea', kun kerran piha myllääntyy kaupungin vesi+viemärirempasta muutenkin.
Samoin tuo hiekkatäytön päälle tehdyn keittiön nurkan kohdalla märkänä pysyvä maa, on mietityttänyt.
Aiemmin korjasin ko. paikasta jo muutaman metrin lahonnutta alaohjauspuuta.
Tähän syynä oli kuitenkin seinää vasten valettu betonirappu,
kaato seinää päin tietenkin. Eikä rännejä pariinkymmeneen vuoteen.
Korjatessa kaikki lahonnut(onneksi hyvin paikallinen vaurio, purut ja muut ihan kirkkaita) oli kuivaa(rappu piikattu pois jo aiemmin, räystäskourut laitettu, ja maa kallistettu vaihteeksi talosta poispäin),
mutta halusin pelata todellakin varman päälle ennen keittiöremonttia.
Ja kellari on ollut kostean lattian vuoksi ihan hukkatilaa.
Jos tästä nettoaa vaikka seuraavaa:
-rauhallisen yöunen keittön lattian osalta
-n. 50m2 kuivana pysyvää askartelu- ja säilytystilaa
-pyykkikoneelle ja kuivausrummulle lattiakaivolla varustetun paikan (ei mukavasti mahdu muualle)
-option rakentaa WC + suihku kellariin (padotuskorkeus riitti sittenkin)
-vähemmän kuraa sisään keväisin
-pari astetta lisää 'ilmaista' lämpöä alakerran lattioihin, kun kellarissa ei ole talvella lähes pakkasta
-radontuuletuksen (ok, alkaa olla jo ehkä liioittelua, mutta menköön samalla rytinällä...)
Niin en nyt ihan hölmönä itseäni suostu pitämään. (kysykää toki uudestaan, kun pari viikkoa homman aloituksesta on kulunut...)
Kieltämättä tulee hieman hullunrohkea olo talven tehdessä tuloaan.
Kritiikittömän Fuktisol-Fanboyn leimaa en kuitenkaan suostu ottamaan.
Olin kovin epäileväinen ensi kertaa lukiessani ko. tuotteesta täällä, ja melko lähellä olikin patolevyn+uretaanilevyn valinta.
Hetken miettimisen jälkeen toimintaperiaate tuntui kuitenkin softanörtin mieleen ihan uskottavalta. (älkääkä nyt enää käännytäkö pois, levyt on jo pihassa.. ;))
Erityisesti näin vanhassa rakenteessa, josta ei vesitiivistä saakaan, niin ehkä sitten parempi, jos hieman hengittää.
Ja viimeinen niitti valintaan oli kyllä M. Alanderin asialleen omistautunut palvelu. Vastaavaa ei olisi rautakaupan tiskiltä löytynyt.
Varmaankin ihan pelkkä patolevy olisi saattanut kyllä riittää pitämään keittiön nurkan kuivempana, mutta olisiko varmasti?
Katsellaan... raportoin, kun etenee...
Niko
LOL
Tunnistan itseni... ;) Osin ainakin... yritän ainakin uskotella itselleni remppaavani 'oikealla asialla',
ja toisaalta - väliäkö sillä. Oma tupa ja oma laina. Ja aikakin on omaa.... ;)
Joo kieltämättä projekti lähti kaarteessa hieman isommalle kiertoradalle, kuin oli alunperin tarkoitus.
Mutta jotenkin ei osannut olla sitten tekemättä 'kaikkea', kun kerran piha myllääntyy kaupungin vesi+viemärirempasta muutenkin.
Samoin tuo hiekkatäytön päälle tehdyn keittiön nurkan kohdalla märkänä pysyvä maa, on mietityttänyt.
Aiemmin korjasin ko. paikasta jo muutaman metrin lahonnutta alaohjauspuuta.
Tähän syynä oli kuitenkin seinää vasten valettu betonirappu,
kaato seinää päin tietenkin. Eikä rännejä pariinkymmeneen vuoteen.
Korjatessa kaikki lahonnut(onneksi hyvin paikallinen vaurio, purut ja muut ihan kirkkaita) oli kuivaa(rappu piikattu pois jo aiemmin, räystäskourut laitettu, ja maa kallistettu vaihteeksi talosta poispäin),
mutta halusin pelata todellakin varman päälle ennen keittiöremonttia.
Ja kellari on ollut kostean lattian vuoksi ihan hukkatilaa.
