Hiili eristeenä
Hiili eristeenä
Sähkömies kävi, ja huomasimme, että seinien eiseteenä on käytetty hiiltä. Mahtaisiko kenelläkään olla kokemusta vastaavasta?
-
?keskellä kämmentä
- Jäsen
- Viestit: 745
- Liittynyt: Su Loka 14, 2007 23:03
- Paikkakunta: Tampere
- Paikkakunta: Tampere
Re: Hiili eristeenä
jos ei tee mitään, ei tule vahinkojakaan :)
Re: Hiili eristeenä
Kiitos
-
Norottaja
- Jäsen
- Viestit: 20
- Liittynyt: Su Kesä 05, 2005 13:20
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Paikkakunta: Rovaniemi
Re: Hiili eristeenä
Eriste on todennäköisesti koksikuonaa, koska se on ollut yleisesti käytetty painotäyte väliholveissa ja tiiliseinissä.. omakotitaloissa mielestäni etupäässä kellariseinissä rivinteerauksen takana, mikäli kellariin on alunperinkin pyritty tekemään lämmitettäviä tiloja... ja varmastikkin parempi vaihtoehto kuin tojax-levyn (olki-/ puukuitusementtilevy) piilotus maanvaraisen seinän sisään maakosteuksia imemään..
Minun mieleipiteeni: jos rakenne on toiminut 50 vuotta, älä koske siihen. Kiviseinässä halkeamat on paikattava ettei tule ilmavuotoja, samoin läpiviennit.
TALOTOHTORI VASTAA (olikohan pirkanmaan joku lehti..)
"Koksieriste tiilitalossa Anitta Tukiainen kertoo 1957 rakennetusta talostaan: "Ulkoseinät ovat tiilistä, joiden väliin jäävä tila on täytetty koksilla." Miten yleinen se on? Miten tehokas eristeenä? Miten käyttäytyy kosteuden kanssa? Mitä aika tekee koksille? Miten eristystä lisätään? Onko se terveellistä, haihtuuko siitä ilmaan jotakin? Kyseinen aine ei liene itse koksia, vaan koksin polttojätettä eli koksikuonaa. Sitä syntyi jätteenä kivihiiltä koksattaessa ja koksia poltettaessa. Halpuutensa, huokoisuutensa ja keveytensä vuoksi koksikuonaa käytettiin eristeenä varsinkin kerrostalojen välipohjissa, sekä lisäaineena niin kipsiseinissä kuin betonissakin. Koksi väistyi 1960-luvulla muiden aineiden, kuten kevytsoran, tieltä. Koksikuona saattaa sisältää rikkiyhdisteitä, jolloin se kosteissa tiloissa syövyttää rautarakenteita, kuten vesijohtoja. Aika ei siihen sen kummemmin vaikuta, eikä sitä ole pidetty terveyshaittana. Kosteus ei myöskään pure itse koksikuonaan, mutta mikään märkä aine ei eristä lämpöä. Karkeasti voidaan sanoa, että koksikuona on eristysteholtaan tiileen verrattuna kaksinkertainen, mutta viidennes mineraalivillasta. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen. Eristysten ja rakenteiden lämmönläpäisevyyttä kuvataan k-arvolla, nykyisin u-arvolla. Eristyslaskelmissa ei kuitenkaan oteta lainkaan huomioon materiaalien lämmönvarauskykyä. Nykynormit edellyttäisivät umpitiiliseinästä yli kaksi metriä paksua. Kokemus kuitenkin osoittaa perinteisen, 60-senttisen eli kahden kiven seinän riittävän erinomaisesti. On sanottu, että lämmöneristysnormit on räätälöity mineraalivillalle. Tiili on oikeasti paljon laskennallisia arvojaan parempi. Eivät vanhat kivitalot energiaa haaskaa. Kalliiseen seinäremonttiin ei siis näyttäisi olevan syytä, varsinkaan kun ette valita hirveästi palelevanne. Tiilitalon eristystä lisätään jos niin halutaan tehdä paksuntamalla seinää maltillisesti kiviaineisella eristeellä, kuten kevytbetonilevyllä. Puukoolausta ja villaa ei pitäisi käyttää, sillä niin menetetään juuri tiilen hyvä lämmönvarauskyky. Kerrotte myös, että ulkoseinä on rapattu. Sisäpuolinen lisäeristys vaurioittaa usein ulkorappausta, jonka pieni lämpövuoto on pitänyt kuivana. Seinän pintalämpötilaa ja siten asumismukavuutta voi parantaa huokoisella kuitulevyllä. Lisäksi maalaamaton, käsittelemätön puupinta tasapainottaa sisäilman kosteutta ja on verraton valinta varsinkin makuuhuoneisiin. Kysymykset: talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki"
Minun mieleipiteeni: jos rakenne on toiminut 50 vuotta, älä koske siihen. Kiviseinässä halkeamat on paikattava ettei tule ilmavuotoja, samoin läpiviennit.
