Täällä Nokialla on aikoinaan jonkin verran käytetty rintamamiestalojen rakorimaverhouksessa pontattua tavaraa. Kuulemma kutsuivat sitä "Nokia-pontiksi". Rimassa on urospontit ja laudoissa on naaraspontit. Molemmilla naapureilla on sellainen ulkoverhous, meillä on "tavallinen" rakorimaverhous. Aion uusia vuoden-parin sisään ulkoverhouksen ja haluaisin käyttää siihen tuota pontattua kamaa koska se on kovin siistin ja ryhdikkään oloista, ei kiemurtele rakorimat. Mahdollisesti joudun teettämään sitä ellei sitä sitten valmiina joku höyläämö tee/myy...
Uteliaisuudesta kysyisin että onko muualla päin tällaista pontattua kamaa käytetty?
Edit:
Tässä kuvat "Nokia-pontista". Sain naapurilta nuo mallipalat alkuperäisestä 40-50 luvun taitteessa tehdystä ulkoverhouksesta.
Mahtaakohan nykyaikana tällaista kamaa saada mistään? Onko kellään tietoa kuka Pirkanmaan alueella tekee/myy tällaista kamaa?
Pontattu rakorimaverhous, "Nokia-pontti".
rakorima-1.jpg (46.83 KiB) Katsottu 8801 kertaa
Pontattu rakorimaverhous, "Nokia-pontti".
rakorima-2.jpg (45.81 KiB) Katsottu 8785 kertaa
Viimeksi muokannut eedee, To Syys 11, 2008 18:42. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
Naapurissa on kanssa alkuperäinen rimaverhous korvattu paneelilla. Vähän se on modernimman näköinen. Jos verhouslaudat tilaa erikseen ponttipaneelista kannattaa ottaa y-ponttia. Se on paljon mukavampi asentaa. Täyspontti voi olla yhtä painajaista jos höylääjä ei ole ottanut tarpeeksi väljyyttä tai puu on kieroa,turvonnutta,vääntynyttä tms.
Pari vuotta sitten näin täällä länsirannikolla hiukan vastaavan, pystyrimalaudoituksen rima oli T-mallista eli tuosta ylläolevasta kuvasta riman sisempi pontti pois ja lauta ilman ponttia. Ei löytynyt tähän hätään netistä profiilia, joten höylääjää en tiedä.
Onks Y-pontti sama mikä minun kielenkäytössä puolipontti? Täyspontattu kyllä antaa yhden suojan lisää vesivuodoille, enkä pidä ihmeen hankalana asennettavanakaan jos ei ole litimärkää niin että mikään ei mahdu mihinkään.
Meidän talossakin käytetty tuommoista. "Rakoriman" leveys on (ulospäin näkyvä) 45 mm. Talo on kyllä tosin 30-luvulla pykätty ja edustaa paremminkin 20-luvun klassismia.
jmattis kirjoitti:Onks Y-pontti sama mikä minun kielenkäytössä puolipontti? Täyspontattu kyllä antaa yhden suojan lisää vesivuodoille, enkä pidä ihmeen hankalana asennettavanakaan jos ei ole litimärkää niin että mikään ei mahdu mihinkään.
Joo puolipontiksikin sitä kutsutaan. Kyllähän ne täyspontitikin seinään lätkitään että eihän se siitä ole kysymys vaan vähätöisempää sama homma on puolipontilla. Ulkopaneloinneissa kun ei ole tapana käyttää piilonaulaulasta niin olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt miksi kaikki ulkopaneelit ei ole puoliponttia. Jotenkin olen mieltänyt asian lähinnä kaupalliseksi/mielikuvalliseksi kun puoli on vaan puoli ja ostava yleisö haluaa ostaa täyttä eikä mitään puolta. Sehän voi olla sama kuin puolilaatuinen. Ja meidän taloon ei laiteta mitään puolikkaita.
Tuota vesivuoto suoja pointtia en kyllä ymmärtänyt. Oliko se ajateltu että jos ulkopaneelia lyödään ilman ilmarakoja niin sen pontin pitäisi estää sadeveden pääsemistä seinään?
Ilmaraolla tai ei (esim. 20-luvun taloissa ei juuri ilmarakoa tunnettu, se on noita nykyajan kotkotuksia), niin täyspontissa on yks kynnys lisää mikä estää veden kulkua paneliraoista. Jos se paneli on pystyssä niin asialla on (/voi olla) muutakin kuin kaupallismielikuvallista merkitystä.
Ei ole. Ilmarako on tosiaankin nykyisiä kotkotuksia joka tuli tarpeelliseksi kun alettiin käyttämään muovimaaleja ja huonoja arkkitehtonisia ratkaisuja kuten lyhyet räystäät.
Nykyään ei ole enää viisasta tehdä puuverhouksia ilman ilmarakoja,vaikka kuinka ennallistaisi (jos nyt puhutaan vain asumiseta eikä kulttuurikohteista). Sen lisäksi ennenvanhaan oli tapana laittaa tervapaperi heti ulkoverhouksen taakse että sen puoleen en näe puolipontilla siinäkään kovin suurta riskiä. Toki riskit mahdollisia on mutta suuremmat ne on jos jättää ilmaraot pois.
Täysipontilla varustettu ulkovuoraus on jäykempi rakenteena kuin puolipontillinen. Eipä tuolla periaatteessa suurtakaan merkitystä ole, jos rakennuksen runko on kunnossa.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
pvalila kirjoitti:Tuosta tulee verraten tiivis rakenne, koska lautojen väliin, riman alle ei jää minkäänlaista pystytuuletustilaa.
Eipä vanhoihin pystylaudoituksiin ole rakoja jätetty, oli sitten pontti tai ei, eli ei näissä alunperin tuuletustilaa pystypäinkään ole.
Tapa, jossa lautojen väliin jätetään rako joka peitetään riman sijasta laudalla on selvästi myöhäisempää, kenties muovimaalien aikaansaapaa, "perinnetalo" -tyyliä.
Älä tee tänään sitä minkä huomenna voit jättää tekemättä.
Entinen rintamamiestalollinen, nykyinen funkkiskuution säilöjä.