Jos tästä nettoaa vaikka seuraavaa:
-rauhallisen yöunen keittön lattian osalta
-n. 50m2 kuivana pysyvää askartelu- ja säilytystilaa
-pyykkikoneelle ja kuivausrummulle lattiakaivolla varustetun paikan (ei mukavasti mahdu muualle)
-option rakentaa WC + suihku kellariin (padotuskorkeus riitti sittenkin)
-vähemmän kuraa sisään keväisin
-pari astetta lisää 'ilmaista' lämpöä alakerran lattioihin, kun kellarissa ei ole talvella lähes pakkasta
-radontuuletuksen (ok, alkaa olla jo ehkä liioittelua, mutta menköön samalla rytinällä...)
Niin en nyt ihan hölmönä itseäni suostu pitämään. (kysykää toki uudestaan, kun pari viikkoa homman aloituksesta on kulunut...)
Kieltämättä tulee hieman hullunrohkea olo talven tehdessä tuloaan.
Kritiikittömän Fuktisol-Fanboyn leimaa en kuitenkaan suostu ottamaan.
Olin kovin epäileväinen ensi kertaa lukiessani ko. tuotteesta täällä, ja melko lähellä olikin patolevyn+uretaanilevyn valinta.
Hetken miettimisen jälkeen toimintaperiaate tuntui kuitenkin softanörtin mieleen ihan uskottavalta. (älkääkä nyt enää käännytäkö pois, levyt on jo pihassa.. ;))
Erityisesti näin vanhassa rakenteessa, josta ei vesitiivistä saakaan, niin ehkä sitten parempi, jos hieman hengittää.
Ja viimeinen niitti valintaan oli kyllä M. Alanderin asialleen omistautunut palvelu. Vastaavaa ei olisi rautakaupan tiskiltä löytynyt.
Varmaankin ihan pelkkä patolevy olisi saattanut kyllä riittää pitämään keittiön nurkan kuivempana, mutta olisiko varmasti?
Katsellaan... raportoin, kun etenee...
Niko
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Neuvoja kokeneemmilta sokkeliremppaa aloittavalle?
Remontissa ei niin monia vaihtoehtoja ole, mutta jos jotain tekee ja muuttaa kellarin käyttötarkoitusta, niin pidemmän päälle on kannattaavaa kuitenkin tehdä kunnolla.
Olen nähnyt erillaisia säästövirityksiä aivan tarpeeksi, jolloin sekin on mennyt täysin hukkaan. Hirveitä riitoja mahdollisissa myyntitilanteissa, jotka jättävät helposti ikuisen henkisen tai rahallisen vamman.
Mikäli taas ei ole korjattavaa ei pidä tietenkään korjatakkaan. Harvemmin kuitenkaan yli 50 vuotta vanhoissa taloissa korjattavaa puuttuu ja sellaisen hankkiessaan pitää asennoitua, että korjattavaa monasti riittää.
Nykyihminen useasti haluaa rintamamiestalon kellarin asuinkäyttöön ja silloin rakenteen muuttaminen ulospäin kuivuvaksi on järkevää. Sisäpuolen rakenteista saadaan pitkäikäisempiä ja samalla saadaan poistettua kylmäsiltoja, sekä pystytään säästämään lämmitysenergiaa.
Energian hinnan kasvaessa säästöt hyvän eristyksen avulla tulevat aika nopeasti maksettua. Kun samalla vielä saadaan kuivempia rakenteita ja parempaa sisäilmaa, niin tuskin investointi nyt ihan hukkaan menee.
Peruskorjaus tulee kaikille rakennuksille aikanaan ja se tulee aloittaa katosta ja perustuksista, niin ei tarvitse tehdä montaa kertaa.
Olen nähnyt erillaisia säästövirityksiä aivan tarpeeksi, jolloin sekin on mennyt täysin hukkaan. Hirveitä riitoja mahdollisissa myyntitilanteissa, jotka jättävät helposti ikuisen henkisen tai rahallisen vamman.
Mikäli taas ei ole korjattavaa ei pidä tietenkään korjatakkaan. Harvemmin kuitenkaan yli 50 vuotta vanhoissa taloissa korjattavaa puuttuu ja sellaisen hankkiessaan pitää asennoitua, että korjattavaa monasti riittää.
Nykyihminen useasti haluaa rintamamiestalon kellarin asuinkäyttöön ja silloin rakenteen muuttaminen ulospäin kuivuvaksi on järkevää. Sisäpuolen rakenteista saadaan pitkäikäisempiä ja samalla saadaan poistettua kylmäsiltoja, sekä pystytään säästämään lämmitysenergiaa.
Energian hinnan kasvaessa säästöt hyvän eristyksen avulla tulevat aika nopeasti maksettua. Kun samalla vielä saadaan kuivempia rakenteita ja parempaa sisäilmaa, niin tuskin investointi nyt ihan hukkaan menee.
Peruskorjaus tulee kaikille rakennuksille aikanaan ja se tulee aloittaa katosta ja perustuksista, niin ei tarvitse tehdä montaa kertaa.
Ensimmäinen päivä takana
Kaivuut olisivat aikalailla valmiit.
Onneksi ei löytynyt kuin pari sokkelin alle menevää kiveä, jotka nekin pääsee kiertämään salaojalla aika kivuttomasti ulkoa.
Muuten kyllä kiveä oli kohtuullisesti, niinkuin olikin odotettavissa. Hyvin nousivat koneella pois.
Ihan kahtakymmentä senttiä ei päästy sokkelin alle altapäin vastaan tulevien kivien vuoksi(anturaa ei ole), mutta hieman alle kuitenkin.
Huomenna sitten alkuun hieman pahimpien kolojen paikkailua ja noiden kivien reunan muotoilu pikabetonilla.
Jos homma joutuu, niin olisi tarkoitus edetä salaojien ja salaojakaivojen asennukseen.
Suurin ylläri oli, että kettiön alla oleva sokkelin osa olikin matalampi. Säästypä eristettä... ;)
Ensimmäinen päivä oli hyvä, huomisesta ei vielä tiedä.
Niko
Onneksi ei löytynyt kuin pari sokkelin alle menevää kiveä, jotka nekin pääsee kiertämään salaojalla aika kivuttomasti ulkoa.
Muuten kyllä kiveä oli kohtuullisesti, niinkuin olikin odotettavissa. Hyvin nousivat koneella pois.
Ihan kahtakymmentä senttiä ei päästy sokkelin alle altapäin vastaan tulevien kivien vuoksi(anturaa ei ole), mutta hieman alle kuitenkin.
Huomenna sitten alkuun hieman pahimpien kolojen paikkailua ja noiden kivien reunan muotoilu pikabetonilla.
Jos homma joutuu, niin olisi tarkoitus edetä salaojien ja salaojakaivojen asennukseen.
Suurin ylläri oli, että kettiön alla oleva sokkelin osa olikin matalampi. Säästypä eristettä... ;)
Ensimmäinen päivä oli hyvä, huomisesta ei vielä tiedä.
Niko
Toinen päivä...
Aamulla tuli 12m2 kuorma salaojasoraa. (ei mitään käsitystä, onko se vähän vai liikaa... no, huomenna ollaan viisaampia)
Paikkailtu ohutlaastilla koloja kolmelta sivulta.
Salaojat + salaojakaivot laitettu kahdelle ja puolelle seinälle.
Salaojien ja kaivojen värkkäämiseen menikin ensikertalaiselta aikaa koko iltapäivä.
Askartelimme kaivot 315mm rumpuputkesta, taisi silti päästä pienelle tuntipalkalle valmiisiin kaivoihin verrattuna.
Huomenna tulossa konekuski ojentelemaan salaojasoraa.
Tavoitteena laittaa sora ja alin Fuktisol niille seinille, jossa on jo salaojitus.
Ja jos aikaa jää niin päällimmäisiä levyjä seinälle ja suojalistaa senverran kun ehtii - sekä ränniputkia.
Jos vaikka saisi täytettyä perjantaina montun yhdeltä seinältä.
Katellaan,
Niko
Paikkailtu ohutlaastilla koloja kolmelta sivulta.
Salaojat + salaojakaivot laitettu kahdelle ja puolelle seinälle.
Salaojien ja kaivojen värkkäämiseen menikin ensikertalaiselta aikaa koko iltapäivä.
Askartelimme kaivot 315mm rumpuputkesta, taisi silti päästä pienelle tuntipalkalle valmiisiin kaivoihin verrattuna.
Huomenna tulossa konekuski ojentelemaan salaojasoraa.
Tavoitteena laittaa sora ja alin Fuktisol niille seinille, jossa on jo salaojitus.
Ja jos aikaa jää niin päällimmäisiä levyjä seinälle ja suojalistaa senverran kun ehtii - sekä ränniputkia.
Jos vaikka saisi täytettyä perjantaina montun yhdeltä seinältä.
Katellaan,
Niko