TALOTOHTORI VASTAA (olikohan pirkanmaan joku lehti..)
"Koksieriste tiilitalossa Anitta Tukiainen kertoo 1957 rakennetusta talostaan: "Ulkoseinät ovat tiilistä, joiden väliin jäävä tila on täytetty koksilla." Miten yleinen se on? Miten tehokas eristeenä? Miten käyttäytyy kosteuden kanssa? Mitä aika tekee koksille? Miten eristystä lisätään? Onko se terveellistä, haihtuuko siitä ilmaan jotakin? Kyseinen aine ei liene itse koksia, vaan koksin polttojätettä eli koksikuonaa. Sitä syntyi jätteenä kivihiiltä koksattaessa ja koksia poltettaessa. Halpuutensa, huokoisuutensa ja keveytensä vuoksi koksikuonaa käytettiin eristeenä varsinkin kerrostalojen välipohjissa, sekä lisäaineena niin kipsiseinissä kuin betonissakin. Koksi väistyi 1960-luvulla muiden aineiden, kuten kevytsoran, tieltä. Koksikuona saattaa sisältää rikkiyhdisteitä, jolloin se kosteissa tiloissa syövyttää rautarakenteita, kuten vesijohtoja. Aika ei siihen sen kummemmin vaikuta, eikä sitä ole pidetty terveyshaittana. Kosteus ei myöskään pure itse koksikuonaan, mutta mikään märkä aine ei eristä lämpöä. Karkeasti voidaan sanoa, että koksikuona on eristysteholtaan tiileen verrattuna kaksinkertainen, mutta viidennes mineraalivillasta. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoinen. Eristysten ja rakenteiden lämmönläpäisevyyttä kuvataan k-arvolla, nykyisin u-arvolla. Eristyslaskelmissa ei kuitenkaan oteta lainkaan huomioon materiaalien lämmönvarauskykyä. Nykynormit edellyttäisivät umpitiiliseinästä yli kaksi metriä paksua. Kokemus kuitenkin osoittaa perinteisen, 60-senttisen eli kahden kiven seinän riittävän erinomaisesti. On sanottu, että lämmöneristysnormit on räätälöity mineraalivillalle. Tiili on oikeasti paljon laskennallisia arvojaan parempi. Eivät vanhat kivitalot energiaa haaskaa. Kalliiseen seinäremonttiin ei siis näyttäisi olevan syytä, varsinkaan kun ette valita hirveästi palelevanne. Tiilitalon eristystä lisätään jos niin halutaan tehdä paksuntamalla seinää maltillisesti kiviaineisella eristeellä, kuten kevytbetonilevyllä. Puukoolausta ja villaa ei pitäisi käyttää, sillä niin menetetään juuri tiilen hyvä lämmönvarauskyky. Kerrotte myös, että ulkoseinä on rapattu. Sisäpuolinen lisäeristys vaurioittaa usein ulkorappausta, jonka pieni lämpövuoto on pitänyt kuivana. Seinän pintalämpötilaa ja siten asumismukavuutta voi parantaa huokoisella kuitulevyllä. Lisäksi maalaamaton, käsittelemätön puupinta tasapainottaa sisäilman kosteutta ja on verraton valinta varsinkin makuuhuoneisiin. Kysymykset: talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki"